Miksi naiset ja miehet ylipäätään aloittaa suhteen

Olet oikeassa, että ani harva nainen sopii miehille ja ani harva mies sopii naisille. Ihmiset haluavat kuitenkin ottaa riskin ja toivoa parasta, koska yksin jääminen on niin masentavaa.

Naiselle pariutuminen on parempi diili sikäli, että kun lapset ovat syntyneet, niistä riittää elämäniloa loppuiäksi vaikka mies ottaakin jo päähän. Miehelle jää luu käteen; kun lapset ovat syntyneet, on myöhäistä katua eikä voi enää jättäytyä yksinäiseksi.

"Parisuhdepalstalla aivan niinkuin avioero palstalla näkee kirjoituksista ihan selvästi miten erilaisia miehet ja naiset ovat."

Itse olen lapsuudesta lähtien leikkinyt poikien ja tyttöjen kanssa. Nyt vanhempana tyttönä samoin... vain leikit ovat hieman muuttuneet. Näen myös sukupuolten moninaisuuden... ystävinäni on myös muu sukupuolisia. Mielestäni miesten ja naisten välillä ei juurikaan ole eroja. Ihmisten välillä tietysti kyllä.

Paras vaihtoehto olis avoimet suhteet, saa nussia ketä tahtoo tai saahan sitä muutekin ei sinällään. En ole koskaan oikein ymmärtänyt avioituneita, niin rakastuneita ollaan ja kun arki koittaa joustaan vieraissa minkä keretään. Olen minäkin naisen kanssa mutta avioon en ole vaivautunut vaikka siitäkin haukuttu ja arvosteltu, jos ei muualta niin ns. muijan lähipiiristä, käytän kuulemma jotenkin hyväksi, kukahan käyttää ja ketä.

No niin.
A.p. kirjoittaa karrikoidusti, mutta perusjuttua aika rehellisesti asian jäljittäen.

Olen vähän yli 60-v, josta 40 v ollut aviossa saman miehen kanssa, ja yhteisiä lapsia on.
Seksistä puhuminen ei ole minulle ollut koskaan tabu toisin kuin oli vielä vanhemmilleni.
Siitä yksi esimerkki, joka naurattaa vieläkin: Olin tietoinen, kuinka vauvat saavat alkunsa, mutta yhtä asiaa en ymmärtänyt. Kysyin äidiltä, kummasta reiästä vauvat syntyy.... ja äiti sanoi, että kysy isältä. Kysyin, ja isä sanoi, että kysy äidiltä...:D OK, ei kysytä, kyllä se vielä selviää :)

Kiitos isovanhempieni, kasvoin hyväksyen erilaisuuden,, miehistä naisiin, ihoväriin, ihan kaikkeen, mikä kiinnosti kysyä. Hain tasa-arvoa kaikissa suhteissa, ja sielua kirveli, kun mummo ei niitä vahvistanut. Maailman paras tyyppi rehellisyydessään.

Sitten menin suhteeseen nykyisen mieheni kanssa 19v. Alku oli seksipainotteista , sitten syntyi lapset ja äiti :) Hyvä isäkin lapsille. Lapset silloin olivat pääasia. Ihanat ipanat, joiden mukana sai hetken matkata.

Seksi ei ollut siinä vaiheessa prioriteetti ykkönen, luonto hoiti tärkeysjärjestyksen. Piste.

Tänä päivänä näyttää olevan, että seksi nostetaan ylikorostettuun asemaan. Ja sitä alkuperäinen ehkä tarkoitti.

Kun lapset muutti pois, olen itsekin siihen törmännyt. Jäätiin kahden ja mies rupesi metsästämään menettyä nuoruttaan kai... Siihen ei ikä tuo viisautta. Senkin voisi ymmärtää, mutta oppia ikä kaikki..... hmm.

Ei kehdata tunnustaa ettei halua olla yksin, minä taas nautin yksinolosta, olen nauttinut jo useita vuosia. Mullakin perhettä on, yksi lapsi ei siinä mitään mutta olen vaan ksvanut muijasta erilleen, ei kiinnosta enää, en tunne mitään rakkautta tai kiintymystä, kunhan hoidan velvollisuuteni lapsen suhteen, sitten koittaa ero. Mun kiinnostus muutenkin naisia kohtaan hiipunut, pirun itsekkäitä kuten nykyinen muijakin on ollut siitä asti kun lapsi syntyi.

Näitä Menneen "nuoruuden" metsästäjiä näyttää olevan aika lailla. Moni eroaa ja sanoo nyt elävänsä menetettyä nuoruuttaan. Vaan on monta muttaa matkassa. Ensin on ne lapset, jotka eivät nyt oikein kuuluisa mukaan tähän etsintään, he menevät heittopusseiksi, tai jopa jätetään yksin.
Olipa jotenkin kauheata nähdä kun se etsijä oli etsintäretkestään niin väsynyt, että lasten palatessa toiselta vanhemmalta ei jaksanut olla valveilla, vaan pienet lapset ilmoittivat että äiti nukkuu ja lapset ovat alle kouluikäisiä. Ei onneksi pahempia sattunut ja toinen vaarallinen tapa oli sulkea lasten suut. Olisi antanut lapset vaikka isovanhemmille jos ei itse jaksa heidän kanssaan.

Toinen on sen nuoruuden etsinnässä, mitä sitä todella etsitään, nuoruutta vai uutta sänkykumppania. Eihän se mitään nuoruutta tuo, jos heti on uusi kumppani kainalossa,
Eli minulle ainakin tuo mielikuvan sekopäisestä vanhammasta.

