Arktinen merijää vähissä

Ei ole tainnut arktinen merijää olla koskaan näin vähissä tähän vuodenaikaan.

http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/N_stddev_timeseries.png
32992
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 32

Vanhimmat

Näin se kiihtyvä lämpeneminen näkyy, että jäät lähti arktiselta alueelta ennätysaikaisin.

Äänestä
  • Miten niin lähti jäät arktiselta alueelta?

    Äänestä

Ei sieltä vielä jää ole lähdössä mutta kun sitä ei koskaan muodostunut vuodenaikaan nähden normaalia määrää niin tilanne on outo. Kuvan perusteella maaliskuun alussa tänä vuonna jäätilanne oli samanlainen kuin keskimääräisenä vuonna vasta huhtikuun lopussa eli sulamisen ollessa jo selvästi käynnissä.

Maaliskuun alussa jääpeite on yleensä laajimmillaan. Tänä vuonna jään määrä on lähes kolmen keskihajonnan verran vähäisempi kuin normaalisti. Talvena 2011-2012 käytiin lähes kahden keskihajonnan päässä keskiarvosta helmikuun puolella mutta huhtikuun lopussa oltiin takaisin keskiarvossa. Tuolloin korjausliike oli alkanut jo helmikuun puolivälin paikkeilla.

Mielenkiintoista ja linjassa sen kanssa, että polaaripyörre yskähtelee.

2Äänestä
  • Edelleenkin ne tuulet ja merivirrat vaikuttavat siellä pohjoisessa. Jään reuna-alue täällä Atlantin puolella vaihtelee koko ajan edestakaisin. Se näkyy hyvin tästä ilmatieteenlaitoksen kuvasarjasta. http://ilmatieteenlaitos.fi/arktis-nyt

    Äänestä

  • jäätävääkeliä kirjoitti:

    Edelleenkin ne tuulet ja merivirrat vaikuttavat siellä pohjoisessa. Jään reuna-alue täällä Atlantin puolella vaihtelee koko ajan edestakaisin. Se näkyy hyvin tästä ilmatieteenlaitoksen kuvasarjasta. http://ilmatieteenlaitos.fi/arktis-nyt

    Jos+kuvassa+mainittu++-+kaksi+keskihajontaa+tosiaan+pitää+paikkansa+niin+varsin+erikoinen+tilanne.+Normaalijakaumassa+ollaan+alle+kahden+keskihajonnan+päässä+keskiarvosta+95%+tapauksista+ja+kolmen+keskihajonnan+päässä+99.7%+tapauksista.+Tässä+kolkutellaan+tuota+99.7%+rajaa+eli+kolmen+keskihajonnan+päähän+päästäisiin+noin+kolmessa+tapauksessa+tuhannesta.Merijään+laajuuden+normaalijakautuneisuus+ei+tietenkään+ole+kirkossa+kuulutettua,+mutta+poikkeuksellinen+tilanne+kyseessä+silti.

    Äänestä

Ja Grönlannin kevätkylvöt aikaistuvat nyt monellako tunnilla?

Äänestä

"Ei ole tainnut arktinen merijää olla koskaan..."

Ymmärrät varmaan itsekin tuon tekstin naiviuden? Veikkaan, että juuri siksi sen kirjoititkin :-)

Äänestä

Kyllä on arktis lämmennyt nyt hurjasti. Nyt alkaa hörhöimmätkin tulemaan sille kannalle että totta se on. Tiedät kyllä mikä.

Äänestä
  • Veenvetäjä tuossa todisti sen, mitä olen aikaisemmin yrittänyt kertoa. Jään pinta-ala voi pienentyä paljonkin, jos sattuu sopivan kova tuuli, joka kasaa jäät ahtojäiksi. Sulamista ei siellä pohjoisessa vielä tapahtu, vaikka joku alarmisti jo sellaista innoissaan hehkutti.

