Keskustelut huippu-kylmyyksistä tai huippu-lämpimistä ovat säätä ja ne pitäisi kokonaan unohtaa ilmastonmuutos keskusteluissa. Ilmastonmuutos ei varmaankaan näyttäydy äärikylmien tai äärilämpimien kautta, on myös unohdettava eri vuodenaikojen vertailu muussa kun sää-mielessä.
Ilmaston klobaali kylmeneminen tai lämpeneminen ei todellakaan edellytä huippuarvojen saavuttamista tai rikkoutumista, ei lähellekään, vaan merkittävintä on huippukylmien ja huippukuumien välillä olevat lämpötilat! koska ne tilastollisesti edustavat ajallisesti eniten esiintyvää keski-lämpötilaa.
Jos halutaan verrata vuosia keskevään, se on jo järkevämpää, mutta tietenkään sekään ei vielä todista ilmastonmuutosta.
Koska on luvattu jatkuvaa kiihtyvää lämpenemistä niin mielestäni jo muutaman vuoden periodi joka näyttää viilenevää todistaa pänvastaista.
Toinen juttu voiko luottaa näihin mittauksiin? valitettavasti on viimeaikoina ollut hieman arveluttavia selityksiä lämmön siirtymisestä paikkoihin missä ei oikeastaan ole mitään.
Varmasti voimme tietää jo ensi syksynä asiasta enemmän, miten kesä menee pohjolassa ja pojoisella pallonpuoliskolla seuraamalla ennekaikkea lömpötiloja jotka ei edusta huippulukemia
Unohtakaa huippulämmin ja huippukylmä
54
883
Vastaukset
- kultainen_suihku_myssy_
Juuri näin. Tärkeimpiä ovat ne keskiarvot. Jotka näyttää lämpenevää. Niissäkin on tietenkin vaihtelua eli välillä voidaan mennä lämmöissä hieman alaspäinkin. "Escalator" lie tuttu. Ja tuosta kiihtyvästä näyttää eniten puhuvan ne, jotka eivät mittaustuloksiin ja tilastofaktaan edes luota. Itse toteaisin että lämpenee, väliin kiihtyvästi valiin hyvin hitaasti ja tulee myös väliaikaisia stoppeja lämpenemiseen.
- cirruskerosiinano
Eikös pitäisi lämmetä tasaiseen päästöjen ja fysikaalisten mukaan jotka todistavat hiilodioksidin lämittävää voimaa? Nythän tämä poukkoilu todistaa vain ja ainoastaan pelissä olevan muitakin kuin ihmisapinan päästöt.
- PierreReview_
Mitenkäs Eelis ne hellepäivät ja pitkät hellejaksot, joiden molempien piti lisääntymän? Kertoisitko Kaisaniemen hellepäivistä -17 ja -18, oliko niitä paljonkin ja olivatko ne helleputket pitkiäkin?
cirruskerosiinano kirjoitti:
Eikös pitäisi lämmetä tasaiseen päästöjen ja fysikaalisten mukaan jotka todistavat hiilodioksidin lämittävää voimaa? Nythän tämä poukkoilu todistaa vain ja ainoastaan pelissä olevan muitakin kuin ihmisapinan päästöt.
Ei pitäisi lämmetä tasaisesti.
Vaikka päästöt vaikuttavat siihen että ylipäätään lämpenee, muut asiat vaikuttavat myös siihen että miten lämmintä on juuri tiettynä aikana. Esimerkiksi tuuli siperiasta saattaa väliaikaisesti viilentää pohjoista puoliskoa vaikka keskimääräinen lämpeneminen jatkuu koko ajan.- cirruskerosiinano
Mistä muuten tietää " keskimääräisen lämpenemisen" nousevan koko ajan koska se on niin tolkuttoman hidasta , 100 vuodessa alle aste. Nyt kun on arvioitu seuraavan sadan vuoden aikana tulevan aste lisää , eli keskimäärin asteen sadasosa vuodessa. Millään mittareilla tällaista herkyyttä ei ole olemassa eikä luonto ole stabiilii, eli eikohän nyt odotella muutama kymmen vuotta ennen kun kukaan sanoo että lämpötilat nousee.
Sitävastoin luonto voi tehdä ilmastonmuutosnäytöksen jonka seuraavat 20 vuotta elävät tulevat varmasti muistamaan hautaan asti, eikä siihen tarvita kenenkään lämpötilamittauksia koska se on kokemus, viittaan tällä eräiden Aurikotutkijoiden ja astrofyysikoiden ennustuksiin jotka ovat täysin mahdollisia. - Siperian.Tuulet
Oudoksuva kirjoitti:
Ei pitäisi lämmetä tasaisesti.
Vaikka päästöt vaikuttavat siihen että ylipäätään lämpenee, muut asiat vaikuttavat myös siihen että miten lämmintä on juuri tiettynä aikana. Esimerkiksi tuuli siperiasta saattaa väliaikaisesti viilentää pohjoista puoliskoa vaikka keskimääräinen lämpeneminen jatkuu koko ajan.Siperian tuulethan ne jäähdyttävätkin Brasiliassa :) :) :)
Lol cirruskerosiinano kirjoitti:
Mistä muuten tietää " keskimääräisen lämpenemisen" nousevan koko ajan koska se on niin tolkuttoman hidasta , 100 vuodessa alle aste. Nyt kun on arvioitu seuraavan sadan vuoden aikana tulevan aste lisää , eli keskimäärin asteen sadasosa vuodessa. Millään mittareilla tällaista herkyyttä ei ole olemassa eikä luonto ole stabiilii, eli eikohän nyt odotella muutama kymmen vuotta ennen kun kukaan sanoo että lämpötilat nousee.
