Osaisiko joku kertoa kuinka hyvin esilääkitys ennen gastroskopiaa vie tajun kankaalle vai vieko lainkaan? Mitä lääkettä siinä yleensä käytetään? Olen ollut kahdesti ennen vatsantähystyksessä, ja nyt lupasivat esilääkityksen kun se on niin ikävä toimenpide minulle.
Gastroskopian esilääkitys
Yön yksinäinen
23
22416
Vastaukset
- siiri
Minulle on tehty g-skopia kahdesti. Ekalla kerralla sain esilääkitykseksi Dormicumia (midatsolaami) sekä jotain morfiinijohdannaista suoneen, silloin se riitti; tutkimus onnistui enkä muista siitä mitään. Toisella kerralla muutamaa vuotta myöhemmin se jouduttiin tekemään nukutuksessa sillä minulla oli aloitettu eräs lääkitys joka heikentää miedompien pamien tehoa. Se oli minusta kyllä ikävämpi kokemus kuin edellinen sillä voin nukutuksen jälkeen pahoin ja jouduin jäämään yöksi osastolle. Yleisin "humauksessa" käytettävä aine lienee juuri tuo midatsolaami, ja yleensä se viekin tajun kankaalle riittävän tehokkaasti.
- Mia
ei annettu minkäänlaista lääkitystä. Kurkuun laitettiin vaan jotain puudutavaa.
Hyvin pärjäsin, oli vaan vähän vaikeata niellä tutkimuksen jälkeen. - kannatti käydä
Mia kirjoitti:
ei annettu minkäänlaista lääkitystä. Kurkuun laitettiin vaan jotain puudutavaa.
Hyvin pärjäsin, oli vaan vähän vaikeata niellä tutkimuksen jälkeen.mulla kanssa oli vaikeuksi nielemisen kanssa,mutta kesti.Kipua ei tuntunut yhtään,mutta alko hävettämään oma avuttomuus kun tuli tunne että olenko näin avuton kun en pystynyt alussa hengittämään ilman paniikin tunnetta.kaksi kertaa tehty ja tuntu siltä toisen kerran että tähänkin tottuu jos tehtäs useimmin.kaikki kokee omalla tavalla.
- Ovidiu
...sain sisätautilääkärin titteliä käyttävältä asenteelliselta putkimieheltä diatsepaamia 5 mg per rectum hetki ennen toimenpidettä. Ei se paljon auttanut, toisaalta ei tullut ainakaan paniikkia kesken tutkimuksen.
- röörit auki
olipa hyvin sanottu,siltä se tuntu.Mutta miksi aiemmat kävijät sanoo,ei tuntunu miltään?
- Ovidiu
röörit auki kirjoitti:
olipa hyvin sanottu,siltä se tuntu.Mutta miksi aiemmat kävijät sanoo,ei tuntunu miltään?
Se ei ollut niin kauheaa kuin etukäteen pelkäsin. Itse toimenpiteen aikana ei juuri tuntunut miltään. Pieni nipsaisu aina silloin tällöin koepalojen oton yhteydessä.
Mielestäni nieleminen oli se inhottavin hetki ja - yllättävää kyllä - puudutteen suihkutus nieluun aiheutti yökkäysreaktion.
Kyllä sen kestää, mutten kevein perustein uudelleen menisi. Nykyisin syön Lanzoa lähes päivittäin. Mitään vakavaa ei löytynyt. - en vähättele
Ovidiu kirjoitti:
Se ei ollut niin kauheaa kuin etukäteen pelkäsin. Itse toimenpiteen aikana ei juuri tuntunut miltään. Pieni nipsaisu aina silloin tällöin koepalojen oton yhteydessä.
Mielestäni nieleminen oli se inhottavin hetki ja - yllättävää kyllä - puudutteen suihkutus nieluun aiheutti yökkäysreaktion.
Kyllä sen kestää, mutten kevein perustein uudelleen menisi. Nykyisin syön Lanzoa lähes päivittäin. Mitään vakavaa ei löytynyt.ja pelkäsin myös ,kerroin lääkärille että jännitän ja se helpotti.Minusta taas kun alussa tuntu että en pysty hengittämään tasasesti,oli vaikeinta.Se kun lääkäri puhu koko toimenpiteen ajan missä mennään-autto paljon!
