muserrettu mies

Aivan ensiksi, lopeta viinan kanssa läträäminen!

Anna tyton rauhassa kasvaa aikuiseksi. Sitten voit lähestyä häntä uudestaan.

Sitä ennen: tee itsestäsi jotain! Mene iltakursseille (ne ovat lähes ilmaisia) , opi asioita, hanki ammattipätevyys.
Tiedät ihan tarkkaan että sinussa on siihen ainesta. Valittaminen ei ole koskaan auttanut ketään. se on HELPOMPAA, mutta ei vie sinua yhtään eteenpäin!

Miksi edes yrittäisit lintsata sieltä mistä aita on matalin? se on sama kuin etsiä ilmaista lounasta. Sitä yksinkertaisesti ei ole olemassa!
KAIKEN eteen on nähtävä vaivaa.

aivan aluksi kiitän rehellisestä vastauksesta. minun on kuitenkin sanottava että meidän ikäero oli niin valtava että odotan hänen löytävän oman ikäisensä pojan. viina ei ole vastaus kaikkeen mutta helpottaa hetkeksi. en ole todellakaan ainoa jolla on sydänsuruja mutta haluan surra suruni ja jatkaa elämää. olen kuitenkin onnellinen mies kun osasin tehdä oikean valinnan vaikka se vaikea olikin. kipeissä muistoissa tyttö edelleen on sillä rakastin häntä todella ja oikeastaan juuri siksi palautin hänet vanhemmilleen sillä tiesin ettei tyttö ole valmis suhteeseen kanssani ja aikuisella on aina vastuu tälläisissä tilanteissa. tein sen mikä oikein oli ja siitä iloitsen!!

OK, nyt tiedät että olet tehnyt ainakin yhden oikean teon elämässäsi: kunnioitit ja rakastit lasta lapsena. Se on hyvä.

Jos kestää 10 vuotta ennenkuin tuo lapsi on täysi-ikäinen, sekin on hyvä! 10 vuodessa sinä voit kouluttautua ja oppia niin paljon asioita että olet aivan eri pisteessä lähestysksesi nyt-jo-aikuista -tyttoä kuin tällä hetkellä vankilasta ulospäässyt ihminen. Olet maksanut väärinteostasi yhteiskunnalle. Nyt olet vapaa.

Käytä tämä päivä ja tulevat vuodet henkiseen edespäin menemiseen. Kuten jo sanoin . kouluta itseäsi, pure hammasta jos oppiminen on tikkuista. Se voi olla alussa, mutta mitä pidemmälle etenet, sen helpommaksi se muuttuu!
Käytä vapautesi olikein. Sinä pystyt siihen ja olet sen velkaa itsellesi. Jo velvollisuutesi itseäsi kohtaan vaatii sen.

On niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin HELPPOA vain olla ja tuijottaa menneisyyteen ja vajota pikkuhiljaa itsesääliin. Viina tuohon on loistava apuri! Ja vain olla. Niin helppoa.
Mutta vieko se sinua eteenpäin? EI EI EI! Nyt opintielle mies! on sama oletko parikymppinen vai viisikymppinen, halu ja kykenevyys oppia ja kouluttaa itseään EI aseta ikärajoja!

rakkaus kun iskee se ei katso aikaa paikkaa aikaa eikä ikää. onneksi kuitenkin se mies olin minä eikä joku jammu-setä. miten olis tyttö ressun käynyt? totta on että nuoruuden henkirikos on sovitettu ja vaikka mennyttä ei voi muuttaa, se ei anna oikeutta jatkaa tuhoamisen tiellä. mutta rakastin sitä tyttöä niin valtavasti ja voitte vain kuvitella kuinka paskana nyt olen. muistan tytön itkun mun perääni kun sanoin ettei mitään seurustelua tule. tein sen mikä mun oli pakko tehdä aikuisena miehenä. olen saanu teostani paljon kiitosta mutta se ei helpota kun sydän on tuusan nuuskana. sallikaa mun surra suruni. olen todella paskana juuri nyt.

Sure vain surusi mutta ilman viinaa.

Ikävät asiat aina silloin tälloin pompahtavat muistista esille. Käsittele niitä tuokio ja sitten rauhallisesti lasket ne menemään. Vaikka olisikin niin helppoa jumittua paikoilleen ja sitten syyttää kaikkia muita kun kallis aika on valunut elämästä eikä ole saanut mitäänmuuta aikaiseksi kuin tyytymättömyyden itseään kohtaan! Ja halun kaivautua syvemmälle kuoppaan sen sijaan että kohottaisi itsensä jalustalle jolle kuuluu, rakentavana yhteiskunnan jäsenenä.

Aikaa kun ei KOSKAAn saa takaisin, se on mennyt iänkaikkisesti. Siksi jokaikinen päivä on äärettömän arvokas lahja jota täytyy kunnioittaa ja käyttää parhaalla mahdollisella tavalla.

