Otsikko juontaa naisten sloganista "hyviä miehiä on harvassa", joka itse asiassa tarkoittaa sitä että nainen on iskenut silmänsä johonkin mieheen jota ei voi saada. Ja nyt valittelee syrjityksi tulemista tutuilleen. Vaikka tosiasia on että jos ko. mies ei häntä halua, niin hän ei halua.
Mutta tarkastellaampas parinmuodostusta miehiseltä kantilta. Nimittäin, on paljon miehiä joilla on työpaikka ja jotka haluaisivat parisuhteen sekä perheen. Mutta ei vaan onnistu. Tuntemani henkilöt ovat ihan "täyspäisiä", elämää on eletty jo sen verran että nuoruuden ideoinnit on taakse jäänyttä elämää. Eikä enää "poikien kanssa" käydä kalareissuilla eikä ryyppäämässä.
Naisella on tarkka kriterilista miehistä, mutta millainen se on miehillä naisista? Se on yksinkertaisempia, perustuu lähinnä käytännön asioihin. Tässä yhteenvetoa:
- Ei saa polttaa. Polttaminen on sekä pahaksi terveydelle mutta se myös haisee ikävästi. Ihminen joka ei tupakoi tuntee hajun todella vastemielisenä ja esim. vessaan meno sellaisen henkilön jälkeen joka tupakoi, on tupakoimattomalle todella vastemielinen asia. Tämän lisäksi siihen kuluu 1500e/vuosi jolla tekee vaikka viikon loman lämpöisessä.
- Ei lemmikkejä. Lemmikit ovat tietysti OK jos molemmat niitä haluavat. Mutta nainen jolla on lemmikkejä ei pidä yllättyä jos mies kertoo ettei halua niitä eikä miehestä sen jälkeen kuulu mitään. Varsinkin kaupungeissa asuessa koirat ovat parisuhteelle melkoinen riippa. Ulos pitää lähteä monta kertaa päivässä ja koira kantaa santaa sisälle muovikassillisen viikossa. Jos nainen ei siivoa taloutta putipuhtaaksi, niin siitä tulee ajanoloon ongelma. Samoin kuin ulosteista, oksennuksista, tuhotuista huonekaluista, kengistä jne... Ja se mitä naiset eivät useinkaan ymmärrä on se että naisella ja lemmikillä on jo suhde. Missä suhteessa mies on ulkopuolinen. Ja silloin parisuhde ei toimi. Pahimmassa tapauksessa yhteistä aikaa on puolituntia vuorokaudessa.
- Alkoholin käyttö. Monikaan miehistä ei käytä alkoholia ja he mielellään ovat kuskeina. Eikä sekään haittaa että nainen ottaa, mutta se haittaa että nainen muuttuu alkoholin vaikutuksen alaisena agressiiviseksi. Tämä on yllättävän yleistä vaikka se kiistetään.
- Aikaisemmat lapset. Moni mies hyväksyy ehkä yhden lapsen aikaisemmasta suhteesta. Mutta jos lapsia on enemmän ja niillä on eri isä, se on poikkeusketta EI. Naiset aina syyttävät miehiä syrjinnästä, mutta sitä se ei ole. Tai sitten siitä että miehet eivät halua "elättää" muiden lapsia. Poikeuksetta kaikki ovat lapsirakkaita. Syy on yksinkertaisesti se että jos on useampi isä niin kaikki perhetapahtumat, lomat, koulut, juhlat... KAIKKI pitää sovitella KAIKKIEN perheiden välillä. Se aikatauluttaminen ja tuominen/vieminen/hosaaminen, siihen kuluu energiaa, aikaa ja polttoaineita. Sellainen elämä on yhtä kaaosta ja jos haluaa hyvän parsuhteen, sille pitää olla aikaa.
- Talous. Taloudesta sanotaan aina että sen pitää olla kunnossa. Yleisesti naiset luulevat että se tarkoittaa sitä että nainen pystyy elämään omillaan. No joo... osittain. Mutta se tarkoittaa SITÄ, että nainen on oppinut elämään tulojensa mukaan. Ettei perässä ole pitkää ulosottolistaa ja etteivät velkojat tule ovesta sisään kun uusi osoite löytyy. Nykyajan ihmisillä on yleisesti tapana laskea ostoksen pohjalta "paljonko se maksaa minulle kuukaudessa". Enää kun ei haluta säästää ja odottaa.