- tyttönen
röörit auki kirjoitti:
olipa hyvin sanottu,siltä se tuntu.Mutta miksi aiemmat kävijät sanoo,ei tuntunu miltään?
mulle on tehty gastroskopia. En saanut mitään esilääkitystä, tähystimen päässä oli puudutetta. Lääkäri sanoi ettei siinä tarvi lääkitystä eikä kyllä tarvinnutkaan. Kyllähän siinä oli hieman hankala olo ja tuli lähes kouristuksenomaisia yökkäilyjä ja röyhtäisyjä kun ilmaan pumpattiin mahaan (jotta mahalaukkuun näkisi paremmin). Mutta ei se nyt ihan kamalaa ollut. Uudestaan voisin mennä milloin vain eikä pelottaisi ollenkaan. Turha siis jännittää mahantähystystä. Itse olin ihan täpinässä muutamat tähystystä edeltäneet päivät mutta aivan turhaan! Homma oli vartissa ohi eikä ollut paha!
- Ovidiu
tyttönen kirjoitti:
mulle on tehty gastroskopia. En saanut mitään esilääkitystä, tähystimen päässä oli puudutetta. Lääkäri sanoi ettei siinä tarvi lääkitystä eikä kyllä tarvinnutkaan. Kyllähän siinä oli hieman hankala olo ja tuli lähes kouristuksenomaisia yökkäilyjä ja röyhtäisyjä kun ilmaan pumpattiin mahaan (jotta mahalaukkuun näkisi paremmin). Mutta ei se nyt ihan kamalaa ollut. Uudestaan voisin mennä milloin vain eikä pelottaisi ollenkaan. Turha siis jännittää mahantähystystä. Itse olin ihan täpinässä muutamat tähystystä edeltäneet päivät mutta aivan turhaan! Homma oli vartissa ohi eikä ollut paha!
Et taida muutenkaan ottaa paineita asioista? Jos on pienikin mahdollisuus joutua paniikin valtaan toimenpidetilanteessa, on rauhoittava esilääkitys perusteltua. Ihmiset ovat yksilöitä.
Minun kohdallani lääkäri koki mielihyvää päästessään kommentoimaan tilannettani silloin, kun tähystin oli vielä sisällä, enkä voinut itse vastata hänelle. En kyllä säästellyt sanojani tutkimuksen jälkeen. - siiri
tyttönen kirjoitti:
mulle on tehty gastroskopia. En saanut mitään esilääkitystä, tähystimen päässä oli puudutetta. Lääkäri sanoi ettei siinä tarvi lääkitystä eikä kyllä tarvinnutkaan. Kyllähän siinä oli hieman hankala olo ja tuli lähes kouristuksenomaisia yökkäilyjä ja röyhtäisyjä kun ilmaan pumpattiin mahaan (jotta mahalaukkuun näkisi paremmin). Mutta ei se nyt ihan kamalaa ollut. Uudestaan voisin mennä milloin vain eikä pelottaisi ollenkaan. Turha siis jännittää mahantähystystä. Itse olin ihan täpinässä muutamat tähystystä edeltäneet päivät mutta aivan turhaan! Homma oli vartissa ohi eikä ollut paha!
Kiva että sinulla onnistui ilman mömmöjä, mutta jotkut voivat ihan oikeasti pelätä tutkimusta niin ettei se muuten onnistu. Itse esim. pelkään oksentamista yli kaiken, niin naurettavalta kuin se varmaan jonkun teräshermon mielestä kuulostaakin. Kun tähystystä ensin yritettiin ilman lääkitystä, revin letkun refleksinomaisesti pois ennen kuin se ehti edes kurkunpäähän; no, ehkä se olisi onnistunut jos hoitaja olisi sitonut käteni selän taakse ja istunut päälläni.
