Tyttöystävän poikakaverit

Tahtoo olla niin, että jos nainen on päivänkään miestä vanhempi, niin sä oot se ikuinen pikkupoika siinä suhteessa, jota nainen ei osaa kauheasti kunnioittaa.
Todennäköisesti tuolla menolla ennemmin tai myöhemmin tämä tyttis pyytää sinut istumaan ja on vakavan keskustelun paikka..Ollaan kasvettu erilleen jne. = Hänellä toinen.

Meillä on samanlainen ikäsuhde, olen mieststävääni vanhempi, iältämme vaan teitä puolta vanhempia.
Kannattaa luottaa tuohon intuitioon. Vietättekö muuten paljon aikaa yhdessä? Esiinnyttekö yhdessä näiden poikien nähden missään? Onko sinua esitelty?
Minä varmaan tunkisin mukaan, vaikka baari-illat eivät olisikaan minun juttuni. Miten ne pojat käyttäytyvät sinun läsnäollessasi? Onko joku niistä "ylitse muiden" -kaveri?
Meille kävi vähän vastaavasti. Miehellä oli työprojekti, johon kuului myös muita työntekijöitä, nuorempia naisia. Varsinkin yksi naisista viihtyi hyvin mieheni kanssa. Hän oli tahollaan naimisissa, enkä usko että kummallakaan oli pyrkimystä enempään, mutta silti alkoi tuntumaan siltä että jotain tässä on. Olimme joskus samassa paikassa lounaalla ja näin heidät yhdessä ja se näytyi "siltä". Huomasin myös että joku muukin tuttumme oli huomsnnut tämän.
Pienessä kylässä alkoi juttu levitä ja minulle tultiin kertomaan tästä suhteesta, myös heille joku mainitsi asiasta. Projekti keskeytettiin, en tiedä oliko tästä syystä, muiden projektissa olleiden aloitteesta, vai mistä, mutta nämä luulivat että se on mustasukkaisen vaimon aloitteesta!
Kannattaisi silloin miettiä kun leikkiin ryhtyy, niitä vaikuttimia ja mihin haluaa olla osallisena, mikä on soveliasta ja missä menee rajat. Näistä pitäisi keskustella myös pariskuntana, pitäisi kuunnella sitä puolisoa, jos joku juttu ei tunnu hyvältä, miksi ei.

Jos sun tyttis rakastais sua, se menis opiskelijabileisiin vaan sun kanssa tai kun on pakko. Viihtyy liian hyvin muiden poikien kanssa. Mene joskus mukaan.

No eikös tämä nyt ole aivan selvä.

Olette liian erilaisia yhteiselämään.

Ryhmäseksiä ja orgioita. Miehekkäämmät ja kyvykkäämmät miehet panevat naistasi rajun miehekkäästi, etkä voi tehdä asialle mitään. Elämä on vittujen elämä.

Haluatko menettää tyttöystäväsi? Tässä kulttuurissa elää vahvana se oletus että nainen muuttuu miehen takia, esim tyttärellä uusi kampaus isä saattaa tokaista "mitä jos tuleva poikaystäväsi ei pidä siitä" yms. Helposti syntyy sellainen tunne että jos toinen ei halua muuttua ihmisenä, hän ei välitä, on laiska, ei halua nähdä vaivaa ja niin edelleen. Toisaalta, voiko olla että koet näin jo muutenkin, vai onko koko ongelma oikeasti uusissa tuttavissa?
Tyttöystäväsi näkökulmasta vaa'ssa ovat sekä hänen ystävyyssuhteensa että hänen koko julkinen identiteettinsä. Jos olet tottunut vuorovaikuttamaan ihmisten kanssa tietyllä tavalla, esim. avaat ovia, menet jos joku haluaa jutella sun kanssa, kiität jne. ja joku tulee sanomaan että sun on muutettava yhdessä yössä koko habitus ihan toiseksi, on se paha paikka. Ilmankin että menee tuttavapiiri uusiksi. Minusta parisuhteen säännöistä voi sopia etukäteen eikä niiden tarvitse olla oppikirjan mukaisia vaan ne sovitaan niin että kummallakin on hyvä olla, mutta kantsii ymmärtää riskit siinä jos haluaa yhtäkkiä kääntää kumppaninsa elämän ylösalaisin ovat vähintään luottamuksen menetys. Tarviit jonkun muun idean jolla helpotat oloa, paitsi jos oikeasti olet valmis menettämään sen ihmisen tämän yli.

Jaa. Itse suosittelisin, että sinä lähtisit kävelemään, koska teillä ei selkeästi intressit kohtaa. Itseäni exässäni vitutti juuri tuo, että häntä ei kiinnostanut lähteä sosiaalisiin tapahtumiin, mutta itkettiin sitten kyllä, kun minä menin (ja pyysin aina mukaan - ei koskaan halunnut tulla).

Olen itse miesvaltaisella alalla töissä - meitä on nytkin n. 90:n ihmisen organisaatiossa 8 naista. Olen heistä kolmen kanssa tekemisissä välillä, mutta äijien kanssa päivittäin. Harrastukset ovat 99% miesvaltaisia. Nyt viiden vuoden jälkeen yksi nainen tuli minun lisäkseni tuohon harrastukseen mukaan. Lähden opiskelemaan syksyllä miesvaltaiselle alalle ja olen siellä ainut nainen.

Minulle äijät ei ole koskaan olleet enempää kuin kavereita. Erilaisia kavereita, joiden kanssa voi harrastaa ja puhua - eri tavalla kuin naisten. Kun naisten kanssa keskustellaan syvällisemmin tunteista jne. miesten kanssa jutellaan pinnallisemmin ja vedetään välillä ihan överiksi. Salilla miehestä on enemmän apua kuin perusnaisesta, joka nostaa penkistä treenatun persauksensa.

Nykyinen mies ymmärtää tämän ja on itse ihminen, joka nuo samat jutut kiinnostavat. On huomattavasti mukavampaa seurustella sellaisen kanssa, joka ymmärtää ja tulee mukana, eikä vaan itke ja kitise kotona.

Jaa-jaa. Minulla on lapsesta lähtien ollut enemmän poikakavereita kuin tyttöystäviä. Tämä ei siis johdu edes opinnoista eikä ammatista. Tähän ovat myöhemmät seurustelukumppanit saaneet tottua ja ovatkin tottuneet. Itseasiassa hienosti. Siksipä kuules sanon, ettei tuossa kohdallasi ole kyse tyttöystäväsi poikakaveriongelmasta, vaan yksinkertaisesti siitä, että olette liian erilaisia persoonia. Sinä olet rauhallinen ihminen, joka ei välitä muista ihmisistä ympärilläsi. Tyttöystäväsi on toista maata, eli hän rakastaa seuraa. Tällaisia "seurallinen/ei seurallinen" parisuhteitahan on, paljonkin, mutta niiden toimintaedellytys on se, ettei kumpikaan kärsi, kuten sinä nyt näytät tekevän.