Sitävastoin luonto voi tehdä ilmastonmuutosnäytöksen jonka seuraavat 20 vuotta elävät tulevat varmasti muistamaan hautaan asti, eikä siihen tarvita kenenkään lämpötilamittauksia koska se on kokemus, viittaan tällä eräiden Aurikotutkijoiden ja astrofyysikoiden ennustuksiin jotka ovat täysin mahdollisia.Koska on nähty että sen normaali lämpenemisnopeus on paljon pienempi. Se onko se alle vai yli aste ei ole niin paljoa väliä mittauksen kannalta koska mittavälineet ovat tarpeeksi tarkkoja.
- ilmasto.muuttui.taas
Onneksi ei sentään globaalisti lämpene, vaikka pohjoisella pallonpuoliskolla viileneekin. Viileneminen kun johtuu lämpenemisestä määritelmän mukaan.
- paikallinen-globaali
Paikallinen viileneminen on mahdollista vaikka globaalisti lämpeneekin. Jos Golf - virta globaalin lämpenemisen ja napajään sulamisen vuoksi muuttaa reittiään niin täällä Norja-Ruotsi-Suomi - alueella paikallisesti viilenee aika rajusti.
- Deny
paikallinen-globaali kirjoitti:
Paikallinen viileneminen on mahdollista vaikka globaalisti lämpeneekin. Jos Golf - virta globaalin lämpenemisen ja napajään sulamisen vuoksi muuttaa reittiään niin täällä Norja-Ruotsi-Suomi - alueella paikallisesti viilenee aika rajusti.
Miksei tämä toimisi toisinkinpäin? Jos jossain nyt mittaillaan alarmistisia lämpötiloja, niin globaalisti ilmasto voikin olla jäähtymässä?
- keskiarvoistakaa
Deny kirjoitti:
Miksei tämä toimisi toisinkinpäin? Jos jossain nyt mittaillaan alarmistisia lämpötiloja, niin globaalisti ilmasto voikin olla jäähtymässä?
Olisihan sekin teoriassa mahdollista. Siksi lämpötiloja mittaillaan mahdollisimman kattavasti ja tarkkaillaan keskilämpötilojen keskiarvoja eikä yksittäisiä lämpötilaennätyksiä.
Kun katsot keskilämpötiloja maailmassa niin ovatko nousussa vai laskussa? - Deny
keskiarvoistakaa kirjoitti:
Olisihan sekin teoriassa mahdollista. Siksi lämpötiloja mittaillaan mahdollisimman kattavasti ja tarkkaillaan keskilämpötilojen keskiarvoja eikä yksittäisiä lämpötilaennätyksiä.
Kun katsot keskilämpötiloja maailmassa niin ovatko nousussa vai laskussa?Mutku.... lähes järjestään korkeammat lämpötilat selitetään ihmisen aiheuttaman hiilidioksidivetoisen ilmastokatastrofin aiheuttamiksi, mutta alemmat lämpötilat ovat vain paikallisen sään vaihtelua.
- toimittajat.hehkuttaa
Deny kirjoitti:
Mutku.... lähes järjestään korkeammat lämpötilat selitetään ihmisen aiheuttaman hiilidioksidivetoisen ilmastokatastrofin aiheuttamiksi, mutta alemmat lämpötilat ovat vain paikallisen sään vaihtelua.
Puhutko nyt toimittajien hehkutuksesta vai siitä, mitä löytyy aiheeseen liittyvistä tieteellisistä julkaisuista? Nämä kun ovat aika lailla eri asia. Toimittajat hehkuttavat mitä tahansa mikä myy lehteä, jotta palkan maksu jatkuisi. Nykyäänhän jokainen ehkä odotettavissa oleva pikku puhurikin on toimittajien kirjoitusten perusteella hirmumyrsky, josta laaditaan laajoja uutisartikkeleita viikko etukäteen.
Viimeaikaset kylmänkouraisut ovat aiheutuneet napapyörteen hajoamisesta, joka se puolestaan aiheutui Arktiksen poikkeuksellisen korkeista lämpötiloista ja jota asiaa on palstalla jo käsitelty toisissa keskusteluissa. - jäätävääkeliä
toimittajat.hehkuttaa kirjoitti:
Puhutko nyt toimittajien hehkutuksesta vai siitä, mitä löytyy aiheeseen liittyvistä tieteellisistä julkaisuista? Nämä kun ovat aika lailla eri asia. Toimittajat hehkuttavat mitä tahansa mikä myy lehteä, jotta palkan maksu jatkuisi. Nykyäänhän jokainen ehkä odotettavissa oleva pikku puhurikin on toimittajien kirjoitusten perusteella hirmumyrsky, josta laaditaan laajoja uutisartikkeleita viikko etukäteen.
Viimeaikaset kylmänkouraisut ovat aiheutuneet napapyörteen hajoamisesta, joka se puolestaan aiheutui Arktiksen poikkeuksellisen korkeista lämpötiloista ja jota asiaa on palstalla jo käsitelty toisissa keskusteluissa.Ja sinulla on varmaankin esittää tieteellistä tutkimusta siitä, että kylmät amerikassa ja euroopassa ovat aiheutuneet napapyörteen hajoamisesta ja arktiksen poikkeuksellisista lämpötiloista. Väitätkö, että myös kaikki aikaisemmat kylmät talvet ovat johtuneet samasta syystä ja päinvastoin lämpimät johtuneet päinvastaisesta eli kylmästä napa-alueesta. Hajosiko napapyörre esimerkiksi vuonna 1942, 1966 ja 1987 kun oli kylmä talvi Suomessa. Ja jäikö hajoamatta esimerkiksi 1925 kun oli lämmin talvi.