Itsekunnioituksesi vaatii mennä elämässäsi eteenpäin. Työ ja koulutus auttavat. Oikeastan parempi kun otat työpaikan, mikä tahaansa rehellinen työ käy ja SAMALLA käyt koulua - esim. iltakurssit sopivat erittäin hyvin työelämässä olevalle. (takaan sen! oma kokemus todistajana!) Nuo kurssit saattavat liittyä nykyiseen työhösi tai jotain aivan muuta, esim vieras kieli (treenaa englantisi/ saksasi/ruotsisi/venäjäsi sujuvaksi).
Pääasia on että KEHITAT itseäsi. Ahkerista aivoista nauttii koko keho!

Muista, aikaa et saa takaisin! Jokainen tuhlattu päivä on sioille heitetty helmi!

Hei Muserrettu Mies, miten elämäsi on lähtenyt käyntiin?

Koskettavaa asiaa. Ja toivottavasti suru on edes hitusen helpottanut.
Täällä joku niin innolla kauppasi sydänsuruun kouluttautumista. Teoriassa kaunis ajatus, mutta ei tuossa kohdin surua kykene ajattelemaan mitään opiskeluasioita. Se jo olisi voitto, jos asiaa kestää selvinpäin mennä läpi, jos alkoholia on tottunut paljon käyttämään. Ajan on annettava myös hoitaa, koska särkynyt sydän on oikeasti myös fyysistä kipua ja hormonaalista sekaisin oloa. Ei se siitä katoa vain sillä, että tahtoo tai siirtää ajatuksia muuhun. Suru on pakko kohdata ja sitten sen voi antaa hiljalleen mennä.
Jaksamista muserretulle miehelle.

Oikein tekeminen maksaa monta kertaa tekijälleen.
Tarkoittaa sinun kohdalla, nähdä tilanne niinkuin se on lapsi lapsena.
Siirtää omat halut ja toiveet syrjään.
Mutta vain se on se paras tyynynalunen jolla levätä.
Sillä vain sille perustuu terve itsetunto ja voit aamusella nousta, surullisena ehkä mutta tyytyväisenä et oot tehnyt niinkuin oikein on.
Se joka neuvo aloitetaan jtkin, ehkä ajaa sitä et keskitytään ajatukset muualle.
Jos jäät elätteleen toiveita tytöstä jäät häneen kiinni, ja et tiedä miten elämä haluaa kuljettaa sinua.
Jos olet kerran uskossa niin pyydä Herraa ohjaan tietäisi eteenpäin.
Niihin tilanteisiin ja niihin askelin missä hän sinun haluaa olevan.
Luovuta tyttö ja surusi Herralle ja pyydä häntä auttamaan ja osaan ne pois.

hei ihmiset! muserrettu mies ei enää ole muserrettu! olen löytänyt uuden rakkauden elämääni ja suunnittelemme kihlausta. 3kk raittiina ja tavoite on täys-raittius mitä elämä oli ennen tätä tapausta. sydän suru kesti yllättävän pitkään lähes 2vuotta mutta elämä on sitä että osaa myös luopua. uuden rakkaan sylissä menneet lakkaavat painamasta ja tärkein opetus oli mulle henkilökohtaisesti että usko jumalaan ja elämään kestää myrskyt. jos muistelen tätä tapausta niin olen alkanut ymmärtää ihmisten ihmettelyn sillä tiedän että tilanne olisi ollut monille miehille herkullinen ja koska mun elämä on ollut varsin poikkeuksellinen väkivalta rikoksineen ja käytännössä ei olisi ollut mitään menetettävää. kuitenkin tämä yli-innokas nuori neito kosketti sydämmeni inhimmillistä puolta ja voi puhua jonkunlaisesta säälin tunteesta, niin armahdin tyttöä ja koko hänen perhettään lähettämällä tytön terveenä takaisin kotiin. siksi ihmiset ihmettelevät kuin suurempaakin ihme-tekoa. toisinaan kysyn itseltäni kannattiko? että miksi huolehdin vieraan tytöstä näin valtavasti? kysymys on hengellinen ja vastaus löytyy raamatusta sillä jeesus opettaa muunmoassa näin "mutta joka viettelee yhdenkin näistä pienistä hänen olisi parempi että myllykivi olisi ripustettu hänen kaulaansa ja hänet olisi upotettu meren syvyyteen". siksi en voinut tehdä näin pahoin. tätä kirjoittaessani tarkoitukseni ei ole saarnata vaan ainoastaan kertoa mistä itse olen saanut voimaa. mielipiteitä voi olla monia mutta tämä on mun kokemani ja tiedän että olen tehnyt oikein ja se on mahtavaa!! nyt uuden rakkaani luokse! ;)