Sain vihdoin vuosi sitten sen mitä halusin: ihanan lapsen. Päätin jo raskauden alussa tästä että jätän hänet vasta 1-2v päästä, ettei epäilisi heti syytä miksi jätin. :)
Jätin mieheni :)
Onnellisestieronnut
9434
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ja mikä se jättämisen syy sitten on? Ei oikein käynyt tästä ilmi...
Käyhän tuo ilmi: halusi lapsen, muttei miestä.
Ap, vaikka olisit enemmän kiinnostunut vain siitä, mitä sinä haluat ja teet sitten mitä teet, niin muista että lapset tarvitsevat myös isää. Esimerkiksi minulle ajatus siitä, että olisin joutunut kasvamaan ilman isääni on hirveä.
Aloittaja päätti asiasta vasta raskauden alussa. Sitä ennen on siis halunnut miehen. Miksi halusi aiemmin, mutta ei enää raskaaksi tultuaan? Onko aloittajalla itsellään jotain traumoja surkeasta isästä?
Ja onko aloittaja tajunnut, että jos eroaa, niin todennäköisesti ei saa enää olla niin paljoa oman lapsensa kanssa. Ei siis kannata erota pienen lapsen isästä kovin heppoisin perustein. Isälle tulee kuitenkin tapaamisoikeus, isompi tai pienempi, jos ja aloittajan tapauksessa kun, mitään syytä ei ole muuhun. Toki isäkin voi hakea lähihuoltajuutta, mutta usein se menee äidille, jos äiti on ollut lapsen kanssa kotona.
Ja kun lapsi kasvaa, niin todennäköisesti isän tapaamisoikeus kasvaa. Jos vaikkapa nyt lapsi on isänsä luona joka toisen vkl ja 2 arkipäivää joka toinen viikko, niin muutaman vuoden päästä isä voikin hakea jo vuoroviikko tapaamisia. Jos on siis koko ajan säännöllisesti halunnut lasta tavata yms.
Oletko aloittaja siis ajatellut, että olet mahdollisesti joka toinen viikko erossa lapsestasi?
Halusit lapsen, mutta et miestä. No, se mieskin sai lapsen. Älä unohda sitä. Lapsi ei ole yksin sinun.
ei se sinun miehesi vaikuttanut kovin perhekeskeiseltä. Tuntui oma elämä kiinnostavan enempi.
Hah, kyllä se halusi perheen. Mä vaan en halunnut että mies kuuluu siihen. Kasvatan tyttäreni ajattelemaan samoin, miehet käyvät vain siittämiseen.
Niin, jos nainen itse on täys mulkku, niin mitä hän miehellä tekis.
Sääli silti lastasi.
Niin? Pitäisikö nyt järkyttyä vai iloita?
Itse tiedän monia naisia, jotka ovat eronneet lastensa isästä, mutta siihen on ollut hyvä syy...
Muutama nainen on tehnyt ihan sopimuksen lapsen isän kanssa; mies siittää, nainen alkaa yksinhuoltajaksi. Toki onhan vielä useammat naiset synnyttäneet "isättömän" lapsen vastoin lapsen isän tahtoa.
Voiko ala-arvoisempaa ja typerän mauttomampaa provoa enää keksiä?!
Eikai tuossa ole mitään, jos haluaa lapsen tuolla keinoin, mutta toki toista voi harmittaa sikäli jos halusi myös lapsen. Toisaalta olen samaa mieltä omasta puolestani, että mies käy kyllä hyvin siittämiseen, jos sovitaan niin, että seuraamuksista ei tarvitse maksaa tai muuten kärsiä.