Vai onko tuo selityksesi sitä samaa pastaa kuin muillakin alarmisteilla eli olkoon kylmä tai lämmin niin aina on syy hiilidioksidin. - Eihän.Sitä.Ole
Entisaikoina on ollut aivan samoja hirmumyrskyjä, jotka ovat upottaneet laivoja, mutta silloin vain piti keksiä merihirviöitä uppoamisen syyksi.
Nykypäivän merihirviö on "ilmastonmuutos". Eipä ole ihmisen psyyke kehittynyt mihinkin vuosisadoissa.
- taas.muttui.ilmasto
Kyllä äärimmäiset sääilmiöt kelpaavat todisteeksi ilmaston lämpenemisestä, jos niitä esittelee Petteri Taalas tai joku muu hörhöhihhuli.
- AaroVeliVäinämö
Miten nyt voi globaalisti lämmetä kun aiemmat ilmastohistorian lämpökaudet on 97%:n konsensuksella todettu olleen ainoastaan paikallisia?
- vertailun.vaikeus
Mielenkiintoista. Koska viimeksi on koettu ihmisen tai luonnon tuottamien hiilidioksidipäästöjen aiheuttama lämpökausi? Sellaiseenhan tätä nyt tapahtuvaa pitäisi verrata.
Luulenpa että edellisestä suuren CO2 päästön aiheuttamasta lämpökaudesta on niin paljon aikaa, että sen jälkeen ovat useammat jääkaudet hioneet maisemasta kyseisen ajan merkit pois. Jos Grönlannin tai Antarktiksen jääkairauksissa on jotakin näkynyt niin sitten tietty eri asia.
Laitapa siis näytille tietoa siitä, mihin nimenomaiseen aiempaan CO2 - päästöstä aiheutuneeseen lämpökauteen tätä nykyistä pitäisi verrata. Artikkelin kirjoittajien nimet ja artikkelin julkaisuvuosi riittää vaikkakin doi-koodi olisi parempi. - AaroVeliVäinämö
vertailun.vaikeus kirjoitti:
Mielenkiintoista. Koska viimeksi on koettu ihmisen tai luonnon tuottamien hiilidioksidipäästöjen aiheuttama lämpökausi? Sellaiseenhan tätä nyt tapahtuvaa pitäisi verrata.
Luulenpa että edellisestä suuren CO2 päästön aiheuttamasta lämpökaudesta on niin paljon aikaa, että sen jälkeen ovat useammat jääkaudet hioneet maisemasta kyseisen ajan merkit pois. Jos Grönlannin tai Antarktiksen jääkairauksissa on jotakin näkynyt niin sitten tietty eri asia.
Laitapa siis näytille tietoa siitä, mihin nimenomaiseen aiempaan CO2 - päästöstä aiheutuneeseen lämpökauteen tätä nykyistä pitäisi verrata. Artikkelin kirjoittajien nimet ja artikkelin julkaisuvuosi riittää vaikkakin doi-koodi olisi parempi.Nyt kun aloitit taas CO2 päästöistä niin laitappa ensin pitävät todisteet siitä milloin on koettu ihmisen aiheuttama CO2 lämpökausi.
- vertailun.vaikeus
AaroVeliVäinämö kirjoitti:
Nyt kun aloitit taas CO2 päästöistä niin laitappa ensin pitävät todisteet siitä milloin on koettu ihmisen aiheuttama CO2 lämpökausi.
Siitä aiheesta on jo useamman keskustelua käyty. Jos nimenomaan CO2 rooli kiinnostaa niin varmaan kannattaa palata niihin eikä aloittaa tässä ketjussa uudelleen. Näin vältetään samojen vastauksien kopiointi puolin ja toisin.
- Envaihdavielärenkaita
On se ihmeellistä kun kevät alkaa tulla jo näin huhtikuun puoliväliä lähestyttäessä.......se on se tämä ilmaston lämpeneminen syynä tähän.
- Eelis_Perma___nen
Kyllä! Meille uutta ilmastoa kokeneille on täysin käsityskyvyn ulkopuolella kuinka voi olla niin kylmäää, että jopa Helsingin kuukauden keskilämpötila huhtikuussa jää nollan alle. Näin on tapahtunut, vanhoina, kylminä aikoina....
- kauan.sitten.helsingissä
Eelis_Perma___nen kirjoitti:
Kyllä! Meille uutta ilmastoa kokeneille on täysin käsityskyvyn ulkopuolella kuinka voi olla niin kylmäää, että jopa Helsingin kuukauden keskilämpötila huhtikuussa jää nollan alle. Näin on tapahtunut, vanhoina, kylminä aikoina....
"Näin on tapahtunut, vanhoina, kylminä aikoina...."
Ei kylläkään usein. Viimeksi oltiin Helsingin huhtikuun keskilämpötilan osalta nollassa vuonna 1966. Silloinkaan ei mennyt miinukselle, mitä tilannetta ei siis näkynyt ollenkaan vuodesta 1961 alkaneessa tilastossa. Ikää pitää olla enemmän kuin 57 vuotta, jos on itse tuollaista Helsingissä kokenut. - kauan.sitten.helsingissä
kauan.sitten.helsingissä kirjoitti:
"Näin on tapahtunut, vanhoina, kylminä aikoina...."
