Arktinen merijää vähissä

32

886

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hohhoijaaaa

      Näin se kiihtyvä lämpeneminen näkyy, että jäät lähti arktiselta alueelta ennätysaikaisin.

      • Hokkuspokkuslähtö

        Miten niin lähti jäät arktiselta alueelta?


    • polarn.och.pyret

      Ei sieltä vielä jää ole lähdössä mutta kun sitä ei koskaan muodostunut vuodenaikaan nähden normaalia määrää niin tilanne on outo. Kuvan perusteella maaliskuun alussa tänä vuonna jäätilanne oli samanlainen kuin keskimääräisenä vuonna vasta huhtikuun lopussa eli sulamisen ollessa jo selvästi käynnissä.

      Maaliskuun alussa jääpeite on yleensä laajimmillaan. Tänä vuonna jään määrä on lähes kolmen keskihajonnan verran vähäisempi kuin normaalisti. Talvena 2011-2012 käytiin lähes kahden keskihajonnan päässä keskiarvosta helmikuun puolella mutta huhtikuun lopussa oltiin takaisin keskiarvossa. Tuolloin korjausliike oli alkanut jo helmikuun puolivälin paikkeilla.

      Mielenkiintoista ja linjassa sen kanssa, että polaaripyörre yskähtelee.

      • jäätävääkeliä

        Edelleenkin ne tuulet ja merivirrat vaikuttavat siellä pohjoisessa. Jään reuna-alue täällä Atlantin puolella vaihtelee koko ajan edestakaisin. Se näkyy hyvin tästä ilmatieteenlaitoksen kuvasarjasta. http://ilmatieteenlaitos.fi/arktis-nyt


      • polarn.och.pyret
        jäätävääkeliä kirjoitti:

        Edelleenkin ne tuulet ja merivirrat vaikuttavat siellä pohjoisessa. Jään reuna-alue täällä Atlantin puolella vaihtelee koko ajan edestakaisin. Se näkyy hyvin tästä ilmatieteenlaitoksen kuvasarjasta. http://ilmatieteenlaitos.fi/arktis-nyt

        Jos kuvassa mainittu - kaksi keskihajontaa tosiaan pitää paikkansa niin varsin erikoinen tilanne. Normaalijakaumassa ollaan alle kahden keskihajonnan päässä keskiarvosta 95% tapauksista ja kolmen keskihajonnan päässä 99.7% tapauksista. Tässä kolkutellaan tuota 99.7% rajaa eli kolmen keskihajonnan päähän päästäisiin noin kolmessa tapauksessa tuhannesta.

        Merijään laajuuden normaalijakautuneisuus ei tietenkään ole kirkossa kuulutettua, mutta poikkeuksellinen tilanne kyseessä silti.


    • Gröns

      Ja Grönlannin kevätkylvöt aikaistuvat nyt monellako tunnilla?

    • huvittunut_

      "Ei ole tainnut arktinen merijää olla koskaan..."

      Ymmärrät varmaan itsekin tuon tekstin naiviuden? Veikkaan, että juuri siksi sen kirjoititkin :-)

    • kultainen_suihku_myssy

      Kyllä on arktis lämmennyt nyt hurjasti. Nyt alkaa hörhöimmätkin tulemaan sille kannalle että totta se on. Tiedät kyllä mikä.

      • jäätävääkeliä

        Veenvetäjä tuossa todisti sen, mitä olen aikaisemmin yrittänyt kertoa. Jään pinta-ala voi pienentyä paljonkin, jos sattuu sopivan kova tuuli, joka kasaa jäät ahtojäiksi. Sulamista ei siellä pohjoisessa vielä tapahtu, vaikka joku alarmisti jo sellaista innoissaan hehkutti.


      • pinta-ala-säätää-sään
        jäätävääkeliä kirjoitti:

        Veenvetäjä tuossa todisti sen, mitä olen aikaisemmin yrittänyt kertoa. Jään pinta-ala voi pienentyä paljonkin, jos sattuu sopivan kova tuuli, joka kasaa jäät ahtojäiksi. Sulamista ei siellä pohjoisessa vielä tapahtu, vaikka joku alarmisti jo sellaista innoissaan hehkutti.

        Säätilan kannalta tilavuutta merkittävämpi asia on ilmeisesti jään peittämän merialueen pinta-ala. Jää toimii lämmöneristimenä ja estää vettä höyrystymästä suoraan merestä ilmakehään. Mitä vähemmän jääpinta-alaa sitä voimakkaammin meri pääsee ilmaa lämmittämään.