Riidellään kaikesta yksi aihe taitaa olla raha, koska sitä ei todellakaan riitä kaikkiin median antamiin uusiin sisustusjuttuihin. Tässäkin mainostamisessahan on kaupankäynnistä, ihmiset pitäisi saada ostamaan joka sesonkiin uudet huonekalut saati sitten keittiöiden uusiajat.
Pariskunta osti täysin juuri asunnon, jossa oli täysin uusi ja arvokas keittiö, mutta alas kaikki ja velkakarahalla uusi, siis ei mitään järkeä. Maalilla olisi voinut muuttaa väriä, se ei riittänyt.
Sitten velkavankeudessa ja riidellen elämää eteenpäin. Vanhemmilta jatkuvasti kerjäämästä rahaa, kun luottokorttilaskuja useista eri paikoista, sillä pitihän se kaikki muukin saada muutettua .

Eli pitäisin tätä mennen nuoruuden etsintää täysin tekaistuna, enemmän pitää saada kaikki ja kun ei onnistu, ajattelu, että uusi kumppani antaa rahat tähän hulluuteen.

Eivät ne miehetkään halua suhteelta vain seksiä. Suhde aloitetaankin suhteen vuoksi. Tutkimustietoa on myös siitä, että parisuhde vaikuttaa miehen elämänlaatua parantavasti. Naiset elävät paremmin yksin. Tähän tosin vaikuttaa sekin, ettei naiset ole yksin, vaikka sinkkuja olisivatkin. Parempi ihmissuhdeverkosto. Naiset tietävät ja toteuttavat terveellisiä elämäntapoja paremmin kuin miehet.

Paras suhdemuoto on etenkin näin keski-ikäisenä erillään asuminen.

Niin eikö ole ikävää kun suhteilee ja pettää. Ja anteeksi pyytää ja jättää. No onhan naisten kanssa joskus hankalaa kun eivät sopuisasti ymmärrä jakaa. Katson että naisen tulee ymmärtää että nautintoja kaipaa ja harmauteen hieman väriä. Jos erota en halua kerron myös sen. Ja ne syyt siihen on kerrottava. Kyllä nautin parisuhteestani ja eduista joita saan. En salaa olevani varattu keneltäkään. Eikä puolisoni hermostu panostani tai siitä että käyn nauttimassa. Pitää osata suhteilla niillä säännöillä jotka sopivat puolisolle. Luuletteko todella että vaihtaisin tuollaisen puolison yhden nussimisen takia. Sillä pitää olla kaikki ne piirteet mitkä puolisoni on tällä hetkellä. Se on jo pari hoitoa hoidellut kun eivät osanneet leikkiä kuten kuvittelin. Upeasti se hoitaa pois. Jotkut naiset ovat kanoja ja traamaa kuningattaria. Kyllä saan olla parisuhteessa ja sopien käydä nauttimassa. Mutta se joka ei osaa leikkiä saa kyllä kuulla totuuden.

Yksi kauan kestänyt liitto takana ja olen huomannut kuin mukavaa on olla yksin. Saa elää niin kuin haluaa. Oma äiti jäi aikoinaan leskeksi eikä hänellä ollut mitään kiinnostusta ruveta enää suhteeseen kenenkään kanssa. Naiset pärjäävät miehiä paremmin yksin. On siitä monta esimerkkiä lähipiirissä.

Ihan näin niin kuin tiedollisesti perusteltuna, niin tämä moderni viritelmä parisuhdeinstituutiosta, niin sehän on vaan yksinkertaisesti luonnoton. Siis tuomittu jo faktojen puolesta epäonnistumaan. Ero on oikeastaan se paras vaihtoehto - parempi kuin se, että jämähdetään yhteen, vihataan toista ja jurnutetaan väkisin yhdessä.
Ihmisten hallitsemiseksi keksitty koko nykyinen parisuhdeinstituutio. En ole mitenkään uskottomuuden kannalla, mutta lähinnä luonnottomana pidän sitä, että mies ja nainen alkaa elää saman katon alla. Siitä se alkaa sitten se tukahtuminen, välien tulehtuminen ja ihme säätäminen ja sitä sitten väkisin yritetään pitää yllä.
On monia kulttuureja, joissa pariutunut mies ja nainen eivät asu yhdessä ja hyvin toimii. Itse nautin suunnattomasti seksistä saman kumppanin kanssa. Mies saa käydä vieraissa jos haluaa, mutta itselle riittää yksi kumppani. Flirttisuhde on mulla tälläkin hetkellä parin muun miehen kanssa oman kumppanin lisäksi, mutta ei seksiä näiden flirttityyppien kanssa, niistä saa vain hyvää nostetta muuten elämään.
En ymmärrä nyhväämistä ja sellaista kaavamaista ripustautumista ihmissuhteen olemassaoloon. Henkinen itsemurha sellainen vain on, sanon minä. Vapautta, vapautta ja enemmän vapautta, sitten se voikin jo sujua miehen ja naisen välillä, kun kahleita ei ole.

Kumpikin mainitsemistasi palstoista on niin pieni otos parisuhteista, että vain typerys tekee niiden perustellaa minkäänlaisia johtopäätöksia. Nehän ovat yksien ja samojen kirjoittajien valituspalstoja, joissa yleensä etsitään vahvistusta omalle käsitykselle miten se"puoliso voikin olla niin tyhmä/liian tavallinen/puhumaton jne" sen sijaan, että miettisi mitä itse voisi tehdä toisen eteen.