- Luonne. Luonne on kaikille SE ykkösasia. Jos luonne on positiivinen ja arjesta löytää pieniä asioita jotka tekevät onnelliseksi, silloin on melkein vuosisadan rakkaustarina syntynyt. Mutta naisten on hyvä olla sellaisia kun normaalistikkin ovat. Esittäminen ei vie pitkälle.
- Ulkomuoto. Ulkomuodolla ei ole niinkään väliä. Kaikki tietysti haikailevat nuoriitensa perään, mutta totuus on että omaan nahkaankin on tullut kelkanjälkiä. Jolloin puolisoltakaan ei odoteta taydellisyttä. Edellinen kohta kertoo sen asian mitä miehet pitävät arvoissaan.
- Perhe. Tämä on se ykkösasia. Useasti miehillä on parisuhteita joihin käytetään aikaa, kunnes aikanaan nainen saa sanotuksi ettei halua lapsia. Miehet ovat kuintenkin DNA:n pohjalta lisääntyvää geeniä joten poikkuksetta jokainen haluaa perheen. Ja jos nainen ei halua lapsia, se on hvyä tuoda julki heti alussa. Ei mene kummaltakaan "aikaa hukkaan" kun suhde kariutuu joka tapauksessa.
Tässä ehkä nämä tärkeimmät, ei välttämättä tässä järjestyksessä. Useimmilla miehillä on maksetut talot ja asunnot, mökitkin löytyy. On autot ja moottoripyörät ja pankkiinkin on jäänyt jotain. Mutta se elämänkumppani on jäänyt löytymättä.
Samat kriterit ovat tietysti naisilla, mutta lista on paljon pidempi, kuten "ei liian lihaksikas" joka tarkoittaa että salilla kuluu surin osa ajasta ja eletään vuokralla sekä syödään muovivista puutarhakalustosta.
Mutta tarkastellaampas parinmuodostusta miehiseltä kantilta. Nimittäin, on paljon miehiä joilla on työpaikka ja jotka haluaisivat parisuhteen sekä perheen. Mutta ei vaan onnistu. Tuntemani henkilöt ovat ihan "täyspäisiä", elämää on eletty jo sen verran että nuoruuden ideoinnit on taakse jäänyttä elämää. Eikä enää "poikien kanssa" käydä kalareissuilla eikä ryyppäämässä.
Naisella on tarkka kriterilista miehistä, mutta millainen se on miehillä naisista? Se on yksinkertaisempia, perustuu lähinnä käytännön asioihin. Tässä yhteenvetoa:
- Ei saa polttaa. Polttaminen on sekä pahaksi terveydelle mutta se myös haisee ikävästi. Ihminen joka ei tupakoi tuntee hajun todella vastemielisenä ja esim. vessaan meno sellaisen henkilön jälkeen joka tupakoi, on tupakoimattomalle todella vastemielinen asia. Tämän lisäksi siihen kuluu 1500e/vuosi jolla tekee vaikka viikon loman lämpöisessä.
- Ei lemmikkejä. Lemmikit ovat tietysti OK jos molemmat niitä haluavat. Mutta nainen jolla on lemmikkejä ei pidä yllättyä jos mies kertoo ettei halua niitä eikä miehestä sen jälkeen kuulu mitään. Varsinkin kaupungeissa asuessa koirat ovat parisuhteelle melkoinen riippa. Ulos pitää lähteä monta kertaa päivässä ja koira kantaa santaa sisälle muovikassillisen viikossa. Jos nainen ei siivoa taloutta putipuhtaaksi, niin siitä tulee ajanoloon ongelma. Samoin kuin ulosteista, oksennuksista, tuhotuista huonekaluista, kengistä jne... Ja se mitä naiset eivät useinkaan ymmärrä on se että naisella ja lemmikillä on jo suhde. Missä suhteessa mies on ulkopuolinen. Ja silloin parisuhde ei toimi. Pahimmassa tapauksessa yhteistä aikaa on puolituntia vuorokaudessa.