        Jäätilavuuskäyrässä ei ole merkittynä keskihajontoja, mutta käyrien perusteella nyt olisi vain hieman parempi vuosi kuin kaksi edellistä.

        Jääntilavuuskäyrän maksimi on joskus huhtikuun puolessavälissä.


      • ilmasto.muuttui.taas

        Minä kun olen kuullut että hiilidioksidi ilmaa lämmittää eikä vesi.


      • Torakanpieru

        Ajankohdan minimi?

        Mikä on se oikea normaali jään määrä? Tarvitsisi olla dataa ainakin 10 000 vuodelta, että saataisiin edes tyydyttävä trendi..


      • pinta-ala-säätää-sään kirjoitti:

        Säätilan kannalta tilavuutta merkittävämpi asia on ilmeisesti jään peittämän merialueen pinta-ala. Jää toimii lämmöneristimenä ja estää vettä höyrystymästä suoraan merestä ilmakehään. Mitä vähemmän jääpinta-alaa sitä voimakkaammin meri pääsee ilmaa lämmittämään.

        Jäätilavuuskäyrässä ei ole merkittynä keskihajontoja, mutta käyrien perusteella nyt olisi vain hieman parempi vuosi kuin kaksi edellistä.

        Jääntilavuuskäyrän maksimi on joskus huhtikuun puolessavälissä.

        Säätilan kannalta tuo voidaan tulkita myös siten että, kun meri on jäätön, silloin meriveden lämpö karkaa suoraan avaruuteen, jolloin vesi myös jäähtyy tehokkaasti ja tämähän merkitsee sitten keväällä sitä, että silloin myös jääpeite sulaa hitaammin.
        Alla päivitetty linkki arktiksen jäämääristä. Linkissä myös animaatio sen kehityksestä alkuvuoden aikana. Eilisen jälkeen ylöspäin ollaan yhä menossa.
        http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-thickness-and-volume/


      • pinta-ala-säätää-sään
        Veenvetäjä kirjoitti:

        Säätilan kannalta tuo voidaan tulkita myös siten että, kun meri on jäätön, silloin meriveden lämpö karkaa suoraan avaruuteen, jolloin vesi myös jäähtyy tehokkaasti ja tämähän merkitsee sitten keväällä sitä, että silloin myös jääpeite sulaa hitaammin.
        Alla päivitetty linkki arktiksen jäämääristä. Linkissä myös animaatio sen kehityksestä alkuvuoden aikana. Eilisen jälkeen ylöspäin ollaan yhä menossa.
        http://polarportal.dk/en/sea-ice-and-icebergs/sea-ice-thickness-and-volume/

        Jäättömällä pinta-alalla on erityisesti merkitystä siinä vaiheessa, kun aurinko alkaa lämmittää. Avomeri absorboi auringon säteilyä paljon tehokkaammin kuin jää. Kun keväällä on tavallista vähemmän jääpinta-alaa on napa-alueella paikallinen sää jo alkukevään ajan tavallista lämpimämpää. Näin siis siitäkin huolimatta, että jään kokonaismassa olisi edes suunnilleen normaali.

        Sopii miettiä mekanismeja, joilla lämpö siirtyy merenpinnasta ulospäin:

        - suora lämpösäteily. Lämpö pääsee karkaamaan avaruuteen silloin, kun ei ole pilvistä. Pilvisellä säällä lämpösäteily päätyy pilvien ja sitä kautta ilmakehän lämmöksi.

        - Ilman lämpeneminen sen liikkuessa pitkin meren pintaa eli konvektio. Tuo siirtää lämmön suoraan ilmamassan lämmöksi.

        - Kosteuden haihtuminen meren pinnasta sitoo lämpöä. Kun tuo vesihöyry tiivistyy vedeksi tai lumeksi/jääksi se luovuttaa lämpönsä ympäristölleen.


    • Tosipaljo

      Melkoista lässytystä alussa, kuten jönssillä on tapana.
      Ihan normaali tilanne, säät vaihtelee, kuten niillä on tapana.