    Äänestä

  • jäätävääkeliä kirjoitti:

    Veenvetäjä tuossa todisti sen, mitä olen aikaisemmin yrittänyt kertoa. Jään pinta-ala voi pienentyä paljonkin, jos sattuu sopivan kova tuuli, joka kasaa jäät ahtojäiksi. Sulamista ei siellä pohjoisessa vielä tapahtu, vaikka joku alarmisti jo sellaista innoissaan hehkutti.

    Säätilan kannalta tilavuutta merkittävämpi asia on ilmeisesti jään peittämän merialueen pinta-ala. Jää toimii lämmöneristimenä ja estää vettä höyrystymästä suoraan merestä ilmakehään. Mitä vähemmän jääpinta-alaa sitä voimakkaammin meri pääsee ilmaa lämmittämään.

    Jäätilavuuskäyrässä ei ole merkittynä keskihajontoja, mutta käyrien perusteella nyt olisi vain hieman parempi vuosi kuin kaksi edellistä.

    Jääntilavuuskäyrän maksimi on joskus huhtikuun puolessavälissä.

    Äänestä

  • Minä kun olen kuullut että hiilidioksidi ilmaa lämmittää eikä vesi.

    Äänestä

  • Ajankohdan minimi?

    Mikä on se oikea normaali jään määrä? Tarvitsisi olla dataa ainakin 10 000 vuodelta, että saataisiin edes tyydyttävä trendi..

    Äänestä

  • pinta-ala-säätää-sään kirjoitti:

    Säätilan kannalta tilavuutta merkittävämpi asia on ilmeisesti jään peittämän merialueen pinta-ala. Jää toimii lämmöneristimenä ja estää vettä höyrystymästä suoraan merestä ilmakehään. Mitä vähemmän jääpinta-alaa sitä voimakkaammin meri pääsee ilmaa lämmittämään.

    Jäätilavuuskäyrässä ei ole merkittynä keskihajontoja, mutta käyrien perusteella nyt olisi vain hieman parempi vuosi kuin kaksi edellistä.

    Jääntilavuuskäyrän maksimi on joskus huhtikuun puolessavälissä.

    Säätilan kannalta tuo voidaan tulkita myös siten että, kun meri on jäätön, silloin meriveden lämpö karkaa suoraan avaruuteen, jolloin vesi myös jäähtyy tehokkaasti ja tämähän merkitsee sitten keväällä sitä, että silloin myös jääpeite sulaa hitaammin.
    Alla päivitetty linkki arktiksen jäämääristä. Linkissä myös animaatio sen kehityksestä alkuvuoden aikana. Eilisen jälkeen ylöspäin ollaan yhä menossa.
    http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-thickness-and-volume/

    Äänestä

  • Veenvetäjä kirjoitti:

    Säätilan kannalta tuo voidaan tulkita myös siten että, kun meri on jäätön, silloin meriveden lämpö karkaa suoraan avaruuteen, jolloin vesi myös jäähtyy tehokkaasti ja tämähän merkitsee sitten keväällä sitä, että silloin myös jääpeite sulaa hitaammin.
    Alla päivitetty linkki arktiksen jäämääristä. Linkissä myös animaatio sen kehityksestä alkuvuoden aikana. Eilisen jälkeen ylöspäin ollaan yhä menossa.
    http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-thickness-and-volume/

    Jäättömällä pinta-alalla on erityisesti merkitystä siinä vaiheessa, kun aurinko alkaa lämmittää. Avomeri absorboi auringon säteilyä paljon tehokkaammin kuin jää. Kun keväällä on tavallista vähemmän jääpinta-alaa on napa-alueella paikallinen sää jo alkukevään ajan tavallista lämpimämpää. Näin siis siitäkin huolimatta, että jään kokonaismassa olisi edes suunnilleen normaali.

    Sopii miettiä mekanismeja, joilla lämpö siirtyy merenpinnasta ulospäin:

    - suora lämpösäteily. Lämpö pääsee karkaamaan avaruuteen silloin, kun ei ole pilvistä. Pilvisellä säällä lämpösäteily päätyy pilvien ja sitä kautta ilmakehän lämmöksi.

    - Ilman lämpeneminen sen liikkuessa pitkin meren pintaa eli konvektio. Tuo siirtää lämmön suoraan ilmamassan lämmöksi.