- Alkoholin käyttö. Monikaan miehistä ei käytä alkoholia ja he mielellään ovat kuskeina. Eikä sekään haittaa että nainen ottaa, mutta se haittaa että nainen muuttuu alkoholin vaikutuksen alaisena agressiiviseksi. Tämä on yllättävän yleistä vaikka se kiistetään.
- Aikaisemmat lapset. Moni mies hyväksyy ehkä yhden lapsen aikaisemmasta suhteesta. Mutta jos lapsia on enemmän ja niillä on eri isä, se on poikkeusketta EI. Naiset aina syyttävät miehiä syrjinnästä, mutta sitä se ei ole. Tai sitten siitä että miehet eivät halua "elättää" muiden lapsia. Poikeuksetta kaikki ovat lapsirakkaita. Syy on yksinkertaisesti se että jos on useampi isä niin kaikki perhetapahtumat, lomat, koulut, juhlat... KAIKKI pitää sovitella KAIKKIEN perheiden välillä. Se aikatauluttaminen ja tuominen/vieminen/hosaaminen, siihen kuluu energiaa, aikaa ja polttoaineita. Sellainen elämä on yhtä kaaosta ja jos haluaa hyvän parsuhteen, sille pitää olla aikaa.
- Talous. Taloudesta sanotaan aina että sen pitää olla kunnossa. Yleisesti naiset luulevat että se tarkoittaa sitä että nainen pystyy elämään omillaan. No joo... osittain. Mutta se tarkoittaa SITÄ, että nainen on oppinut elämään tulojensa mukaan. Ettei perässä ole pitkää ulosottolistaa ja etteivät velkojat tule ovesta sisään kun uusi osoite löytyy. Nykyajan ihmisillä on yleisesti tapana laskea ostoksen pohjalta "paljonko se maksaa minulle kuukaudessa". Enää kun ei haluta säästää ja odottaa.
- Luonne. Luonne on kaikille SE ykkösasia. Jos luonne on positiivinen ja arjesta löytää pieniä asioita jotka tekevät onnelliseksi, silloin on melkein vuosisadan rakkaustarina syntynyt. Mutta naisten on hyvä olla sellaisia kun normaalistikkin ovat. Esittäminen ei vie pitkälle.
- Ulkomuoto. Ulkomuodolla ei ole niinkään väliä. Kaikki tietysti haikailevat nuoriitensa perään, mutta totuus on että omaan nahkaankin on tullut kelkanjälkiä. Jolloin puolisoltakaan ei odoteta taydellisyttä. Edellinen kohta kertoo sen asian mitä miehet pitävät arvoissaan.
- Perhe. Tämä on se ykkösasia. Useasti miehillä on parisuhteita joihin käytetään aikaa, kunnes aikanaan nainen saa sanotuksi ettei halua lapsia. Miehet ovat kuintenkin DNA:n pohjalta lisääntyvää geeniä joten poikkuksetta jokainen haluaa perheen. Ja jos nainen ei halua lapsia, se on hvyä tuoda julki heti alussa. Ei mene kummaltakaan "aikaa hukkaan" kun suhde kariutuu joka tapauksessa.
Tässä ehkä nämä tärkeimmät, ei välttämättä tässä järjestyksessä. Useimmilla miehillä on maksetut talot ja asunnot, mökitkin löytyy. On autot ja moottoripyörät ja pankkiinkin on jäänyt jotain. Mutta se elämänkumppani on jäänyt löytymättä.
Samat kriterit ovat tietysti naisilla, mutta lista on paljon pidempi, kuten "ei liian lihaksikas" joka tarkoittaa että salilla kuluu surin osa ajasta ja eletään vuokralla sekä syödään muovivista puutarhakalustosta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"So Many Men, So Little Time"
Itse olen mieluummin tätä mieltä kuin "hyviä miehiä on harvassa". Ehkäpä se johtuu siitä, että itselläni on parinmuodostuksen suhteen samanlainen käsitys kuin miehillä... Eli miehinen kantti, vaikka olen nainen. Vaikka mieskriteerini olisi naiselle liian lepsu, niin eipä ole ainakaan haitannut :).
