Ketkä ovat Turkin kumppaneita, on käytännössä mahdoton kysymys vastattavaksi. Turkki on Naton jäsen, mutta veljeilee Venäjän kanssa. EU:n kanssa neuvottelut ovat jäissä, mutta pakolaistilanteella Turkki pystyy kiristämään Eurooppaa.
Viime aikoina Turkki on lähentynyt Venäjän kanssa. Suhteissa Venäjään Turkilla on ollut ylä- ja alamäkiä, mutta suhteet ovat aina ajan saatossa normalisoituneet. Viimeisimmät konfliktit Turkin ja Venäjän välillä liittyvät venäläishelikopterin alas ampumiseen Turkin ja Syyrian rajalla sekä venäläisdiplomaatin murhaan Turkissa.
Nyt suhteet Venäjään realisoituvat jopa asekauppojen tasolle, vaikka Turkki on Naton jäsenmaa.
Turkin suurin kauppakumppani on edelleen Euroopan unioni, joten riippuvuussuhde myös EU:iin säilyy ainakin jollain tasolla.
Tukholman yliopiston Turkin tutkimusinstituutin johtaja Paul T. Levin totesi vastikään Suomen vierailullaan, että Turkki-Nato -suhde on kurjassa kunnossa.
Viime aikoina Turkki on lähentynyt Venäjän kanssa. Suhteissa Venäjään Turkilla on ollut ylä- ja alamäkiä, mutta suhteet ovat aina ajan saatossa normalisoituneet. Viimeisimmät konfliktit Turkin ja Venäjän välillä liittyvät venäläishelikopterin alas ampumiseen Turkin ja Syyrian rajalla sekä venäläisdiplomaatin murhaan Turkissa.
Nyt suhteet Venäjään realisoituvat jopa asekauppojen tasolle, vaikka Turkki on Naton jäsenmaa.
Turkin suurin kauppakumppani on edelleen Euroopan unioni, joten riippuvuussuhde myös EU:iin säilyy ainakin jollain tasolla.
Tukholman yliopiston Turkin tutkimusinstituutin johtaja Paul T. Levin totesi vastikään Suomen vierailullaan, että Turkki-Nato -suhde on kurjassa kunnossa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Taustalla on muun muassa Venäjän entistä aggressiivisempi toiminta Ukrainassa, mahdolliset salamurhat sekä epämääräiset presidentinvaalit. Levinin mukaan on ennen aikaista sanoa, että uusi kylmä sota alkaa, mutta Venäjän ja lännen välit ovat kiristyneet, mikä puolestaan antaa Turkille mahdollisuuden toimia.
Kurdien tilanne lisää kierroksia Turkin ja länsimaiden suhteisiin. Turkin näkemyksen mukaan Yhdysvallat antaa tukea terroristiorganisaatiolle eli Syyriassa toimivalle kurdien YPG-ryhmälle. Lisäksi Turkki määrittelee PKK:n terroristijärjestöksi, ja se puolestaan on YPG:n sisarjärjestö.
Levinin mukaan länsimaiden ja etenkin Yhdysvaltojen tuki kurdeille syventää Turkin ja Venäjän strategista suhdetta. Hän sanoo, että mahdollisuus menettää Turkki Venäjälle on olemassa, eikä sitä pidä aliarvioida.
Turkki paitsi neuvottelee asekaupoista Venäjän kanssa, se lisäämyös energiayhteistyötä maiden välillä. Parhaillaan on rakenteilla TurkStream -kaasuputki Venäjältä Turkkiin.
Yksi suuri ongelma Yhdysvaltojen ja Turkin välillä on Fetullah Gülen. Yhdysvallat ei suostu luovuttamaan vallankaappausyrityksestä Turkin syyttämää uskonoppinutta.
Turkkia ei nähdä Euroopan unionin jäsenenä lähivuosina, mutta mahdollisuutta tähän halutaan pitää yllä. Teknisesti jäsenyysneuvottelut on mahdollista jäädyttää määräämättömäksi ajaksi, mutta näin EU ei halua tehdä.
Levinin mukaan Eurooppa haluaa edelleen tukea Turkin kansalaisyhteiskuntaa, joten neuvotteluja ei haluta virallisesti sulkea.
Yksi Turkin kiristysruuveista on pakolaiskysymys. Turkkiin on saapunut lähes neljä miljoonaa pakolaista pääasiassa Lähi-idästä. Eurooppa ei halua, että Turkki päästää pakolaiset jatkamaan matkaa, eli EU maksaa Turkille pakolaisten pysäyttämisestä.
Lisäksi Turkin kansalaisyhteiskunnalla on huoli, että Turkki suistuu entistä syvempään autoritaarisuuteen, jos EU katkaisee neuvottelut.
Turkki perustelee toimiaan Syyriassa sillä, että se puolustaa omaa aluettaan terroristeilta, ensin Isisiltä ja nyt myös tietyiltä kurdiryhmiltä.
Turkin Syyria-ongelma kietoutuu myös Euroopan pakolaisongelmaan. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) kertoo tuoreessa raportissaan, että Turkki työntää pakolla syyrialaispakolaisia maiden rajalta takaisin Syyrian puolelle. Turkki toimii näin siitä huolimatta, että sillä itselläänkin on edelleen sotatoimia Pohjois-Syyriassa. Turkista ja sen rajalta käännytettyjä syyrialaisia on jäänyt kurdijoukkojen ja Turkin asevoimien ristituleen.
HRW kritisoi Euroopan unionia ja muita länsimaita siitä, etteivät ne puutu Turkin toteuttamiin julmuuksiin Syyriasta paenneita ihmisiä kohtaan. Turkin rajavartijat ovat jo vuodesta 2015 lähtien ampuneet ja hakanneet Turkkiin pyrkiviä syyrialaisia.