Ei kylläkään usein. Viimeksi oltiin Helsingin huhtikuun keskilämpötilan osalta nollassa vuonna 1966. Silloinkaan ei mennyt miinukselle, mitä tilannetta ei siis näkynyt ollenkaan vuodesta 1961 alkaneessa tilastossa. Ikää pitää olla enemmän kuin 57 vuotta, jos on itse tuollaista Helsingissä kokenut.Äh. Tarkoitin siis että "Ei kylläkään usein tilastoidun historian aikana." Viime jääkaudella Helsingin kohdalla oli huhtikuussa keskilämpötila miinuksen puolella varsin monen vuoden ajan.
- Eelis_Perma___nen
kauan.sitten.helsingissä kirjoitti:
"Näin on tapahtunut, vanhoina, kylminä aikoina...."
Ei kylläkään usein. Viimeksi oltiin Helsingin huhtikuun keskilämpötilan osalta nollassa vuonna 1966. Silloinkaan ei mennyt miinukselle, mitä tilannetta ei siis näkynyt ollenkaan vuodesta 1961 alkaneessa tilastossa. Ikää pitää olla enemmän kuin 57 vuotta, jos on itse tuollaista Helsingissä kokenut.Heh. Ei mihinkään jääkauteen tarvitse mennä. Kaisaniemen tilastoista 1902 -0,6 astetta, 1909 - 0,1 astetta, 1929 -0,5 astetta ja 1955 -0,3 astetta. Ei tuollaista alle 60-kymppiset ole nähneet. On näet lämmennyt. Ja ne kylmimmät on jo leikkautuneet pois. Palstalla päivystävä kylmenemish.ö.r.h.ö saisi p....halvauksen riemusta, jos tuollaista vielä tulisi. Mutta se ei ole enää lämmenneessä ilmastossa mahdollista. Siitä voi lyödä vaikka melkoisen ison vedon.
- sääeelis_sössöttää
Eelis_Perma___nen kirjoitti:
Heh. Ei mihinkään jääkauteen tarvitse mennä. Kaisaniemen tilastoista 1902 -0,6 astetta, 1909 - 0,1 astetta, 1929 -0,5 astetta ja 1955 -0,3 astetta. Ei tuollaista alle 60-kymppiset ole nähneet. On näet lämmennyt. Ja ne kylmimmät on jo leikkautuneet pois. Palstalla päivystävä kylmenemish.ö.r.h.ö saisi p....halvauksen riemusta, jos tuollaista vielä tulisi. Mutta se ei ole enää lämmenneessä ilmastossa mahdollista. Siitä voi lyödä vaikka melkoisen ison vedon.
Ei vaan ole etelä-saksan ilmastoa näkynyt, kun on niin kylmä.
- Eelis_Perma___nen
sääeelis_sössöttää kirjoitti:
Ei vaan ole etelä-saksan ilmastoa näkynyt, kun on niin kylmä.
Toki paljon lähempänä sitä ollaan kuin noina hyperkylminä huhtikuina, esim. vuodet 1902, 1929. Melko vilakoissa merkeissä siis siihen sinun kuumaan 30-lukuun oltiin siirtymässä, hrrrr...!
Etelä-Saksa hörhöilysi on oiottu kymmeniä kertoja mutta olet näköjään luultuakin yksinkertaisempi... On siis ennustettu, että ETELÄ-SUOMESSA on POHJOISSAKSALAINEN ilmasto vuosisadan lopulla. Siihen on 80 vuotta, joten odottele rauhassa. Ja syö paljon Valio-jogurttia, se kun kuulemma pidentää ikää. - Takaperoista.korjausta
Eelis_Perma___nen kirjoitti:
Heh. Ei mihinkään jääkauteen tarvitse mennä. Kaisaniemen tilastoista 1902 -0,6 astetta, 1909 - 0,1 astetta, 1929 -0,5 astetta ja 1955 -0,3 astetta. Ei tuollaista alle 60-kymppiset ole nähneet. On näet lämmennyt. Ja ne kylmimmät on jo leikkautuneet pois. Palstalla päivystävä kylmenemish.ö.r.h.ö saisi p....halvauksen riemusta, jos tuollaista vielä tulisi. Mutta se ei ole enää lämmenneessä ilmastossa mahdollista. Siitä voi lyödä vaikka melkoisen ison vedon.
Tosiaan. Hyvin UAH näkyy noissa Kaisaniemen "tilastoissa", varsinkin kun UAH korjaus on tehty takaperoisesti historiaa viilentämällä. Mutta sehän on "normitapa" ns. ilmastotieteilijöillä. Tapa tunnetaan myös lätäkön toisella puolen. Se hyvä puoli tuossa takaperoisessa korjauksessa on, että sillä aikaansaadaan IPCC:n julistuksen mukaisia "tilastoja"
- hkygfykkgffyill
Siis onko 1902 ja 1929 ollut kylmä huhtikuu? Mistä saisi tietää totuuden.
- TheresNoParanoia
Kevät oli yli 3 viikkoa myöhässä, ehkä kuitenkin alle 4 viikkoa. Hyvä ettei kesäkuussa tullut lunta, kuten viimevuonna tuli.
koputtaa puuta
- keskilämpötilakiinnostaa
Olisikohan tarkistettavissa olevaa tilastotietoa kylmenemisväitteiden tueksi jossakin löytyvillä? Haluaisin nähdä tilastoa nimenomaan keskilämpötiloista. En siis kylmenemisen aiheuttamista lieveilmiöistä vaan mitatuista kuukauden keskilämpötiloista.
- malttia
Noin 70 % Telluksen pinnasta on veden peitossa. Vettä on merissä kilometrien vahvuudelta. Ensin vedet lämpiävät pinnalta. Sekoittumisilmiöillä on tärkeä merkitys ja ne aiheuttavat vaihtelua mittaustuloksiin.
