Voiko terapia olla jopa haitaksi

Itse päätät. Terapeutti vain pitää kortit avoimina näkyvissä. Jos ahdistut mielestäsi turhasta toivon antamisesta, olet jo päättänyt, jolloin hänen lauseensa on ristiriidassa päätöksesi kanssa. Silloin olet rajoittanut mielessäsi vaihtoehdot. Terapeutille ei ole syytä mennä, jos on jo päätöksensä tehnyt. Epävarmuus taas tarkoittaa sitä, että ei ole tehnyt päätöstä, jolloin terapeutin neuvot voivat olla hyvinkin käytännöllisiä. Ne auttavat kartoittamaan mitä päättää sitten tehdä.

Terapia on humpuukia. joka saattaa ihmisen entistä vaikempaan tilanteeseen ja rahanmenoon.

Terapiasta ei ole hyötyä, jos sen tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään. Terapian alussa terapeutti kyllä kysyy mihin suuntaan pari haluaa (erota vai jatkaa). Jos sinä haluat erota ja puolisosi jatkaa, niin kannattaa molempien sanoa se ääneen. Silloin voidaan sopia, että katsellaan muutama kerta ensin, ja sitten tehdään päätös mihin suuntaan mennään. Siinä voi tutkia miksi suhteenne on "huono" mikä mättää. Vaikka päättäisitte erota, terapia voi auttaa eroamaan nätisti. Tosin se liiton jatkoa haluava puoliso saattaa menettää mielenkiintonsa ja motivaationsa terapiaan kokonaan.

"miksi pitkänkin ajan jälkeen pidetään terapiassa toivoa yllä, vaikka nähdään muutoksen haasteellisuus ja ehkä mahdottomuus?"

Ihmiset käyvät terapiassa hyvin pitkälti sen vuoksi, että toinen ylipuhutaan mukaan. Itse kannattaisin ehdottomasti sekä pariterapiaa että molemmilla erikseen yksilöterapiaa. Tosin aika kallista lystiä, mikäli ei pääse esim. kirkon perheneuvojalle. Saattaa tosin selvitä nopeastikin terapiassa, haluaako jatkaa suhdetta.

"huonossa suhteessa elävän kumppaniakin syylllistettiin suhteessa "roikkumisessa" ja omien puolien pitämättömyydessä ja kehotettiin eroamaan tai hakemaan apua."

Ei kannata ottaa syyllistämisenä vaan kylmänä tosiasiana. Tähän voi hiukan soveltaa sanontaa "Ei ole tyhmä se, joka pyytää, vaan se joka maksaa. " Sillä mitään järkeähän ei ole jatkaa liitossa hammasta kiristellen ja valittaen. Siinähän ihminen kärsii kokonaisvaltaisesti; henkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti.

En tiedä onko keskittymiskyvyssäni jotain vikaa, mutta piti lukea aloitus useampaan kertaan ennen kuin tuntui, että ymmärrän pointin. Tarkoitat ilmeisesti, että terapeutit yrittävät väkisin pitää pareja yhdessä, niin kuin yhdessä pysyminen olisi itsetarkoitus? Olettaisin, että se ei ole terapiassa tarkoituksena. Ei ainakaan pitäisi olla.

Olen sitä mieltä, että ulkopuolinen on aina ulkopuolinen.
Jos parisuhde on, niin se on huono. Mitä turhaan pitkittää, ei muuta kuin tavarat kahteen kasaan ja yksin elelemään.