    - Kosteuden haihtuminen meren pinnasta sitoo lämpöä. Kun tuo vesihöyry tiivistyy vedeksi tai lumeksi/jääksi se luovuttaa lämpönsä ympäristölleen.

    Äänestä

Melkoista lässytystä alussa, kuten jönssillä on tapana.
Ihan normaali tilanne, säät vaihtelee, kuten niillä on tapana.

Äänestä

Jos tuo käppyrä muodoltaan noudattaa aiempia vuosia niin noin viikon kuluttua ollaan pinta-alan perusteella mitatun jääpeitteen maksimikohdassa ja edelleenkin keskiarvosta kauempana kuin kaksi keskihajontaa. Ikävää säätä tiedossa edelleenkin kun pohjoisnapa-alueella avomeri lämmittää ilmaa.

Äänestä
  • Älä jauha pastaa. Ei siellä pohjoisnapa-alueella ole avomerta. Jäätä on vähemmän vain reuna-alueilla kuten Itämerellä, Barentsinmerellä, Beringinmerellä ja Grönlanninmerellä.

    Äänestä

  • jäätävääkeliä kirjoitti:

    Älä jauha pastaa. Ei siellä pohjoisnapa-alueella ole avomerta. Jäätä on vähemmän vain reuna-alueilla kuten Itämerellä, Barentsinmerellä, Beringinmerellä ja Grönlanninmerellä.

    Novaja Zemlja ja Huippuvuoret ovat normaalisti jään saartamia tähän aikaa vuodesta. Tänä vuonna niiden ympärillä on jo nyt avomerta. Se on poikkeuksellista.

    Sää on sekaisin siksi, että avomerta löytyy alueilta joilla yleensä olisi vielä jäätä. Noilla alueilla pääsee ilmakehään tavallista enemmän lämpöä.

    Itse pohjoisnavalla ei tietenkään ole tähän aikaan vuodesta avomerta, kun jääpeite on paksuimmillaan ja laajimmillaan. Aurinko alkaa lämmittämään merkittävästi vasta myöhemmin keväällä.

    Äänestä

  • pinta-ala-säätää-sään kirjoitti:

    Novaja Zemlja ja Huippuvuoret ovat normaalisti jään saartamia tähän aikaa vuodesta. Tänä vuonna niiden ympärillä on jo nyt avomerta. Se on poikkeuksellista.

    Sää on sekaisin siksi, että avomerta löytyy alueilta joilla yleensä olisi vielä jäätä. Noilla alueilla pääsee ilmakehään tavallista enemmän lämpöä.

    Itse pohjoisnavalla ei tietenkään ole tähän aikaan vuodesta avomerta, kun jääpeite on paksuimmillaan ja laajimmillaan. Aurinko alkaa lämmittämään merkittävästi vasta myöhemmin keväällä.

    Mihin perustuu väitteesi, että sää on sekaisin?

    Ja mihin, että Novaja Zemlja ja Huippuvuoret ovat normaalisti jään saartamia tähän aikaa vuodesta?

    Äänestä

  • Torakanpieru kirjoitti:

    Mihin perustuu väitteesi, että sää on sekaisin?

    Ja mihin, että Novaja Zemlja ja Huippuvuoret ovat normaalisti jään saartamia tähän aikaa vuodesta?

    Jääkartat joista Novaja Zemljan ja Huippuvuorten poikkeuksellisen tilanteen näkee löytyvät myös alla olevalla hakusanalla esimerkiksi Goolesta:

    521,000 1981 2010 160,000 (62,000) 2017 Bering

    1Äänestä

  • hakukone.auttaa kirjoitti:

    Jääkartat joista Novaja Zemljan ja Huippuvuorten poikkeuksellisen tilanteen näkee löytyvät myös alla olevalla hakusanalla esimerkiksi Goolesta:

    521,000 1981 2010 160,000 (62,000) 2017 Bering

    Mainittua jääkarttaa googlesta hakemalla ja katsomalla on helppo huomata, miten tilanne poikkeaa normaalista vuodesta. Karttaan on punaisella merkitty se, missä jään reuna tavallisesti sijaitsee. Tavallisesti Novaja Zemlja on ollut helmikuussa kokonaan jään saartamana. Tänä vuonna oli tuolloin saaren länsireuna ja jopa pohjoispää täysin vapaana jäästä. Sama tilanne Huippuvuorilla eli länsipuoli ja pohjoiseen päin eli Pohjoisnavan suuntaan oli avomerta.