Pikku hiljaa lämpenee.- erl6ku
Vesi laajenee lämmetessään. Myös mannerjäätiköiden sulaminen nostaa pintaa. Merenpinnan nousu on yksi varmimmista lämpenemisen indikaattoreista.
Maallikko joutuu vain luottamaan mittaajien taitoon ja moraaliin, koska "AGW-nousu" on sen verran hidasta, ettei sitä pysty rantavedessa seisomalla itse varmistamaan. - vanhin.voitehista
Vesi yleensä "unohdetaan", kun puhutaan CO2-tupruttelun vaikutuksista.
Vedellä on kuitenkin ratkaiseva rooli maapallon lämpötilan säätelyssä. Se toimii valtaisana lämpövarastona. Ilman kosteus synnyttää kasvihuoneilmiötä. Toisaalta se synnyttää myös auringon säteilyä varjostavia ja heijastavia pilviä.
Ilmiöt ovat erittäin vaikeasti mallinnettavissa, vaikka kaikki niihin liityvät perusluonnonlait tunnetaan hyvin. Tästä syystä lienee helpompaa, että unohdetaan koko asia ja puhutaan vain siitä, mitä seuraa, kun CO2-pitoisuus on noussut 0.03 % tasolta 0.04 % tasolle. - H2OvahvistaaCO2vaikutust
vanhin.voitehista kirjoitti:
Vesi yleensä "unohdetaan", kun puhutaan CO2-tupruttelun vaikutuksista.
Vedellä on kuitenkin ratkaiseva rooli maapallon lämpötilan säätelyssä. Se toimii valtaisana lämpövarastona. Ilman kosteus synnyttää kasvihuoneilmiötä. Toisaalta se synnyttää myös auringon säteilyä varjostavia ja heijastavia pilviä.
Ilmiöt ovat erittäin vaikeasti mallinnettavissa, vaikka kaikki niihin liityvät perusluonnonlait tunnetaan hyvin. Tästä syystä lienee helpompaa, että unohdetaan koko asia ja puhutaan vain siitä, mitä seuraa, kun CO2-pitoisuus on noussut 0.03 % tasolta 0.04 % tasolle.Vesihöyryn roolista on vuoden 2008 jälkeen tiedetty jo paljon enemmän. Ensimmäinen troposfäärin vesihöyryn jakaumaa mittaava satelliitti-intrumentti AIRS saatiin ylös vuonna 2002 AQUA - satelliitissa. Vuosien 2003-2008 välillä mitattiin vesihöyryn jakauman ja alla olevan maan/meren pinnan olosuhteiden välisiä riippuvuuksia.
Vesihöyryllä on ikävä tapa vahvistaa niitä ilmiöitä, joita CO2 tason kasvu aiheuttaa. - hui.kamalaa
H2OvahvistaaCO2vaikutust kirjoitti:
Vesihöyryn roolista on vuoden 2008 jälkeen tiedetty jo paljon enemmän. Ensimmäinen troposfäärin vesihöyryn jakaumaa mittaava satelliitti-intrumentti AIRS saatiin ylös vuonna 2002 AQUA - satelliitissa. Vuosien 2003-2008 välillä mitattiin vesihöyryn jakauman ja alla olevan maan/meren pinnan olosuhteiden välisiä riippuvuuksia.
Vesihöyryllä on ikävä tapa vahvistaa niitä ilmiöitä, joita CO2 tason kasvu aiheuttaa.Niinpä, kuten planeetan vihertyminen.
Ja sehän vasta kamalaa onkin alarmistin mielestä. - Termostaatin.mekanismi
H2OvahvistaaCO2vaikutust kirjoitti:
Vesihöyryn roolista on vuoden 2008 jälkeen tiedetty jo paljon enemmän. Ensimmäinen troposfäärin vesihöyryn jakaumaa mittaava satelliitti-intrumentti AIRS saatiin ylös vuonna 2002 AQUA - satelliitissa. Vuosien 2003-2008 välillä mitattiin vesihöyryn jakauman ja alla olevan maan/meren pinnan olosuhteiden välisiä riippuvuuksia.
Vesihöyryllä on ikävä tapa vahvistaa niitä ilmiöitä, joita CO2 tason kasvu aiheuttaa.Tuohon oletukseen vesihöyryn vahvistavasta vaikutuksesta perustuu koko IPCC:n ilmaston lämpenemisuskonto.
Tosiasiassa vesi toimii maapallon termostaattina. Erittäin hyvin toimivana termostaattina. Toimintaperiaate on varsin yksinkertainen ja se menee näin:
Kun lämpenee, haihdunta kasvaa, jolloin pilvisyys lisääntyy ja albedo kasvaa, jolloin lämpötila laskee. Järjestelmä on stabiili.
Jos vesihöyry vahvistaisi lämpötilan nousua kuten IPCC esittää kävisi näin:
Kun lämpenee, haihdunta kasvaa, jolloin vesihöyryn määrä lisääntyisi ja vesihöyryn lämmittävä vaikutus lisääntyisi, jolloin lämpötila nousisi lisää, jolloin haihdunta lisääntyisi entisestään, jolloin vesihöyryn lämmittävä vaikutus lisääntyisi, jolloin lämpötila nousisi jne...
Jos vesihöyryn lisääntyminen nostaisi lämpötilaa, olisi järjestelmä labiili ja maapallo kiehunut kuivaksi jo muutama miljardi vuotta sitten. - PieniPosTakaisinkytkentä
Termostaatin.mekanismi kirjoitti:
Tuohon oletukseen vesihöyryn vahvistavasta vaikutuksesta perustuu koko IPCC:n ilmaston lämpenemisuskonto.