- ei kipua mutta..
siiri kirjoitti:
Kiva että sinulla onnistui ilman mömmöjä, mutta jotkut voivat ihan oikeasti pelätä tutkimusta niin ettei se muuten onnistu. Itse esim. pelkään oksentamista yli kaiken, niin naurettavalta kuin se varmaan jonkun teräshermon mielestä kuulostaakin. Kun tähystystä ensin yritettiin ilman lääkitystä, revin letkun refleksinomaisesti pois ennen kuin se ehti edes kurkunpäähän; no, ehkä se olisi onnistunut jos hoitaja olisi sitonut käteni selän taakse ja istunut päälläni.
hyvä Siiri kun kerroit tuosta,että se ei ole kaikille helppo.Luulin olevani jo outo kun itsekkin kädellä yritin riuhtoa letkua pois,onneks ottivat kädestä kiinni.
- Yön yksinäinen
siiri kirjoitti:
Kiva että sinulla onnistui ilman mömmöjä, mutta jotkut voivat ihan oikeasti pelätä tutkimusta niin ettei se muuten onnistu. Itse esim. pelkään oksentamista yli kaiken, niin naurettavalta kuin se varmaan jonkun teräshermon mielestä kuulostaakin. Kun tähystystä ensin yritettiin ilman lääkitystä, revin letkun refleksinomaisesti pois ennen kuin se ehti edes kurkunpäähän; no, ehkä se olisi onnistunut jos hoitaja olisi sitonut käteni selän taakse ja istunut päälläni.
Minä kärsin myös emetofobiasta, siksi juuri tuo toimenpide on minullekin niin vaikea. Ensimmäisellä tähystyskerralla sopersin lääkärille letku mahassa että ota se pois. Toisella kerralla lääkäri taisi huomata että pelkään oikeasti ja lupasi tehdä toimenpiteen 5 minuutissa, ja piti lupauksensa. Nyt sitten lupasivat antaa sen esilääkityksen, että saa nähdä mitä tulevan pitää. Toivon että antavat kaikkea mitä kaapista löytyy :)
- Hirveetä
Yön yksinäinen kirjoitti:
Minä kärsin myös emetofobiasta, siksi juuri tuo toimenpide on minullekin niin vaikea. Ensimmäisellä tähystyskerralla sopersin lääkärille letku mahassa että ota se pois. Toisella kerralla lääkäri taisi huomata että pelkään oikeasti ja lupasi tehdä toimenpiteen 5 minuutissa, ja piti lupauksensa. Nyt sitten lupasivat antaa sen esilääkityksen, että saa nähdä mitä tulevan pitää. Toivon että antavat kaikkea mitä kaapista löytyy :)
Kävin juuri kyseisessä toimenpiteessä ja se oli kyllä ihan kamala juttu ainakin minulle. Ei mitään lääkitystä ennen, jouduin odottamaan tähystykseen pääsyä melkein tunnin (siis pelkäämään), koska ajat olivat myöhässä. Odoteltiin hoitajan kanssa lääkäriä ja sanoin, että "nämäkö ne tungetaan sisuskaluihin - karseen näköiset tavarat". Hoitaja siihen, että kaikki menee ihan hyvin, jos ei mene paniikkiin. No minä menin. Minulla oli paha flunssa päällä, joka kyllä edesauttoi sitä, että tähystys oli karmea kokemus, kurkku kipeä jo valmiiksi ja nuha. Päätin, että ei enää ikinä. Kiitos muille kokeneille vinkistä, että jotain lääkitystä voi pyytää. Jos tästä nyt jotain "positiivista" pitää hakea niin hatunnosto hoitohenkilökunnalle, ei varmaan mitään mukavaa duunia ... hoitajalle 10 pistettä rauhoittelusta. Pahoittelin lähtiessäni, kun olin ollut niin ankea potilas, molemmat ymmärsivät ja sanoivat, että tämä on hankala juttu. No nyt se on ohi ainakin toistaiseksi.