Täyttä asiaa ja vähän asian vierestäkin.... Siis kelpo kirjoitus, mutta tulipa sitä lukiessa mieleen, että ei taida mikään muu laji tehdä pariutumisesta yhtä konstikasta kuin ihmisellä on tapana.
Onhan näitä eläinlajeja joilla on mitä akrobaattisimmat soitimet ja niissä heikoimmat jää nuolemaan vain kinttujaan.
Tästä tulikin mieleen eräs kohta Steven Johnsonin teoksessa Mistä hyvät ajatukset tulevat. Kyseisessä kohdassa mainitaan ohimennen Daphnia-vesikirput , jotka lisääntyvät suvuttomasti ja yhteisö koostuu suotuisina aikoina pelkistä naaraista. Olosuhteiden vaikeutuessa kyseinen eliö muuttaa lisääntymisstrategiaansa. Se alkaa tuottaa koiraita ja alkaa lisääntyä suvullisesti. Tästä voisikin vetää jonkinlaista analogiaa ihmissukuun. Mihin sitä moni miestä tarvitseekaan, kun hyvin menee.. Vaikeina aikoina avioliitotkin taisivat pääasiassa olla kestävämpiä. Helppoina aikoina kynnys etsiä pienenkin särön takia parempaa ehkä matalammalla.
Mulla on....
=D =D =D Minä en sinkkuna olisi ollut sinulle unelmanainen, todellakaan! Mutta vientiä oli, häkellyin kuinka paljon. Tutustuin useisiin fiksuihin, koulutettuihin, kivan näköisiin, hyvin toimeentuleviin ja mukaviin miehiin, jotka yksi toisensa perään olisivat halunneet minusta kumppanin elämäänsä. (Miesten ikähaitari oli 33-42)
Olin vuosia aiemmin sinkku, kahden lapsen yh, ja lapsilla eri isä. Eli, jo siinä kohtaa sinä olisit sanonut "ei kiitos", mutta omalla kokemuksella voin sanoa, ettei se tuntunut häiritsevän millään tavalla miehiä. Toki kerroin oman tarinani, joten tiesivät että a) lapsen olivat minulle pohjattoman rakkaita ja b) molemmat lapset olivat hyvin toivottuja.
Minulla oli koira. Aivan mahtava, touhukas, keskikokoinen ja reipas koira, jota piti lenkittää kolme kertaa päivässä. (Nukkui valitettavasti pois puoli vuotta sitten.) KAIKKI miehet ihastelivat kilttia ja fiksua koiraani. Se oli oikein miesmagneetti. =D
Olin silloin vielä hoitovapaalla. Tulotasoni oli siis hävettävän pieni. Minulla oli asuntolainaa ja opintolainaa, mutta muita velkoja ei. Pärjäsin, mutta mitään ylimääräistä en voinut hankkia. Toki minun kohdalla, kun lapset olivat vielä pieniä, oli helppo päätellä, etten loppu elämääni aio niin pienillä tuloilla elellä. (Olin myös korkeasti koulutettu.)
Ulkonäöllä sanot ettei ole niin väliä. Voihan se olla. Itse kuitenkin olen kuulemani mukaan kaunis, ja sain huomattavasti siitä positiivista huomiota ja palautetta. Saan edelleen, vaikka en ole sinkku, ja ikääkin tulee lisää koko ajan. Väittäisin että ulkonäköni on ollut yksi osasyy siihen, miksi minulla on läpi elämäni ollut paljon kysyntää miesmarkkinoilla.
Halusin miehen, joka EI halua enempää lapsia. Se siis siitä geeniperimän jatkamisesta. ;) Kaikille miehille tämä oli ok! Yhdelle miehelle annoin pakit ihan siksi, koska hän oli nettiprofiilissaan vahvasti hehkuttanut sitä, kuinka kovasti haluaa perheen, lapsia. Minut tavatessaan "käänsi takkinsa" ja sanoi ettei tarvitse "omia" lapsia, vaan koska minä olen niin ihana, niin minun lapset riittää. Huoh... En halunnut jäädä selvittämään, olisiko kyseinen mies parin vuoden päästä katunut päätöstään. Ahdistavaa kuinka ihastuminen saa miehet pyörtyämään sanansa tärkeissä asioissa.