Tosiasiassa vesi toimii maapallon termostaattina. Erittäin hyvin toimivana termostaattina. Toimintaperiaate on varsin yksinkertainen ja se menee näin:
Kun lämpenee, haihdunta kasvaa, jolloin pilvisyys lisääntyy ja albedo kasvaa, jolloin lämpötila laskee. Järjestelmä on stabiili.
Jos vesihöyry vahvistaisi lämpötilan nousua kuten IPCC esittää kävisi näin:
Kun lämpenee, haihdunta kasvaa, jolloin vesihöyryn määrä lisääntyisi ja vesihöyryn lämmittävä vaikutus lisääntyisi, jolloin lämpötila nousisi lisää, jolloin haihdunta lisääntyisi entisestään, jolloin vesihöyryn lämmittävä vaikutus lisääntyisi, jolloin lämpötila nousisi jne...
Jos vesihöyryn lisääntyminen nostaisi lämpötilaa, olisi järjestelmä labiili ja maapallo kiehunut kuivaksi jo muutama miljardi vuotta sitten."Jos vesihöyryn lisääntyminen nostaisi lämpötilaa, olisi järjestelmä labiili ja maapallo kiehunut kuivaksi jo muutama miljardi vuotta sitten."
Ei pidä paikkaansa, sillä tuo riippuu täysin vahvistuskertoimesta. Pelkkä positiivinen takaisinkytkennän olemassaolo ei riitä tekemään systeemistä labiilia. Lisävaatimuksena on se, että vahvistuksen on oltava ykköstä suurempi. Muuten systeemi toimii vahvistimena mutta ei ole labiili.
Jos vahvistuskerroin olisi 0.5 niin
Vesihöyry lisääntyy 1 yksikön verran, lämpötila nousee 0.5 yksikköä
Vesihöyry lisääntyy 0.5 yksikön verran, lämpötila nousee 0.25 yksikköä
Vesihöyry lisääntyy 0.25 yksikön verran, lämpötila nousee 0.125 yksikköä
Vesihöyry lisääntyy 0.125 yksikön verran, lämpötila nousee 0.0625 yksikköä
jne... suppenee eli kokonaismuutos saavuttaa raja-arvon
Alkuperäinen 1 yksikön suuruinen muutos vesihöyryn määrässä aiheuttaisi yhteensä 1 yksikön suuruisen lisämuutoksen lämpötilassa (0.5 0.25 0.125 0.0625 ...)
Jos vahvistuskerroin olisi 1.5 niin
Vesihöyry lisääntyy 1 yksikön verran, lämpötila nousee 1.5 yksikköä
Vesihöyry lisääntyy 1.5 yksikön verran, lämpötila nousee 2.25 yksikköä
Vesihöyry lisääntyy 2.25 yksikön verran, lämpötila nousee 3.38 yksikköä
Vesihöyry lisääntyy 3.38 yksikön verran, lämpötila nousee 5.06 yksikköä
jne... ei suppene vaan hajaantuu eli kokonaismuutos kasvaa kunnes joku ulkoinen tekijä pysäyttää kasvun.
Niin kauan kun vahvistuskerroin on edes hieman ykkösen alapuolella H2O ilmakehässä voi toimia vahvistimena CO2 muutosten aiheuttamille ilmiöille ilman että valtameret haihtuisivat tms.
- Termostaatin.mekanismi
Se vain, että IPCC kertoo että kun hiilidioksidin lisääntyminen nostaa lämpötilaa asteella niin takaisinkytkennät nostavat lisää useammalla asteella. Jos näin tapahtuisi olisi vahvistuskerroin suurempi kuin yksi.
Kannattaa myös muistaa, että vesihöyryn absorbtiokerroin on huomattavasti suurempi kuin hiilidioksidin.
IPCCn ongelma on se, että pilvien vaikutusta ei huomioida. Sen on IPCC myös tunnustanut.- albedo
Tuo on kyllä melko vakava puute.
Noin 30 % auringon säteilystä heijastuu takaisin. Se vastaa koko maapallon pinnalle laskettuna noin 100 W/m2. Toisaalta CO2-pitoisuuden tuplaamisen säteilypakote on vain 3.7 W/m2 (IPCCn kaavan mukaan). - positiivinen.takaisinkyt
"Se vain, että IPCC kertoo että kun hiilidioksidin lisääntyminen nostaa lämpötilaa asteella niin takaisinkytkennät nostavat lisää useammalla asteella. Jos näin tapahtuisi olisi vahvistuskerroin suurempi kuin yksi."
Edelleen olet väärässä. Kun tarkastellaan tilannetta pitää erottaa toisistaan takaisinkytkennässä näkyvä vahvistus ja koko systeemin vahvistus. Kun vaihesiirto olisi tasan nolla astetta niin koko systeemin vahvistus G ja takaisinkytkennän vahvistus g olisivat toisistaan riippuvaisia tämän yhtälön mukaisesti:
G = 1/(1-g)
Takaisinkytkennän vahvistus g on siis se kerroin, jolla systeemin ulostulossa näkyvä signaali vaikuttaa systeemin sisääntuloon. Systeemin koko vahvistus G on se kerroin, jolla systeemin sisääntuloon syötetty signaali vaikuttaa systeemin ulostuloon. Positiivisen takaisinkytkennän (g>0) tapauksessa G on aina suurempi kuin 1.
