Mielelläni olisin erään miehen ystävä. Näemme harvoin ja pidämme yhteyttä satunnaisesti. Haluaisin ystävyyttä, mutta aina tulee jotenkin ilmi, että hän olisi kiinnostunut myös muuten. Hän ei miehenä kiinnosta minua lainkaan. Olen myös naimisissa ja koen, että puolisoni on valittuni. Siitä ei ole epäilystäkään. Mieheni on miehinen mies mikä on minulle tärkeää. Ystävämies puolestaan tällainen feminiinisempi taiteilijasielu, jonka kanssa juuri ystävyys tuntuisi hyvältä. Mutta voiko se onnistua kun hän kuitenkin pohjimmiltaan haluaisi muutakin. Tässä nyt sitten on aikaa kulunut etäisyydessä ja hiljaisuudessa, mutta koska samanhenkisiä ihmisiä elämässä ei niin paljon ole, olen miettinyt, että puhuisin tästä aiheesta hänen kanssa.
Toivon, että hän on löytänyt jonkun, mutta pahoin pelkään, että herättäisin hänessä turhan toivon vaikka asian suoraan ilmaisisinkin. Ystävyyspohjalta olemme aina olleet tekemisissä, mutta ilmeisesti hänen mielikuvitus tekee tepposet ja hän kuitenkin lopulta alkaa toivoa myös muuta. Kannattaakohan nähdä vaivaa esittää asiansa, vaan antaa asian olla? Voisihan olla, että aika on tehnyt tehtävänsä ja ystävyys olisi mahdollinen?
Toivon, että hän on löytänyt jonkun, mutta pahoin pelkään, että herättäisin hänessä turhan toivon vaikka asian suoraan ilmaisisinkin. Ystävyyspohjalta olemme aina olleet tekemisissä, mutta ilmeisesti hänen mielikuvitus tekee tepposet ja hän kuitenkin lopulta alkaa toivoa myös muuta. Kannattaakohan nähdä vaivaa esittää asiansa, vaan antaa asian olla? Voisihan olla, että aika on tehnyt tehtävänsä ja ystävyys olisi mahdollinen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kutsu hänet kotiinne jolloin hän voi tutustua myös mieheesi.
Samalla voit kutsua jonkun naisystävistäsi.
Sinä ja miehesi todellakin olette yksi paketti. Kaikkien kannalta reiluinta ja suoraviivaisinta on yhdistää miehesi tapamisiinne.
Jos ei mies halua olla ystäväsi, rikot hänet vain.
Kyllä tutustuta myös miehesi siihen niin ystävyys voi jatkua. Muutoin et voi olla sen ystävä. Ja varsinkin kun tiedät että sillä muutakin mielessä. Kun uuden löytää ole ystävä myös sille näin voitte olla ystäviä kaikki. Ja se kuka kieltäytyy on jo osoittanut ettei ole ystävä. Yleensä ystävät ovat yhteisiä pariskunnille. Yksinään ei muutoin tavata kuin ohi mennen. Jos kumppani ei kulje mukana. Pitää osata olla ystävä. Ja mitä siihen kuuluu. Halu olla ystävä on jo hieno asia. Mutta muistetaan mitä ystävyys on ja mitä se sisältää. Puolisoni ystävät tunnen ja kertookin ketä nähnyt jne. Niitä ei salata.
Tuli hyvät vinkit, kiitos. Taidan toteuttaa, ja kutsua hänet meille kylään.
Hei olen nainen ja tällä hetkellä yksi parhaimmista ystävistäni on mies. Kaikki alkoi siitä että olin kiinnostunut hänestä "siinä mielessä". Olimme molemmat sinkkuja aikuisia enkä nähnyt mitään estettä miksi emme voisi seurustella kun aloitimme treffailun. Treffailu siis alkoikin ihan normimerkeissä (ainakin itse koin niin). Mulla oli koko ajan mielessä tää "monensien treffien jälkeen antaa" mutta hänellä oli ihan muuta mielessä, mistä jumala yksin tietää. Kerran hän jopa pyysi minut lasilliselle himaansa, mutta ei lähennellyt. Sen jälkeen lähti matkalle eikä nähty pariin kuukauteen. Luulin häntä lähinnä homoksi vaikka ei ollut yhtään sen oloinen. Katseli mua pitkäänkin. No joo pitkä tarina, aloitettiin taas treffailu ja jossain vaiheessa otin asian puheeksi mutta se ei suostunut keskustelemaan asiasta. Halusi jatkaa tapaamista. Mun kiinnostukseni ei laantunut niin oli pakko lopettaa tapaileminen. Vuoden tauko. Törmättiin ja ruvettiin tapailemaan. Ihan hirveitä tunnemyrskyjä on käyny läpi hänen suhteen. Monta kertaa ajatellut että pakko katkaista välit tähän tyyppiin. Ollaan molemmat vielä sinkkuja. Ei keskustella ikinä mistään seksistä tai existä. Ollaan ihan androgyynejä vaan. Halataan joskus. Ollaan nukuttu monta kertaa samassa sängyssä. Ollaan opittu tuntemaan ja hän on ihana. Hän tykkää myös minusta.