    • pinta-ala-säätää-sään

      Jos tuo käppyrä muodoltaan noudattaa aiempia vuosia niin noin viikon kuluttua ollaan pinta-alan perusteella mitatun jääpeitteen maksimikohdassa ja edelleenkin keskiarvosta kauempana kuin kaksi keskihajontaa. Ikävää säätä tiedossa edelleenkin kun pohjoisnapa-alueella avomeri lämmittää ilmaa.

      • jäätävääkeliä

        Älä jauha pastaa. Ei siellä pohjoisnapa-alueella ole avomerta. Jäätä on vähemmän vain reuna-alueilla kuten Itämerellä, Barentsinmerellä, Beringinmerellä ja Grönlanninmerellä.


      • pinta-ala-säätää-sään
        jäätävääkeliä kirjoitti:

        Älä jauha pastaa. Ei siellä pohjoisnapa-alueella ole avomerta. Jäätä on vähemmän vain reuna-alueilla kuten Itämerellä, Barentsinmerellä, Beringinmerellä ja Grönlanninmerellä.

        Novaja Zemlja ja Huippuvuoret ovat normaalisti jään saartamia tähän aikaa vuodesta. Tänä vuonna niiden ympärillä on jo nyt avomerta. Se on poikkeuksellista.

        Sää on sekaisin siksi, että avomerta löytyy alueilta joilla yleensä olisi vielä jäätä. Noilla alueilla pääsee ilmakehään tavallista enemmän lämpöä.

        Itse pohjoisnavalla ei tietenkään ole tähän aikaan vuodesta avomerta, kun jääpeite on paksuimmillaan ja laajimmillaan. Aurinko alkaa lämmittämään merkittävästi vasta myöhemmin keväällä.


      • Torakanpieru
        pinta-ala-säätää-sään kirjoitti:

        Novaja Zemlja ja Huippuvuoret ovat normaalisti jään saartamia tähän aikaa vuodesta. Tänä vuonna niiden ympärillä on jo nyt avomerta. Se on poikkeuksellista.

        Sää on sekaisin siksi, että avomerta löytyy alueilta joilla yleensä olisi vielä jäätä. Noilla alueilla pääsee ilmakehään tavallista enemmän lämpöä.

        Itse pohjoisnavalla ei tietenkään ole tähän aikaan vuodesta avomerta, kun jääpeite on paksuimmillaan ja laajimmillaan. Aurinko alkaa lämmittämään merkittävästi vasta myöhemmin keväällä.

        Mihin perustuu väitteesi, että sää on sekaisin?

        Ja mihin, että Novaja Zemlja ja Huippuvuoret ovat normaalisti jään saartamia tähän aikaa vuodesta?


      • hakukone.auttaa
        Torakanpieru kirjoitti:

        Mihin perustuu väitteesi, että sää on sekaisin?

        Ja mihin, että Novaja Zemlja ja Huippuvuoret ovat normaalisti jään saartamia tähän aikaa vuodesta?

        Jääkartat joista Novaja Zemljan ja Huippuvuorten poikkeuksellisen tilanteen näkee löytyvät myös alla olevalla hakusanalla esimerkiksi Goolesta:

        521,000 1981 2010 160,000 (62,000) 2017 Bering


      • jääkartasta.vinkkiä
        hakukone.auttaa kirjoitti:

        Jääkartat joista Novaja Zemljan ja Huippuvuorten poikkeuksellisen tilanteen näkee löytyvät myös alla olevalla hakusanalla esimerkiksi Goolesta:

        521,000 1981 2010 160,000 (62,000) 2017 Bering

        Mainittua jääkarttaa googlesta hakemalla ja katsomalla on helppo huomata, miten tilanne poikkeaa normaalista vuodesta. Karttaan on punaisella merkitty se, missä jään reuna tavallisesti sijaitsee. Tavallisesti Novaja Zemlja on ollut helmikuussa kokonaan jään saartamana. Tänä vuonna oli tuolloin saaren länsireuna ja jopa pohjoispää täysin vapaana jäästä. Sama tilanne Huippuvuorilla eli länsipuoli ja pohjoiseen päin eli Pohjoisnavan suuntaan oli avomerta.

        Enemmän avomerta polaaripyörteen sisäpuolella tarkoittaa tavanomaista suurempaa määrää lämmintä ilmaa. Arktiksen lämpöaallosta oli keskustelua toisaalla tässä ryhmässä, samoin polaaripyörteen hajoamisesta lämpimän ilman vuoksi. Avomeri ei heijasta Auringon säteilyä kevään tullessa samalla lailla kuin jää, joten lämpeneminen ruokkii itseään.