Mitä lähempänä ykköstä tuo takaisinkytkennän vahvistus on sitä voimakkaampi on koko systeemin vahvistus. Jos g olisi esimerkiksi 0.9 niin silloin systeemi vahvistaisi alkuperäiset muutokset kymmenkertaisiksi. Aikoinaan tätä ilmiötä käyttäen saatiin yhdellä ainoalla pienivahvistuksisella putkella tai transistorilla vahvistettua vastaanotettava radiosignaali tuhatkertaiseksi.
Tämä on yleinen positiivisen takaisinkytkennän ominaisuus eikä siis mitenkään rajoitu ilmastoasioihin. Jos takaisinkytkentä on viivästynyt alkuperäiseen häiriöön verrattuna (vaihesiirtoa) niin takaisinkytkennän vahvistuksen lähestyessä ykköstä alkaa systeemi soida eli yksittäinen häiriöpulssi aiheuttaa siinä vaimenevan värähtelyn. Siksi positiivista takaisinkytkentää yritetään yleensä välttää vahvistinkytkennöissä.
Positiivisen takaisinkytkennän perusteet löytyvät selitettyinä esimerkiksi wikipediasta, IyhytIinkkiosoite uuu är äl yyy piste äf iii kauttaviiva isotuplawee pikkuiii isoäs - Termostaatin.mekanismi
Höpön höpön, Positiivinen takaisinkytkentä pyrkii vahvistamaan tulo- ja lähtösignaalin eroa. Positiivinen takaisinkytkentä johtaa systeemin arvon eksponentiaaliseen kasvuun tehden siitä epästabiilin.
- positiivinen.takaisinkyt
Termostaatin.mekanismi kirjoitti:
Höpön höpön, Positiivinen takaisinkytkentä pyrkii vahvistamaan tulo- ja lähtösignaalin eroa. Positiivinen takaisinkytkentä johtaa systeemin arvon eksponentiaaliseen kasvuun tehden siitä epästabiilin.
Höpön höpön itsellesi. Katso oppikirjasta miten positiivinen takaisinkytkentä toimii.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Takaisinkytkentä
Tuosta näet että takaisinkytkennän siirtofunktio on G(s)/(1-G(s)H(s)). Niin kauan kun G(s)H(s) on ykköstä pienempi aiheuttaa positiivinen takaisinkytkentä systeemin vahvistuksen nousua. Vasta kun G(s)H(s) saavuttaa ykkösen niin systeemi muuttuu labiiliksi. Siihen asti se vain vahvistaa.
- iirisilmiö
Nyt ollaan asian ytimessä. Vahvistuuko CO2-häiriön säteilypakote vesihöyryn kautta, vaiko vaimenee. Esim. Richard Lindzen on ainakin ollut sillä kannalla, että se vaimenee. Mutta kyllähän tiedemieskin voi erehtyä.
- plus.vai.miinus.g
Edellä todettiin, että "G=1/(1-g)".
Jos CO2-pitpoisuuden tuplaamisen aiheuttama 1 C häiriö vahvistuu tekijällä 5, niin g = 0.80. Tämä vastaa alarmisiten käsitystä. Esim. Richard Lindzenin mielestä tuo 1 C vaimenee tasolle 0.5 C. Tämä vastaa arvoa g = -1.
g haarukka on siis tiedemiesten mukaan -1.00 ... 0.80. Tästä on kysymys.
Laittakaa linkkiä vertaisarvioituun julkaisuun, jossa tuo g arvo on perusteltu - jos löytyy. - cimate.sensitivity
plus.vai.miinus.g kirjoitti:
Edellä todettiin, että "G=1/(1-g)".
Jos CO2-pitpoisuuden tuplaamisen aiheuttama 1 C häiriö vahvistuu tekijällä 5, niin g = 0.80. Tämä vastaa alarmisiten käsitystä. Esim. Richard Lindzenin mielestä tuo 1 C vaimenee tasolle 0.5 C. Tämä vastaa arvoa g = -1.
g haarukka on siis tiedemiesten mukaan -1.00 ... 0.80. Tästä on kysymys.
Laittakaa linkkiä vertaisarvioituun julkaisuun, jossa tuo g arvo on perusteltu - jos löytyy.On tullut käsitys, että CO2-aiheuttama säteilypakote (W/m2) muunnetaan jollakin kertoimella S suoraan lämpötilamuutokseksi (C). Kerrointa on pyritty arvioimaan historiasta. Tähän liittyy kuitenkin suuria epävarmuuksia.
Luontevampaa olisi, ett ensin lasketaan pakotteen (W/m2) lämpötilavaikutus (C) ja sitten määritellään tuo g. - best.estimate.arvaus
cimate.sensitivity kirjoitti:
On tullut käsitys, että CO2-aiheuttama säteilypakote (W/m2) muunnetaan jollakin kertoimella S suoraan lämpötilamuutokseksi (C). Kerrointa on pyritty arvioimaan historiasta. Tähän liittyy kuitenkin suuria epävarmuuksia.
Luontevampaa olisi, ett ensin lasketaan pakotteen (W/m2) lämpötilavaikutus (C) ja sitten määritellään tuo g.Näyttää siltä, että edes g etumerkistä ei ole täyttä yksimielisyyttä "tiedemiesten" piireissä. Varovaisuusperiatteen mukainen sopiva arvo voisi olla g=0.5. Tällöin CO2-pitoisuuden tuplaamisen 1 C vaikutus vahvistuisi 2 C vaikutukseksi.
- nopea.muutos
cimate.sensitivity kirjoitti:
On tullut käsitys, että CO2-aiheuttama säteilypakote (W/m2) muunnetaan jollakin kertoimella S suoraan lämpötilamuutokseksi (C). Kerrointa on pyritty arvioimaan historiasta. Tähän liittyy kuitenkin suuria epävarmuuksia.