Tavallisen onnellista perhe-elämää toki halusin. Halusin lapsille ydinperhemäisen arjen, pysyvyyttä, turvaa, naurua. Ja rinnalleni miehen, jota vahva isäpuolen rooli ei pelota. Voin kertoa, että ei pelottanut ketään tapaamaani miestä. Miehille ei tunnu olevan ongelma naisen lapset.
Oli listassasi sentään muutama osuma. Luonteeltani olen kuulema ihastuttava, mutkaton yms. :) Enkä polta, ja juon vain kohtuudella, esim launtaisa lasin punkkua tms.:)
Voin sanoa että sinkkuaikana pääsin "valitsemaan", kenet n. 10:stä kiinnostuneesta ja hyvästä miehestä haluaisin. Jotkut eivät millään halunneet uskoa, kun sanoin ei, vaan todella tekivät kaikkensa naisen (minut) saadakseen. Kaikki kiitos heille siitä, että minua arvostivat. Osa on tuttavapiirissä yhä, siis puhtaasti kaveritasolla. Mutta vain yhteen heistä erityisesti ihastuin ja ajan myötä rakastuin. Yhteistä perhe-elämää on takana jo vuosia, ja molemmat olemme hävettävän onnellisia.
ps. Nykytilanne:
En ole enää hoitovapaalla. Uuden koiran hankinta on suunnitelmissa, ehkä jopa kahden koiran. Asuntolaina on ollut jo vuosia yhteinen. Puolisoni on adoptoinut toisen lapsistani.
Puolisoni on hyvin toimeentuleva, koulutettu ja hyväkäytöksinen. Seksikäs ja sitoutumiskykyinen. Parasta mahdollista A-ryhmää. Ja edelleen olen sitä mieltä, että muutkin minusta aikoinana kiinnostuneet miehet olivat oikein kelpo porukkaa. Tiedän että suurin osa heistä on sittemmin löytänyt naisen rinnalleen. :)
Noin lyhyellä listalla ei kyllä paljon ihmisiä pääse raakkaamaan pois.
No monimutkaiseksi saa asiat kun noin tarkasti listaa. Paljon helpompi on vain katsoa että paljonko suhtessa on hyvää ja paljonko mahdollista huonoa ja sitten miettiä että ollaanko vielä reilusti plussan puolella. Kyllä sen yleensä huomaa kun joku ihminen kolahtaa niin paljon että toisen huonotkaan puolet eivät tunnu mahdottomilta hyväksyä.
Oman kokemukseni mukaan silloin kun keskitytään liikaa tarkkoihin vaatimuslistoihin, unohtuu se suhteen tärkein asia eli tunne. Eikä tämä tarkoita että mitä vain pitäisi hyväksyä vaan että monet asiat ovat lopulta paljon pienempiä kuin aluksi ajatteli kun muuten asiat toimivat sen ihmisen kanssa.
Mitä tarkempi lista, sitä vaikeampaa siihen osuvaa kumppania on löytää. Usein kun on niin, ettei todelliset, olemassa olevat ihmiset ja oma ihannemielikuva miehestä/naisesta oikein kohtaa. Ja yleensä niin päin, ettei tiedä miten älyttömän mukavia ja ihania miehiä on olemassa.
Kannattaisi pohtia miksi pitää omia kriteereitään tärkeinä, mitä merkitystä niillä on. Minulle kumppanin etsinnässä ainoita kriteereitä oli hyvä pöhinä. Jos pitäisi tarkemmin määritellä millaisen miehen kanssa minulla voisi olla hyvä pöhinä parisuhteeseen asti, en osaisi kertoa. Sitä on vaikea sanoa miehestä edes silloin, kun on jo parisuhteessa hänen kanssaan. Sitä vaan on hyvä, luonteva meininki, elämä sujuu jouhevasti.
Täysin samaa mieltä. Joidenkin kanssa vain se elämä sujuu helposti ilman turhaa ylimääräistä kitkaa. Ymmärretään toisen ajatustapaa, osataan lukea toisen tunteita jne.
Eikä tuolla ole juurikaan tekemistä sen kanssa että täyttääkö se toinen jotkut tarkat kriteerit.