    • ahtojäätilanne

      Joku muistuttelee jään tilavuudesta, mutta sään kannalta oleellista on nimenomaan jään pinta-ala.

      keskustelu.suomi24.fi/t/15219268/arktinen-merijaa-kovassa-kasvussa

      Mitä enemmän avomerta on napapyörteen sisäpuolella näkyvissä sitä enemmän siellä puskee ilmaan lämpöä.

      • jäätävääkeliä

        No tuon teoriasi mukaan maapallo jäähtyy tehokkaammin mitä enemmän on avomerta.


      • lämmin.vesi.kylmä.ilma
        jäätävääkeliä kirjoitti:

        No tuon teoriasi mukaan maapallo jäähtyy tehokkaammin mitä enemmän on avomerta.

        Kylmillä seuduilla avomeri lämmittää. Kun meri on ilmaa lämpimämpi niin meri lämmittää ilmaa.

        Ei tämän pitäisi olla vaikea ymmärtää.


    • Ajan_kone_

      Tänään viimeistään on varmaa, että alarmistien kieli pitkällä odottama ennätys jäi saavuttamatta: tänä vuonna jääpinta-alaa on maksimissaan enemmän kuin viime vuonna eli NSIDC:n mukaan 14 426 000 neliökilometriä, kun viime vuoden maksimi oli 14 420 000. Ja ilmeisesti pinta-ala vain kasvaa vielä tänä vuonna,

      • agwperuutettu

        Olet oikeassa. Eroa näkyy jo viidennessä desimaalissa, eli tänä vuonna maksimi oli siis 0.004% suurempi kuin viime vuonna. AGW on siis peruutettu.

        Minkässuuruinen se viime vuosi sattuikaan olemaan keskiarvoon verrattuna?


      • Ajan_kone____
        agwperuutettu kirjoitti:

        Olet oikeassa. Eroa näkyy jo viidennessä desimaalissa, eli tänä vuonna maksimi oli siis 0.004% suurempi kuin viime vuonna. AGW on siis peruutettu.

        Minkässuuruinen se viime vuosi sattuikaan olemaan keskiarvoon verrattuna?

        Miksi muutit asian menneeseen aikamuotoon. Arktisen jään pinta-ala kasvaa edelleen non 30 000 neliökilometrin päivävauhtia eli eilinen mittaus 14 457 000 neliökilometriä. Siis puhutaan jo noin 0,26%:sta.


    • kaukana.keskiarvosta

      Edelleen ollaan tuossa aloituksessa annetun linkin perusteella kauempana kuin kahden keskihajonnan päässä "normaalivuodesta" verrattaessa ajanjaksoon 1981-2010.

      Suomenkin alueella on jäätilanne tänä vuonna ollut heikko.

      https://yle.fi/uutiset/3-10124141

    • keskustelu.jatkuu

      Keskustelu arktisesta merijäästä näyttää jatkuvan parissakin ketjussa.

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla

      Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e
      Pirkanmaa
      198
      5183
    2. Jos olisit täällä

      Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä
      Ihastuminen
      42
      2588
    3. Tämän hetken

      Terveiset kaivatullesi ⬇️
      Ikävä
      156
      2202
    4. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      16
      1739
    5. Vieläkö sä toivot

      Meidän välille jotain?
      Ikävä
      82
      1374
    6. Voi Rakas siellä

      Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o
      Tunteet
      24
      1281
    7. Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea

      Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.
      Maailman menoa
      147
      1239
    8. Ohhoh! KAJ laukoi suorat sanat somessa - V-sana mainittu!

      Ohhoh! Mitäs mieltä olet tästä huumoriryhmä KAJ:sta? Bara bada bastu on kyllä aikamoinen korvamato... Lue lisää: https
      Euroviisut
      32
      1213
    9. Erika selvisi hienosti ennakkosuosikin paineista

      Hienostihan se meni. Erika jätettiin yksin, eikä häntä tuettu, oli euroviisukiusattu, silti suoriutui ensiluokkaisesti.
      Maailman menoa
      105
      969
    10. Pirre vaatii nyt karhuja ammuttavaksi

      Ylellä taas hauskaa lieksa uutista. Karhujen kannan­hoidollinen metsästys on Lieksan kaupungin mielestä välttämätöntä.
      Lieksa
      119
      903
    Aihe