Luontevampaa olisi, ett ensin lasketaan pakotteen (W/m2) lämpötilavaikutus (C) ja sitten määritellään tuo g.Lähihistoriassa on ollut tiettävästi ainakin viisi jääkausisykliä. Sykli on luokka 100 000 vuotta. Ensin lämpötila muuttuu noin -10 C luokkaa 90 000 vuoden aikana ja sitten se palautuu takaisin eli muutos on noin 10 C verran 10 000 vuoden aikana. Nyt elämme vielä palautumisen lämpenevää vaihetta.
Näitä syklejä ei osata vieläkään "ennustaa". Tämäkin osoittaa sen, miten vaikeaa johtopäätösten tekeminen historiadatasta on, kun satelliitti- ja muita mittauksia ei ole käytettävissä.
Mutta CO2 aiheuttama häiriö ilman vahvistustakin (g=0) on kyllä poikkeuksellisen nopea, jos sitä vertaa vaikka jääkauden palautumisvaiheen lämpenemisnopeuteen, joka on vain luokkaa 0.1 C vuosisadassa. - Semmoista.Säätä
Kaikki pielessä. Lämpimintä oli jääkauden jälkeen, useita asteita nykyistä lämpimämpää.
Millaista lämpöä kuvittelet tarvittavan, että kilometrien jäät saadaan sulamaan? Ja tämä voidaan todeta mm. kasvilajeista, joita on löytynyt jääkauden jälkeen lapista. - GsHs
plus.vai.miinus.g kirjoitti:
Edellä todettiin, että "G=1/(1-g)".
Jos CO2-pitpoisuuden tuplaamisen aiheuttama 1 C häiriö vahvistuu tekijällä 5, niin g = 0.80. Tämä vastaa alarmisiten käsitystä. Esim. Richard Lindzenin mielestä tuo 1 C vaimenee tasolle 0.5 C. Tämä vastaa arvoa g = -1.
g haarukka on siis tiedemiesten mukaan -1.00 ... 0.80. Tästä on kysymys.
Laittakaa linkkiä vertaisarvioituun julkaisuun, jossa tuo g arvo on perusteltu - jos löytyy.Lämpenemisnopeus on sitä suurempi, mitä suurempi on vahvistus G ja mitä pienempi osuus vesistä on vasta lämmennyt (pintavedet). Virallisesti kai pintalämpeneminen esiteolliselta ajalta on luokkaa 0.8 C.
- GsHs
GsHs kirjoitti:
Lämpenemisnopeus on sitä suurempi, mitä suurempi on vahvistus G ja mitä pienempi osuus vesistä on vasta lämmennyt (pintavedet). Virallisesti kai pintalämpeneminen esiteolliselta ajalta on luokkaa 0.8 C.
IPCC:n CO2-pakotekaavalla havaintoon 0.8 C päästään jos:
a) 10 % vesistä on vasta lämmennyt ja vahvistus G=1 eli g= 0
b) 50 % vesistä on lämmennyt ja G=2 eli g=0.50
c) 100 % vesistä on lämmennyt ja vahvistus G=3 eli g=0.67
Arvioissa ei ole huomioitu mitään vahvistuksen viiveitä. CO2-pitoisuus on huomioitu ajan funktiona ja sen pakotevaikutus siis IPCC:n kaavan mukaisesti. - miten.sitten.lie
GsHs kirjoitti:
IPCC:n CO2-pakotekaavalla havaintoon 0.8 C päästään jos:
a) 10 % vesistä on vasta lämmennyt ja vahvistus G=1 eli g= 0
b) 50 % vesistä on lämmennyt ja G=2 eli g=0.50
c) 100 % vesistä on lämmennyt ja vahvistus G=3 eli g=0.67
Arvioissa ei ole huomioitu mitään vahvistuksen viiveitä. CO2-pitoisuus on huomioitu ajan funktiona ja sen pakotevaikutus siis IPCC:n kaavan mukaisesti.Richard Lindzenin mielestä G=0.5 eli g=-1. Tällöin lämpeneminen olisi noin puolet tuosta 0.80 C havainnosta, jos lisäksi vain 10 % vesistä olisi vasta lämmennyt. Tämä vastaisi myös Henrik Svensmarkin käsitystä, jonka mukaan noin puolet nyt havaitusta lämpenemisestä aiheutuu "avaruussään" vaikutuksista pilvisyyteen yms. ja toinen puolikas CO2-lisäyksestä.
Lindzenin ja Svensmarkin käsitykset siis tukevat toisiaan, jos vasta luokkaa 10 % vesistä on lämmennyt.
- Kaatoaurinkosade
On Kai´k säätä vaan..
- Myssytjahatut
Ilmaston muutos lämmittää Suomessakin säätä niin että kohta ei lunta Turussakaan ole ollenkaan. Mutta miten menee kun Golf-virta hidastuu ja Turun korkeudella kylmenee ehkä jotakin 10 astetta, onkos tuo otettu laskelmissa huomioon. Tuohan nyt ei oikeastaan koske kuin kuin pohjoisessa olevia maita jotka on tuon virran kulkureitin varrella, mutta meitä koskaa jotka täällä Suomessa asumme.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Cynthia Woods
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�214871Aimee Dvorak
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋03069Becky Steele
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️03065Allison Queen
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞03064Stephanie Love
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️03056Molly Graham
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️03055Rachelle Reynolds
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️03055Nancy Taylor
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01560856#NancyTaylor 🔞💋❤️💋❤️💋03054Pamela Orr
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞03054Lakeisha Coleman
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞03050