Paikallinen sopiminen tarkoittaa sitä, että työnantajalla on mahdollisuus paikallisesti miettiä ratkaisuja työntekijän kanssa. Liitot eivät sitä kannata. Liitot haluavat määrätä palkat keskitetysti. Yleissitovuus koskee jopa yrityksiä, jotka eivät ole järjestäytyneitä. Se on ay-kartelli. Palkat on sidottu. Listahinnoin mennään.
Liitot eivät halua palkkakilpailua lastentarhoihin
yritäsiinäsitten
7126
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ainahan voi maksaa TES korotusten päälle hyvälle työntekijälle extraa. Näin myös monet työnantajat tekevätkin. Palkkakattoa ei ole missään rajattu. TES on perälauta paikalliselle sopimiselle.TES on työnantajaliiton ja ammattiliiton keskinen sopimus. Ei ammattiliitto TES sopimusta todellakaan yksin tee. Palkka on vain yksi osa TES sopimusta. Työsuhteen määrittelyyn ja oikeuksiin ja vastuisiin liittyy paljon muutakin kuin se palkka.
Työnantaja liitot vahtii omia jäsenyrityksiä että ei tulisi palkkakilpailua. Näin se menee käytännössä.
Pitäisikö siitä maksaa ihan oikeesti? Eikös se ole rikkaitten naisten harrastus?
-
Miksi siitä ei makseta?
1) Lakkosakot suuremmiksi, nyt tasoa "rikesakko raiskauksesta"
2) ay-jäsenmaksun verovähennys poistettava nyt kaikki veronmaksajat joutuvat maksamaan 200 miljoonan erän, on vastoin perustuslakia, liittymisen vapaus
3) työnantajan velvoite välittää ay-jäsenmaksuja poistettava,perustuslain vastainen sekin, liittymisen vapaus
4) puoluetuet pois kokonaan,
a) perustuslain vastaisia, sananvaus, liittymisen vapaus, kansanedustajille ja heidän avustajilleen maksetaan palkkaa,
b) edustajan perusteella saatava korvaus ei seuraa edustajaa,
c) suosivat olemassa olevia puolueita, uusien listojen kautta Eduskuntaan yrittävät eriarvoisessa asemassa, esim. presidentinvaalin voittaja oli puolueista riippumaton, oltava yhtäläinen menestymisen mahdollisuus riippumattomien listojen kautta kansanedustajiksi pyrkivillä,
d) puolueet tukevat ay-liikettä, esim. SDP SAK:ta, mikä rikkoo liittymisen vapautta, rahat tulleet kaikilta veronmaksajilta
5) Tukilakot kriminalisoitava
6) Ay-toimitsijoiden työpaikkakiusaaminen on työsuojelurikos, metoo
7) Eduskunnan ryhmäpäätökset kiellettävä, sananvapauden ja demokratian loukkaus
Punakapina alkoi 1918 sytyttämällä punainen lyhty Paasitorniin. Siellä se palaa edelleen. Ihalainen hehkuttaa kolmikantaista sopimista. Se on historiaa. Ei ole kysymys kuinka monta kantaa on. Kuinka monta osapuolta ja neuvottelijaa on. Siitä ei ole kysymys. Eikä ole kysymys luottamuksesta. Siitä ei ole kysymys. On kysymys asenteesta. Siitä on kysymys, Toisen asennetta ei voi muuttaa, Asennemuutos lähtee itsestä. Aina itsestä. Jos on halua, niin asiat lutviutuvat. Ay-liike ei halua. Tai sen johtajat eivät halua, vaikka jäsenet haluavat. Johtajilla on tärkeimpänä motiivina oman asemansa säilyttäminen. Säilyttää hivelevä arvostus ja työhön liittyvä korkea ansio ja mukavat luontaisedut ilmaisine kosteine lounaineen. Sen puolesta pitää vähän näyttää kovista, kalistella. Ei ole kysymys jäsenien eduista. Ei-liikkeessä on kysymys oman statuseksen säilyttämisestä. Tämä on asennekysymys. Asiat menevät parempaan suuntaan, kun punainen valo sammutetaan Paasitornista. SAK:n ja Metalliliiton kyltit laskettiin historiallisesti alas. Ne on muutoksen merkkejä.
Vain viimeinen kappale on asiaa. Muutoksen merkkejähän ne oli, nimi ja osoite muuttuivat:)
Lastentarhoihin? Millä vuosisadalla harhailet?