- Never ever again
Hirveetä kirjoitti:
Kävin juuri kyseisessä toimenpiteessä ja se oli kyllä ihan kamala juttu ainakin minulle. Ei mitään lääkitystä ennen, jouduin odottamaan tähystykseen pääsyä melkein tunnin (siis pelkäämään), koska ajat olivat myöhässä. Odoteltiin hoitajan kanssa lääkäriä ja sanoin, että "nämäkö ne tungetaan sisuskaluihin - karseen näköiset tavarat". Hoitaja siihen, että kaikki menee ihan hyvin, jos ei mene paniikkiin. No minä menin. Minulla oli paha flunssa päällä, joka kyllä edesauttoi sitä, että tähystys oli karmea kokemus, kurkku kipeä jo valmiiksi ja nuha. Päätin, että ei enää ikinä. Kiitos muille kokeneille vinkistä, että jotain lääkitystä voi pyytää. Jos tästä nyt jotain "positiivista" pitää hakea niin hatunnosto hoitohenkilökunnalle, ei varmaan mitään mukavaa duunia ... hoitajalle 10 pistettä rauhoittelusta. Pahoittelin lähtiessäni, kun olin ollut niin ankea potilas, molemmat ymmärsivät ja sanoivat, että tämä on hankala juttu. No nyt se on ohi ainakin toistaiseksi.
Menin toimenpidehuoneeseen ja juttelimme hoitajan kanssa siitä, miten homma etenee ja kerroin hieman jännittäväni toimenpidettä. Hoitaja kertoi sen olevan hieman epämiellyttävä, mutta suhteellisen vaivaton ja täysin kivuton toimenpide. "No hyvä, sittenhän tässä ei ole mitään jännitettävää", tuumailin hieman vähemmän jännityneenä.
Noin kymmenen minuutin kuluttua Mengele saapui huoneeseen, kertoi lyhyesti toimenpiteestä ja kertoi ihmisen anatomiaan liittyviä yksityiskohtia, lähinnä rauhoittaakseen minua. Pääkohtana kiduttajan kertomuksessa oli, ettei gastroskopiaan voi tukehtua. "Enhän mä sitä pelkääkään", ajattelin, mutta yritin jo rentoutua toimenpidettä varten.
Sitten minut käskettiin istumaan sängyn reunalle, jossa nieluuni suihkautettiin puudutusainetta, jonka sitten nielin. Maku oli vastenmielinen, mutta tunne kurkussa ei mitenkään paha. Tämän jälkeen minut käännettiin kylkiasentoon ja Mengele alkoi työntämään putkea nieluuni. Aloin kakomaan ja yökkäilemään hurjasti. Jostain metelin keskeltä kuulin sairaan kiduttajasian äänen ja hän käski minun niellä. "Niellä?!", ajattelin. "Miten helvetissä voin niellä, kun suunta vaikuttaa olevan voimakkaasti toisinpäin?" Sain kuin sainkin sitten nieltyä letkun ja kurkkuani alkoi pakottamaan, mutta tiesin sen olevan vain noin 10 mm paksuisen letkun ja sain pidettyä itseni rauhallisena. Tämän jälkeen seuraavan minuutin ajan tuntui, kuin koko suolistoni yrittäisi tulla räjähdysmäisesti ulos suun kautta ja päästin uskomattoman kovia huutoja, jotka muistuttivat kuolevan ihmisen korahduksia. Joka kerta kun tällainen huuto pääsi ilmeisesti sekä vatsalaukustani että keuhkoista, minuun sattui kokonaisvaltaisesti koko keskivartaloon palleasta kurkkuun. Yritin keskittyä pelkästään mielenhallintaan ja rauhalliseen hengitykseen, mutta silti näitä 135dB selkäpiitä karmivia ääniä pääsi noin parinkymmenen sekunnin välein. Olin varma, että menettäisin tajuntani hetkenä minä hyvänsä ja sulmin silmäni kuin teloitukseen valmistautuva sotavanki. Pahaksi onnekseni säilyin tajuissani, ja seuraavan minuutin ajan pystyin hengittämään rauhallisesti, vaikka vatsassani tuntui outoa nykivää liikettä. Tässä vaiheessa kuulin hoitajan ja lääkärin keskustelevan näytepalojen ottamisesta ja nykiminen vatsassani voimistui. Päätin, että seuraavaksi nappaan letkusta kiinni, revin sen ulos sisältäni ja murhaan nämä mielenvikaiset, keskitysleiriltä oppinsa saaneet sadistit. Kuin ihmeen kaupalla sain säilytettyäni malttini ja makasin edelleen silmät suljettuina keskittyen vain ja ainoastaan mielenhallintaan itämaisten oppien mukaan. Muutamien karjahdusten jälkeen toimenpide olikin ohi ja pakottava tunne kurkussani helpotti.
