Olen pienen työryhmän johtaja ja ryhmääni tuli kaksi uutta nuorta miestä. Heissä on ihan eroakin, toinen on tunnollinen, ahkera ja keskittyy enimmäkseen työntekoon. Toinen onkin hieman ylimielinen, narsistinen, työhaluton ja pyrkii enempi jekkuilemaan muiden kustannuksella ja hieman haittaa muiden työtä, jopa yhteistyöhenkeä. Palkkaus heillä on sama, eikä itseni päättämä.
Kaupungilla tapasin sitten erään juoruilijan, joka on kirkon toiminnassa mukana ja muistaakseni jossain vanhempainneuvostossa tai rotareissa, kuitenkin sellainen kunnollisena pidetty. Hän kertoi että olisi "parempi", jos tämä laiskempi tulokas menestyisi työssään paremmin kuin tämä hyvä työntekijä.
Olen kuullut näistä, miten työpaikalle on tullut esim suuren omistajan sukulainen, sitten työnjohtajat ovat lavastaneet sukulaisen hyväksi ja jonkun / useamman muun huonoksi ja syylliseksi virheisiin. Sitten nämä leikit ovat johtaneet jopa näiden syntipukkien erottamiseen ja pitkään työttömyyteen maineensa menettäneinä. Joku poliitikko sanoi tälläistä joskus nepotisminkaltaiseksi kaupankäynniksi ja itsen olen siihen törmännyt junioriurheilussa. Urheilun parissa olen itse tätä oppinut vihaamaan, enkä haluaisi leikkiin ryhtyä, tämä "parempi" työntekijä on vieläpä selkeästi huonompi. En tiedä onko hän kenellekään omistajalle sukua.
Onko työpaikkakiusaaminen jo niin yleistä, että tälläisiin olisi syytä hypätä mukaan? Kuka tälläisiä päätöksiä tekee ennakkoon, kuka menestyy työssään paremmin? Onko näitä syytä noudattaa ja onko oma paikkani vaarassa jos en noudata? Onko olemassa jotain taiteen sääntöjä, miten työntekijä lavastetaan toista paremmaksi?
Kaupungilla tapasin sitten erään juoruilijan, joka on kirkon toiminnassa mukana ja muistaakseni jossain vanhempainneuvostossa tai rotareissa, kuitenkin sellainen kunnollisena pidetty. Hän kertoi että olisi "parempi", jos tämä laiskempi tulokas menestyisi työssään paremmin kuin tämä hyvä työntekijä.
Olen kuullut näistä, miten työpaikalle on tullut esim suuren omistajan sukulainen, sitten työnjohtajat ovat lavastaneet sukulaisen hyväksi ja jonkun / useamman muun huonoksi ja syylliseksi virheisiin. Sitten nämä leikit ovat johtaneet jopa näiden syntipukkien erottamiseen ja pitkään työttömyyteen maineensa menettäneinä. Joku poliitikko sanoi tälläistä joskus nepotisminkaltaiseksi kaupankäynniksi ja itsen olen siihen törmännyt junioriurheilussa. Urheilun parissa olen itse tätä oppinut vihaamaan, enkä haluaisi leikkiin ryhtyä, tämä "parempi" työntekijä on vieläpä selkeästi huonompi. En tiedä onko hän kenellekään omistajalle sukua.
Onko työpaikkakiusaaminen jo niin yleistä, että tälläisiin olisi syytä hypätä mukaan? Kuka tälläisiä päätöksiä tekee ennakkoon, kuka menestyy työssään paremmin? Onko näitä syytä noudattaa ja onko oma paikkani vaarassa jos en noudata? Onko olemassa jotain taiteen sääntöjä, miten työntekijä lavastetaan toista paremmaksi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lellikkipoika on kokoomusnuori, lahkolainen tai omistajan poika. En lähtis lellimään, vaikka potkut jos ei opi työnteon tavoille.