vieraskielisille – Espoossa osuus nousi 40 prosenttiin. Suurimmat vieraskielisten ryhmät toimeentulotukipäätöksissä ovat Kelan tilastojen mukaan venäjän-, arabian-, somalin- ja vironkieliset.
Pääkaupunkiseudulla toimeentulo- ja asumistukipäätöksistä huomattavan suuri osa tehdään muille kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville.
Korkein osuus on Espoossa, mutta myös Helsingissä ja Vantaalla vieraskieliset ovat yliedustettuina toimeentulotukiasiakkaissa, kertovat Kelan tuoreet tilastot.
Espoossa ja Kauniaisissa oli viime vuonna Kelan mukaan 17 638 toimeentuloasiakasta, joista 38,9 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Vantaalla vastaava luku oli 35,9 prosenttia yhteensä 18722 asiakkaasta ja Helsingissä 31,3 prosenttia yhteensä 54 033 asiakkaasta.
Pääkaupunkiseudulla toimeentulo- ja asumistukipäätöksistä huomattavan suuri osa tehdään muille kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville.
Korkein osuus on Espoossa, mutta myös Helsingissä ja Vantaalla vieraskieliset ovat yliedustettuina toimeentulotukiasiakkaissa, kertovat Kelan tuoreet tilastot.
Espoossa ja Kauniaisissa oli viime vuonna Kelan mukaan 17 638 toimeentuloasiakasta, joista 38,9 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Vantaalla vastaava luku oli 35,9 prosenttia yhteensä 18722 asiakkaasta ja Helsingissä 31,3 prosenttia yhteensä 54 033 asiakkaasta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olisi mielenkiintoista nähdä prosentit siitä, kuinka suuri osa esim. venäjän- ja arabiankielisistä hakee toimeentulotukea. Venäjänkielisiä on maassamme paljon, onhan kyseessä naapurimaamme, jossa väkeä riittää täältä Kiinaan asti. Toiseksi eniten on vironkieltä puhuvia ja kolmanneksi eniten arabiankielisiä. Silti arabiankielisiä on koko maassa "vain" 22 000.
Tulkkien palveluita tarvitaan ilmeisesti aika paljon ja toimeentulotuki voi estää suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen kokonaan. Toimeentulotuelle täytyy ainakin saada tietyt ehdot, jotka hakijan tulee täyttää. Kielitaidon hankkiminen on ykkösasia ja lisäksi täytyy hakea töitä ja opiskelupaikkoja.
Maahanmuuttajaperheiden kohdalla on erikseen puhuttava naisten kanssa ja kartoittaa heidän tulevaisuudensuunnitelmansa ilman miehen läsnäoloa. Jotkut maahanmuuttajanaiset järjestävät neuvontaa muille samassa tilanteessa oleville, jotta he kaikki saisivat tietää oikeuksistaan ilman, että oman maan kulttuuri ja miehet pakottavat heitä tiettyyn muottiin. Tämä koskee erityisesti muslimienemmistöisistä maista tulleita. Venäjällä ja Virossa naiset ovat tietoisia oikeuksistaan. He tarvitsevat apua ehkä eniten kielen oppimisessa ja työnhaussa.
Miten saisimme Suomeen lisää sellaisia töitä, joita suomalaisetkin nuoret voivat tehdä ilman koulutusta ja työkokemusta? Moni tekisi töitä mielellään, mutta työn saaminen on kovin vaikeaa. Nuoren on usein hankala muuttaa töiden perässä. Toimeentulotuen pitäisi olla tilapäinen ratkaisu, mutta joillekin siitä tulee koko aikuisiän ainoa tulonlähde (asumistuen lisäksi). Toimeentulotuki on myös liian korkea. Sen tulisi olla niin pieni, että sillä saa vain välttämättömät ruoat. Lähes 500€ on liikaa, sillä elää jo varsin mukavasti.