Tämän jälkeen tuijotin minuutin liikkumatta seinää, minkä jälkeen päästin muutaman kirosanan ja totesin olleen aika rankka toimenpide. Mengele oli jo mennyt kirjoituspöydän ääreen puuhailemaan ruutinimerkintöjensä parissa ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut. Syljin noin kolme desilitraa suuhuni erittynyttä limaa, pistin takkini päälle ja poistuin paikalta nopeasti. Vatsassani tuntui vielä muutaman tunnin ajan pientä vääntelyä, johtuen mitä todennäköisimmin siitä ilmasta, mitä toimenpiteen aikana mahalaukkuun pumpataan. Puudutuksen vaikutuksen lakattua join hieman vettä ja söin jogurtin, joka menikin alas vaivatta.
Kokonaisuutena toimenpide oli lyhytkestoinen ja ammatimaisesti tehty, mutta...
Luulen, että gastroskopiakin koetaan eri tavoin yksilöstä riippuen, mutta omalla kohdallani on selvää, etten enää koskaan aio mennä uudestaan. Olen pitänyt itseäni korkean kipukynnyksen omaavana (esim. viisaudenhampaan poisto tai kerta, kun pohkeeni repesi salibandyottelussa), mutta tämän tilanteen hallinnan koin äärimmäisen vaikeaksi, täysin mahdottomaksi toistaa tämän elämän aikana. Suosittelenkin ehdottomasti kaikille tässä ketjussa aiheena olevaa esilääkitystä, jos pelkäätte toimenpidettä.
- Vesimies
Minut on tähystetty jo 4 kertaa. Kolmesti ilman lääkettä ja se kolmas olikin kaikkein pahin. Kun sain ajan neljännen kerran tähystykseen pyysin heti rauhoittavaa. Pelkäsin odotuhuoneessa jo niin paljon, että meinasin oksentaa. Kun hoitaja toi tuon ihmenapin, meni vain 10 minuuttia kun olin täysin rauhallinen. Tähystys sujui todella hyvin enkä mennyt yhtään paniikkiin. Suosittelen kaikille jotka pelkäävät tähystystä kauheasti.
- silmissä musteni
ompa hyvä kun saa toisilta kuulla,miltä tuntu tähystys!Pyydän lääkityksen kanssa jos vielä menen,kaksi kertaa tehty ja molemmat yhtä kauheita.Kumma kun ei edes kysytty,haluaako lääkityksen.
- miksi pimeni hetkeksi?
silmissä musteni kirjoitti:
ompa hyvä kun saa toisilta kuulla,miltä tuntu tähystys!Pyydän lääkityksen kanssa jos vielä menen,kaksi kertaa tehty ja molemmat yhtä kauheita.Kumma kun ei edes kysytty,haluaako lääkityksen.
outoa kun lääkäri alko letkua työntämää,luuli että valot sammutettiin siksi ajaksi kun kaikki pimeni.En voinut kysyä mitään ja kohta oli taas valot,kuulukohan se jotenkin siihen vai meinasko taju mennä?
- Never ever again
miksi pimeni hetkeksi? kirjoitti:
outoa kun lääkäri alko letkua työntämää,luuli että valot sammutettiin siksi ajaksi kun kaikki pimeni.En voinut kysyä mitään ja kohta oli taas valot,kuulukohan se jotenkin siihen vai meinasko taju mennä?
...että se kuuluu asiaan. Voin lyödä vaikka vetoa, että valot sammutettiin ihan oikeasti. Siinä vaiheessa en ollut vielä tajunnan rajamailla, jos luitte viestini.
- vintti pimeänäkö mulla
Never ever again kirjoitti:
...että se kuuluu asiaan. Voin lyödä vaikka vetoa, että valot sammutettiin ihan oikeasti. Siinä vaiheessa en ollut vielä tajunnan rajamailla, jos luitte viestini.
valot sammu?Hävetti kun tuntu kun olisin ollut se meidän joulupossu teuastettavana.