Joten sinulle joka kysyit. Voitte olla kavereita mutta se ei tule olemaan helppoa. Jos hän haluaa olla kaverisi tunteistaan huolimatta et voi olla vastuussa siitä. Se on hänen valintansa (tiedän siis kun olen itse valinnut tehdä näin). Sinun pitäisi ehkä selvittää se että haluat olla vain kaveri ja kysyä miltä tämä hänestä tuntuu. En ehkä kuitenkaan sekoittaisi miestä tähän ennen kuin sinä ja kaverisi ovat ihan varmoja siitä mitä teidän välillänne on.
itse en voisi olla miespuolisen ystäväni mahdollisen naisystävän kaveri. Tai miesystävän jos osoittautuu homoksi. Joten jos tämä tyyppi ei halua olla miehesi kaveri sekin on ookoo. Mutta tärkeintä että kerrot miehellesi tästä kaverista avoimesti. Kyllä suhteellisilla ihmisilläkin voi olla ihan omat kaverinsa. Avoimuus ja rehellisyys on kuitenkin aina muistettava. Kunnioita ystävääsi ja miestäsi. Ja itseäsi. Et myöskään voi vaan olla kaveri jos toinen ei sitä halua. Tai siis pysty jos on muita tunteita.
Puhut ja kirjoitat totta!
Itsellä oli kaverina nainen, joka oli A) itseäni reilut 10v nuorempi B) elämä muutenkin aika erilainen kuin itsellä ja C) oli silloin villi ja vapaa kun tutustuimmen, mutta meni naimisiin ja erosi kaveruutemme aikana.
Hän veti asioita kaveruutemme aikaan. Toisin kuin te, niin me juteltiin seksistä ja kaikesta.... Ja ehkä se olikin syy miksi itsellä meni pasmat sekaisin ja oli parempi lopettaa hyvä kaveruus. Harmittaa vitusti, koska ei kukaa ihminen voi saada tuollaisi ihmisiä kuin kerran elämässä. Itsellä on ollut kaikesta huolimatta munkki, kun tavannut jo tätä naista ennen yhden omaikäisen joka myös löi kaikki kortit kerralla esiin.
Nainen ja mies ei voi olla pelkkiä ystäviä. Kummanin on uhrattava koviakin asioita kaveruudessa mutta toisen elämää ei saa sotkea omien ongelmien vuoksi, eikä toisaalta ihmisyyden kipeistä asioista saa tehdä tilannetta jossa kaveri on kuin kesäkissa.
Mietin omalta kohdalta, etten loppujen lopuksi tiedä mitä hän haluaa. Jos hän kertoisi mitä hän ajattelee, ja haluaa tämä olisi paljon helpompaa.
Jos olet oikea ystävä, niin mietit ja teet asian niin kuin se on tuon miehen kannalta parasta.
Ystäviä on eritasoisia. Joidenkin kanssa ollaan ammattiasioissa ystäviä. Joidenkin kanssa taas ystävystytään kun asutaan samassa naapurilähiössä. Ystäviä ovat myöskin vuosien takaiset ihmiset joiden kanssa jakoi kouluopinnot, harrastukset jne.
He saattavat kuulua osaksi oman perheen kanssa elettyä elämää päivittäin ( naapuri) tai silloin tällöin yhteisissä tapaamisissa.
Ystävä EI edusta henkilöä jota tarvitsee salailla omalta puolisolta.
Ystävä EI edusta henkilöä joka saa ristiriitaisia tunteita hänen ja oman puolison välille.
Ystävä EI ole henkilö josta mietitään “ mitähän se minusta haluaa”.
Jokainen meistä tietä aivan varmasti millainen on oikea ystävä, kuka taas on susi lampaan vaatteissa! Hyväksyessää tuon tason “ ystävän”, tarkoittaa harkiten hankkia ikävyyksiä omaan elämäänsä.
Ystävän kuvaus sulla hyvä. Jos ystäviä ollaan varatun kanssa pitää myös kunnioittaa varatun puolisoa. Ja jos et hyväksy niin miten helvetissä kuvittelee että heidän ystävyys jatkuu? No ei todellakaan jos ystävyyteen on muutakin kuin pelkkä epäilys.
No jos olet tehnyt selväksi että haluat olla vain ystävä, niin sitten sinun ei tarvitse syytellä itseäsi, jos mies toivoo enemmän. Sehän on hänen oma ongelmansa jos asia ei mene jakeluun, etkä sinä ole vastuussa hänen mahdollisista haaveistaan.