Moikka!
Olen kohta 24-vuotias nainen. Mielestäni "hedelmällisessä iässä". Olen seurustellut poikaystäväni kanssa hieman yli 2 vuotta, ollaan asuttu yhdessä nyt 3 kk. Mies on 26 -vuotias. Haluaisin TODELLA kovasti lapsen, kuten luonnollisesti monet muutkin naiset tässä iässä. Mutta... eipä ole jätkä edes kosinut, ei tietoakaan sormuksesta. KIVAA. TIEDÄN kyllä, ettei tarvitse kihloissa olla jos lapsia tehään jne.
Silti... mua harmittaa tämä asia TOSI paljon! Joudun ihan SAIRAAN kateellisena katsomaan kun läheisimmät ystävämme/sukulaiset pömpöttävät mohojensa kanssa!!! Se tekee niin kipeää... :(
Mielestäni ei ole syytä elää tällaisessa kateellisuudessa ja siinä ettei itse voi saada pitkään aikaan lapsia. En todellakaan halua vasta 30-vuotiaana lapsia!
Onko kohtalotovereita? Miten olette pystyneet elämään kateellisuuden kanssa? Ja mitä olette sanoneet poikaystävällenne lastenteosta?
Kiitos jos viitsitte vastata! Mun on niin vaikea olla :( Enkä kaipaa haukkujia...
Olen kohta 24-vuotias nainen. Mielestäni "hedelmällisessä iässä". Olen seurustellut poikaystäväni kanssa hieman yli 2 vuotta, ollaan asuttu yhdessä nyt 3 kk. Mies on 26 -vuotias. Haluaisin TODELLA kovasti lapsen, kuten luonnollisesti monet muutkin naiset tässä iässä. Mutta... eipä ole jätkä edes kosinut, ei tietoakaan sormuksesta. KIVAA. TIEDÄN kyllä, ettei tarvitse kihloissa olla jos lapsia tehään jne.
Silti... mua harmittaa tämä asia TOSI paljon! Joudun ihan SAIRAAN kateellisena katsomaan kun läheisimmät ystävämme/sukulaiset pömpöttävät mohojensa kanssa!!! Se tekee niin kipeää... :(
Mielestäni ei ole syytä elää tällaisessa kateellisuudessa ja siinä ettei itse voi saada pitkään aikaan lapsia. En todellakaan halua vasta 30-vuotiaana lapsia!
Onko kohtalotovereita? Miten olette pystyneet elämään kateellisuuden kanssa? Ja mitä olette sanoneet poikaystävällenne lastenteosta?
Kiitos jos viitsitte vastata! Mun on niin vaikea olla :( Enkä kaipaa haukkujia...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Keskustele poikaystäväsi kanssa lapsen teosta ja tulevaisuudesta muutenkin.
Taloudelliset asiat ovat tärkeitä lasta hankittaessa, olen seurannut muutaman vuoden läheisteni lapsen saantia. Molemmat opiskelijoita ja nyt jo toinen lapsi tulossa rahat aina loppu.
Ainaista tappelua ja ongelmia.
Jos joskus itselle tulee tämä vauva kuume niin toivottavasti vasta sitten kun on siihen taloudelliset edellytykset ja aikaa niin ettei tarvitse olla päivisin töissä.
"24 vuotias lapseton työssä käyvä mies"
Oletko puhunut poikaystäväsi kanssa lasten hankinnasta? Mitä mieltä hän on? Ymmärrän kyllä hyvin poikaystävääsi, jos ei ihan vielä halua lasta alkaa yrittämään. Olettehan seurustelleet kuitenkin aika vähän aikaa ja asuneet yhdessä hyvin vähän aikaa. Riippuu tietysti elämäntilanteestannekin: onko opiskelut jo opiskeltu, vieläkö menojalka vipattaa, millainen on taloudellinen tilanne... Eli millainen tilanne olisi lapsen kannalta.
Jos naimisiin haluat, niin mikä estää kosimasta itse? Tietysti jos haluat välttämättä jonkun romanttisen kosinnan miehen taholta, niin sitten ei auta muu kuin odottaa rauhassa niin kauan, kunnes miehestä alkaa avioliitto tuntua ajankohtaiselta.
Jotenkin kirjoituksestasi tuli sellainen olo, että haluaisit lapsen ennen kaikkea siksi, kun "muillakin on". Siis varmasti ajatus tuntuu muutenkin hyvältä, mutta jos mainitsemasi kateellisuus olisi vaikuttavana syynä lapsen hankkimiseen, niin enpä tiedä... Mutta puhu asiasta poikaystäväsi kanssa!
Hämmästyttävän usein - useimmiten, mies kuultuaan naisen olevan raskaana ja ensijärkytyksestä toivuttuaan, ilahtuu asiasta ja saa todellista syytä elämänsä ja asioittensa (myös naimisiinmeno)järjestämiseen. Myös mies on ajatteleva ja tunteva olento ja lapset ovat useinkin vahvin liima pariskunnan välillä, aikaamyöten.
ei ois kannattanu sanoa, nyt ne tulee paksuksi,
eikä ne kysy miehiltä mitään, sitten sitä vasta kusessa ollaan!
Moi kohtalokaveri!
Ymmärrän sua TODELLA hyvin, mulla sama tilanne ja ollaan oltu poikaystävän kanssa jo 6 v yhdessä, hänen mielestä ei ole vielä se aika. Ja tuntuu vaan siltä et vuodet vaan menee.
Mä ymmärrän miltä susta tuntuu kun kaikki muut kävelevät maha pystyssä, samoja tunteita minullakin. Jos voin lohduttaa sua yhtään, niin sulla on vielä vuosia siihen kun täytät 30.
Mä oon jo 27 :((((((
Et ole ainakin yksin tän asian kanssa.
Voimia sulle!!!
Varmasti poikaystäväsi tahtoo joskus lapsia, mutta onko elämäntilanteenne nyt sellainen, että lapsi kuvioihin sopisi? Onko toinen koulussa, työtön, töissä 24/7, rahaton jne...? Tällaiset asiat vaikuttaa kyllä, ei sitä lasta kannata ihan joka paikkaan hankkia. Siitä muksusta on sitten 18vuoden vastuu. Kerroppa miehelle että tahdot lapsia ja odotat rauhassa painostamatta mitä hän sanoo.