- Epäonnistunut
Mulla yritettiin gastroskopiaa toissapäivänä. Siis näitä palstan keskusteluja luettuani menin pelostani huolimatta rohkein mielin toimenpiteeseen, ja pyysin esilääkityksen. Se annettiinkin (peräaukon kautta 7,5mg Diapamia vastaavaa) muitta mutkitta ja jopa hetkisen torkuin ennen saliin menoa. Sanoin kyllä, että riittääköhän tuo, mutta hoitaja vakuutteli sen riittävän mainiosti.
Lääkäriä en missään vaiheessa, edes kun toimenpidettä suunniteltiin muutamia kuukausia siten, ollut edelleenkään nähnyt. Operaatiohuoneessa minut käskettiin istumaan ja sanoin, ettei esilääkitys tunnu auttaneen ollenkaan, kun ei edes huimaa. Sanaakaan sanomatta, mitään ohjeita antamatta lääkäri tunki skoopin suuhuni, ja ennen kuin se oli edes kurkussa asti iski paniikki ja vaistomaisesti edes sitä itse tajuamatta nostin kädet kasvoille. Pyysin heti yrittämään uudestaan vähän hitaammin ja selittämään mitä tapahtuu, mutta sama toistui uudestaan. Sitten lääkäri pamautti hanskat kädestä ja sanoi ettei tämä potilas ole ko-operatiivinen ja ettei näillä oireilla lähdetä turhaan tekemään anestesiassa. (15% painostani pudonnut ilman syytä, jatuvaa pahoinvointia ja suolisto-oireita)Sitten herra tohtori häipyi ja vaikka pyysin vielä useaan otteeseen yrittämään uudestaan ei kukaan enää kuunnellut.
Seuraavana päivänä sain kirjeen ja laskun kotiin. Kirjeessä lääkäri totesi minun olevan masentunut, huonosto ko-operoiva ja ruokahaluton anorektikko. (Harrastan säännöllistä urheilua, ja syön 6 isoa ateriaa päivässä)
Että näin Espoossa. - Terttis
Olen menossa tiistaina tähystykseen. Pyysin jo lähetettä kirjoitettaessa, että lähetteessä mainittaisiin, että potilas haluaa ehdottomasti tähystyksen tehtävän Dormicum-anestesiassa. Siispä saan anestesian. Tosin nyt jännään sitä, millainen tämä anestesia on. Meneekö taju kankaalle vai tiedostanko koko ajan tähystyksen. Ja onko paha olo anestesian jälkeen. No, se selviää parin päivän päästä...
Kerran aikaisemmin jo tehty tähystys, ja toista kertaa en mene ilman esilääkitystä moiseen.- Anestesia
Ei ole toi Dormicum anestesia eli et ole taju kankaalla, toi on nimeltään sedaatio
- Vermillio
Puudutus suihkemuotoisella Xylocain-puudutteella nieluuun, jos potilaan oksennusrefleksi on herkkä. Ilman puudutustakin voidaan tehdä. Tarvittaessa rauhottavia ennen toimenpidettä, mutta ei niitä turhaan anneta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 162346
- 441261
Piilorikollisuutta Puolangan päätöksentekoelimissä? Kyllä! Julkisesti todistettu!
Kyösti (kesk) rehenteli julkisissa tiedotusvälineissä tehneen jo ennen vaaleja sopimuksen kokoomuksen ehdokkaiden kanssa70897- 45821
Miten suomalaiset miehet
On usein niin aikaansaamattomia? Odottavat prinsessapalvelua. Odottavat, että nainen tekee aloitteen, että nainen pyytää134816- 59797
- 42766
Eräs läheinen sanoi
Että mies kyllä ottaa aina itse yhteyttä, jos on kiinnostunut. Oli tilanne mikä hyvänsä. Kuulemma kuvittelin koko jutun.44725Eduskunnassa valmistaudutaan jo persujen täydelliseen romahdukseen - Koko paska kaatuu hetkessä
– On mahdollista, että käy kuin Assadin Syyrialle tai Ceaușescun Romanialle: koko paska kaatuu aivan hetkessä, kun tarpe161709Iloista ja aurinkoista pääsiäistä kaikki palstan kivat sinkut :)
Täällä on näköjään vähän huono meininki tarttunut kuin tuolta muualta mutta pidetään edelleen tämä puoli suht positiivis130673