    Enemmän avomerta polaaripyörteen sisäpuolella tarkoittaa tavanomaista suurempaa määrää lämmintä ilmaa. Arktiksen lämpöaallosta oli keskustelua toisaalla tässä ryhmässä, samoin polaaripyörteen hajoamisesta lämpimän ilman vuoksi. Avomeri ei heijasta Auringon säteilyä kevään tullessa samalla lailla kuin jää, joten lämpeneminen ruokkii itseään.

    1Äänestä

Joku muistuttelee jään tilavuudesta, mutta sään kannalta oleellista on nimenomaan jään pinta-ala.

keskustelu.suomi24.fi/t/15219268/arktinen-merijaa-kovassa-kasvussa

Mitä enemmän avomerta on napapyörteen sisäpuolella näkyvissä sitä enemmän siellä puskee ilmaan lämpöä.

Äänestä
  • No tuon teoriasi mukaan maapallo jäähtyy tehokkaammin mitä enemmän on avomerta.

    Äänestä

  • jäätävääkeliä kirjoitti:

    No tuon teoriasi mukaan maapallo jäähtyy tehokkaammin mitä enemmän on avomerta.

    Kylmillä seuduilla avomeri lämmittää. Kun meri on ilmaa lämpimämpi niin meri lämmittää ilmaa.

    Ei tämän pitäisi olla vaikea ymmärtää.

    1Äänestä

Tänään viimeistään on varmaa, että alarmistien kieli pitkällä odottama ennätys jäi saavuttamatta: tänä vuonna jääpinta-alaa on maksimissaan enemmän kuin viime vuonna eli NSIDC:n mukaan 14 426 000 neliökilometriä, kun viime vuoden maksimi oli 14 420 000. Ja ilmeisesti pinta-ala vain kasvaa vielä tänä vuonna,

Äänestä
  • Olet+oikeassa.+Eroa+näkyy+jo+viidennessä+desimaalissa,+eli+tänä+vuonna+maksimi+oli+siis+0.004%+suurempi+kuin+viime+vuonna.+AGW+on+siis+peruutettu.Minkässuuruinen+se+viime+vuosi+sattuikaan+olemaan+keskiarvoon+verrattuna?

    Äänestä

  • agwperuutettu kirjoitti:

    Olet+oikeassa.+Eroa+näkyy+jo+viidennessä+desimaalissa,+eli+tänä+vuonna+maksimi+oli+siis+0.004%+suurempi+kuin+viime+vuonna.+AGW+on+siis+peruutettu.Minkässuuruinen+se+viime+vuosi+sattuikaan+olemaan+keskiarvoon+verrattuna?

    Miksi+muutit+asian+menneeseen+aikamuotoon.+Arktisen+jään+pinta-ala+kasvaa+edelleen+non+30+000+neliökilometrin+päivävauhtia+eli+eilinen+mittaus+14+457+000+neliökilometriä.+Siis+puhutaan+jo+noin+0,26%:sta.

    Äänestä

Edelleen ollaan tuossa aloituksessa annetun linkin perusteella kauempana kuin kahden keskihajonnan päässä "normaalivuodesta" verrattaessa ajanjaksoon 1981-2010.

Suomenkin alueella on jäätilanne tänä vuonna ollut heikko.

https://yle.fi/uutiset/3-10124141

Äänestä

Keskustelu arktisesta merijäästä näyttää jatkuvan parissakin ketjussa.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


jokaappa kirjoitti:

Ei ole tainnut arktinen merijää olla koskaan näin vähissä tähän vuodenaikaan.

http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/N_stddev_timeseries.png

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu