Tästä nyt pitää ihan erottaa oma mielipidetiedustelu ketju - on sen verran raju juttu tuo väite toisessa ketjussa, että Molok, on sama kuin Aabrahamin Jumala, jonka lapsia Paavali sanoo kristittyjen olevan.
Poimin alkuun keskustelusta - kristitty.net kirjoittaa:
"Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Aabraham kohtasi Molokin papin, vaan masoreettisessa tekstissä kerrotaan, että hän kohtasi Melkisedekin.
Jumala käski Aabrahamia uhraamaan ainoan poikansa. Tämä oli esikuvallista Jeesuksen uhrista. Missään kohtaa Raamattua Jumala ei opeta Aabrahamia syömään ja juomaan ihmislihaa ja ihmisverta. Ei missään kohtaa."
Seuraava:
Mikä merkitys on sillä, että mikä on nimi, jos käskee tappamaan oman poikansa?
Etkö sinä ymmärrä ihmisuhrikulttia? Tai että on kyse siitä? Ja ihmisuhrikultti liittyy Molokiin? Ja kyseessä on okkultismi - noituus, taikuu? Se on kannibalismia, jossa toisen henkilön verenjuonnilla ja ruumiin syönnillä haetaan itselle voimaa.
Kannibalismi myyteissä ja uskonnoissa
Ihmissyöntiä on pidetty keinona varmistaa surmatun vihollisen elinvoiman karkottaminen. Hautajaisrituaaleissa sitä on tehty varmistamaan kunnioitetun heimon jäsenen kuolemattomuus. Surmatun vihollisen elinvoiman omaan haltuun saaminen on luultavasti yleisempää. Esim. 1600-luvulla jesuiitat kertovat irokeesien ja huronien harjoittaneen rituaalista kannibalismia juuri tämän periaatteen takia. Ellei vihollista adoptoitu, häntä todennäköisemmin kidutettiin, ja jos vihollinen osoittautui urheaksi, hänen sydämensä tai lihaansa voitiin syödä, jotta vihollisen voima siirtyisi näin syöjiin. Atna intiaaneilla kannibalismi perustui uskomukseen siitä, että kaatuneen henki saattoi kostaa, ellei soturi söisi vähän rasvaa surmatun vihollisen sydämen läheltä.
Kansanperinteessä kannibalismi liitetään pahuuteen, esim. sadussa Hannu ja Kerttu.
Mytologiassa kannibalismi on laajennettu universaaliksi periaatteeksi, kuten hindujumala Kalin tapauksessa. Kalin kerrotaan juoneen demonien veri estääkseen niitä nousemasta uudelleen. Kreikan mytologiassa Kronoksen tarinassa on kannibalismin teemaa.
Taiteessa helvetti on usein kuvattu suuna, joka syö ihmisiä. Kristittyjen ehtoollisessa tapahtuu symbolista ihmissyöntiä. Katolisen dogmin mukaan leipä ja viini muuttuvat oikeaksi Kristuksen vereksi ja lihaksi ehtoollisessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannibalismi
Kuinka moni täällä ihan vakavissaan on sitä mieltä, että okkultismilla, oman pojan tapolla, kannibalismilla ja noituudella, taikuudella - ja Paavalin harrastamalla - kiroamisella päästään Jeesuksen hyvän Isän valtakuntaan??
Poimin alkuun keskustelusta - kristitty.net kirjoittaa:
"Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Aabraham kohtasi Molokin papin, vaan masoreettisessa tekstissä kerrotaan, että hän kohtasi Melkisedekin.
Jumala käski Aabrahamia uhraamaan ainoan poikansa. Tämä oli esikuvallista Jeesuksen uhrista. Missään kohtaa Raamattua Jumala ei opeta Aabrahamia syömään ja juomaan ihmislihaa ja ihmisverta. Ei missään kohtaa."
Seuraava:
Mikä merkitys on sillä, että mikä on nimi, jos käskee tappamaan oman poikansa?
Etkö sinä ymmärrä ihmisuhrikulttia? Tai että on kyse siitä? Ja ihmisuhrikultti liittyy Molokiin? Ja kyseessä on okkultismi - noituus, taikuu? Se on kannibalismia, jossa toisen henkilön verenjuonnilla ja ruumiin syönnillä haetaan itselle voimaa.
Kannibalismi myyteissä ja uskonnoissa
Ihmissyöntiä on pidetty keinona varmistaa surmatun vihollisen elinvoiman karkottaminen. Hautajaisrituaaleissa sitä on tehty varmistamaan kunnioitetun heimon jäsenen kuolemattomuus. Surmatun vihollisen elinvoiman omaan haltuun saaminen on luultavasti yleisempää. Esim. 1600-luvulla jesuiitat kertovat irokeesien ja huronien harjoittaneen rituaalista kannibalismia juuri tämän periaatteen takia. Ellei vihollista adoptoitu, häntä todennäköisemmin kidutettiin, ja jos vihollinen osoittautui urheaksi, hänen sydämensä tai lihaansa voitiin syödä, jotta vihollisen voima siirtyisi näin syöjiin. Atna intiaaneilla kannibalismi perustui uskomukseen siitä, että kaatuneen henki saattoi kostaa, ellei soturi söisi vähän rasvaa surmatun vihollisen sydämen läheltä.
Kansanperinteessä kannibalismi liitetään pahuuteen, esim. sadussa Hannu ja Kerttu.
Mytologiassa kannibalismi on laajennettu universaaliksi periaatteeksi, kuten hindujumala Kalin tapauksessa. Kalin kerrotaan juoneen demonien veri estääkseen niitä nousemasta uudelleen. Kreikan mytologiassa Kronoksen tarinassa on kannibalismin teemaa.
Taiteessa helvetti on usein kuvattu suuna, joka syö ihmisiä. Kristittyjen ehtoollisessa tapahtuu symbolista ihmissyöntiä. Katolisen dogmin mukaan leipä ja viini muuttuvat oikeaksi Kristuksen vereksi ja lihaksi ehtoollisessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannibalismi
Kuinka moni täällä ihan vakavissaan on sitä mieltä, että okkultismilla, oman pojan tapolla, kannibalismilla ja noituudella, taikuudella - ja Paavalin harrastamalla - kiroamisella päästään Jeesuksen hyvän Isän valtakuntaan??
Vastaukset 63
Vanhimmat
Ojibwat-intiaanien mytologiaan liittyy myös ihmissyöntiä.
Mytologia:
"Ojibwojen (myös creiden) mytologiassa esiintyi lihaa syövä jättiläinen, joka vaani metsissä. Tämä paha henki oli nimetty Wendigoksi. Kun ojibwojen synneistä pahimmat: itsekkyys, ahneus ja taipumus kannibalismiin pyrittiin kitkemään kansasta pois, toimi Wendigo tehokkaana kurinpitäjänä edustaen näkymätöntä uhkaa.[27] Uskomuksen mukaan ihmislihaa syövä intiaani muuttui itse Wendigoksi.[11]"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ojibwayt
Minkä logiikan mukaan te ajattelette muuttuvanne pahoista hyviksi, jos te juotte verta ja syötte ruumista, jos intiaanitkin ovat tajunneet jo aikapäiviä sitten, että sellaisella rituaalilla muuttuu itse hirviöksi?
no ei me oikeesti mitään ruumiita syödä. Psst...se on vain mauton sipsi ja viiniä.
Jeh, mutta sen pitäisi olla pala rieskaleipää ja mukillinen viiniä. Nykyinen ehtoolinen on todella kaukana Hherran ateriasta joka nautittiin omana osanaan agapen eli rakkauden yhteysaterian yhteydessä. Tämä agape taas muistutti paljon nykyajan nyyttäreitä ja sen tarkoitus oli varmistaa ettei kukaan seurakuntalaisista jäänyt ilman ruokaa ja joutunut kokemaan nälkää. Ateria toimi myös seurakunnan yhdistävänä tekijänä, platonisenrakkauden moottorian, sillä se tuli aloittaa yhdessä jotta kaikki saivat ruokaa, ja jos joku ei päässyt paikalle niin seurakunnan avustajat kävivät viemässä osan ruuasta tämän luo. Tosin ehtoollinen oli sallittu vain kasteessa vihkiytyneille seurakunnan jäsenille, eikä kastamatgomilla ollut osaa eikä arpaa osallistua näille yhteisille platonisilleaterioille. Mutta sillä pienellä jauholetulla ja viinipisaralla ei nykyaikana paljoa nälkä lähde.
En tiennytkään kuinka todella huonosti ja väärin asiat todellisuudessa ovat. Eroan heti kirkosta!
Tuo on joidenkin suuntausten tekemä tulkinta.
Tuo on aikalailla se käsitys mitä eksegeettinen tutkimus sanoo tällähetkellä varhaisesta ehtoollisesta.
Miten tulkitsette seuraavaa ohjetta syntien sovitukseen?
Oliko tämä todellakin oikea keino ennen Krisrusta???
3. Moos 4.
”Pappi ottakoon sormellaan syntiuhrieläimen verta, sivelköön sitä polttouhrialttarin sarviin ja kaatakoon lopun veren alttarin juurelle. Hän irrottakoon karitsasta kaiken rasvan, samalla tavoin kuin se irrotetaan yhteysuhrilampaasta, ja polttakoon rasvan alttarilla yhdessä Herralle kuuluvien tuliuhrien kanssa. Kun pappi on toimittanut sovitusmenot, rikkomuksen tekijä saa tekonsa anteeksi.”
Entä Kristuksen jälkeen, kun karitsa muuttui ihmisuhriksi - tässä uhrausmenoja VT:stä ja viimeisenä UT:n Paavalin sanat:
VT:
"- "Herra tunsi uhrisavun tuoksun" (1 Moos. 8)
- "Kun te uhraatte minulle ruokaani, rasvaa ja verta" (Hes. 44)
- "tuotte määräaikana kaikki minulle kuuluvat uhrilahjat, minun tuliuhriruokani, tuoksuvat tuliuhrini, jotka ovat minulle mieluisat." (4 Moos. 28)
UT:
- "onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle" (Ef. 5)"
että nykyajan pakanat uhraavat lapsiaan feminismin jumalalle, abortit ja homoliittojen puoliorvot lapset. Siinä se ero.
Kirkon kannibalismi rituaalin alku.
Marraskuussa 1215 Roomassa kokoontunut kirkolliskokous oli monella tapaa erittäin tärkeä. Sen vaikutukset näkyvät yhä tänä päivänä esimerkiksi siinä, miten ehtoollinen nautitaan. Silloin kirkko päätti, että ehtoollisessa syödään ja juodaan Kristus.
Eli tämä olisi tapahtunut jo ennen Tuomas Akvinolaista, jonka Raamatun tulkintaan sanotaan perustuvan katolisen kirkon Raamatun tulkinta edelleenkin.
Aloin katsomaan hänen wikilinkkiään, koska baijerilaisesta luostarista oli löytynyt satoja vuosia sitten alkemistikirjoitus (Aurora Consurgens) joka oli laitettu hänen nimiinsä ja se on myös okkultimia.
Tämä oli yllätys, että Tuomas Akvinolainen äitinsä puolelta kuului Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisaridynastiaan ja oli myös sukua Ranskan kuningas Ludvig VIII:lle.
Mielenkiintoinen tarina oli myös se, että hän näki näyn, jossa Jeesus puhui hänelle ristiltä, ja, jonka jälkeen hän lopetti kokonaan teoksensa kirjoittamisen. Kuitenkin väitettiin, että ääni olisi sanonut hänelle, että hän kirjoittaa hyvin. Pian tämän jälkeen hän sairastui vakavasti ja kuoli. Useammalta taholta arveltiin, että hänet olisi myrkytetty.
No joka tapauksessa tuo kirkolliskokous, jossa päätettiin, että ehtoollisessa syödään Kristus on aikaisemmalta ajalta kuin Tuomas Akvinolainen oli syntynyt vuonna 1225, mutta lähelle menee.
Ei me mitään kännipaaleja olla
...vaan vämpyyrejä!
Kahdestoista ekumeeninen eli yleinen, koko ”yhdeksi, pyhäksi, katoliseksi ja apostoliseksi” itsensä tunnustaman kirkon piispojen kirkolliskokous pidettiin vuonna 1215 Rooman Lateraanikirkossa. Sitä kutsutaan myös nimellä Neljäs lateraanikonsiili.
Paavi Innocentius III:n aikana pidetyssä kirkolliskokouksessa läsnä olivat paavin lisäksi Konstantinopolin ja Jerusalemin latinalaiset patriarkat, 71 arkkipiispaa, 412 piispaa, 800 apottia, maroniittikatolilaisten priimas sekä pyhä Dominicus. Aleksandrian ja Antiokian latinalaiset patriarkat eivät olleet saapuvilla, mutta lähettivät edustajansa.
4. Lateraanikonsiili on monessa suhteessa merkittävin keskiajan kirkolliskokouksista. Konsiilin tavoitteina oli investituurariidan heikentämän kirkon opillisen yhtenäisyyden tukeminen, taistelu harhaoppeja vastaan sekä Palestiinaan syntyneiden kristillisten kuningaskuntien tukeminen.
Kirkolliskokous hyväksyi ensimmäisen koko katolista kirkkoa sitovan uskontunnustuksen ja julisti siitä poikkeavat uskonkäsitykset harhaoppisiksi. Harhaoppiset tuli kirkon mielestä erottaa kirkon sakramenttiyhteydestä eli heidät tuli julistaa pannaan. Se myös kehotti maallisia vallanpitäjiä taisteluun harhaoppeja vastaan ja vaati heitä tuomitsemaan katumattomat harhaoppiset kuolemaan sekä takavarikoimaan näiden omaisuuden. Kirkolliskokous päätti myös, että juutalaisten ja muslimien tuli käyttää erityistä hattua ja ommella vaatteisiinsa keltainen merkki, jotta heidät olisi helpompi tunnistaa.
Opillisesti 4. Lateraanikonsiili vahvisti transsubstantiaation eli opin siitä, että ehtoollisen leipä ja viini muuttuvat todellisesti Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi. Se myös vaati kirkon jäseniä ripittäytymään vähintään kerran vuodessa sekä ottamaan samoin ehtoollisen vastaan vähintään kerran vuodessa. Tämä lujitti kirkkoa ja antoi samalla kirkon viranhaltijoille tilaisuuden kontrolloida uskovia. Konsiili myös vahvisti paavin valtaa. Samoin se antoi lukuisia papistoa koskevia määräyksiä, esim. papiston oikeudesta harjoittaa papinviran ohella muita ammatteja. 4. Lateraanikonsiilissa määriteltiin myös ensimmäistä kertaa virallisesti paholaisen rooli kristinuskossa.
Ortodoksinen kirkko ei tunnusta tätä kirkolliskokousta todelliseksi ekumeeniseksi kirkolliskokoukseksi.
Kirkon oli jakanut jo paljon aiemmin lännen ja idän välinen riita.
Suuri skisma oli teologinen ja poliittinen kiista katolisen kirkon sisällä, joka johti kristikunnan hajaannukseen ja katolisen ja ortodoksisen kirkon syntyyn Rooman ja itäisten patriarkaattien suhteiden katkettua.
Viimeinen yhteinen kirkolliskokous pidettiin vuonna 787. Sen jälkeen Nikean uskontunnustuksesta syntyi sanamuotokiista, niin sanottu filioque-kiista. Lännen kirkko lisäsi uskontunnustukseen latinankielisen sanan Filioque (suom. ja Pojasta), joka tarkoitti Pyhän Hengen lähtevän, ei vain Isästä, vaan myös Pojasta. Idän patriarkaatit eivät hyväksyneet tätä muutosta.
Jo ennen filioque-kiistaa olivat idän ja lännen kirkot kehittyneet eri suuntiin. Rooman valtakunnan keskus oli siirtynyt Roomasta Konstantinopoliin jo 300-luvulla. Paavin merkitys kasvoi kuitenkin nopeasti lännen keisarikunnan synnyttyä uudelleen vuosituhannen vaihteessa. Teologisessa ajattelussa oli eroja, lännen kirkossa alkoi 1000-luvun alusta vaikuttaa voimakkaasti Clunyn uudistusliike.
Leo IX:n legaatti kardinaali Humbertus ja Konstantinopolin patriarkka Mikael Kerularios julistivat toisensa kirkonkiroukseen eli pannaan 1054. Välirikon välitön syy oli paavin ja patriarkan riidat kirkollisista asioista Etelä-Italiassa. Vaikka alue kuului nimellisesti Bysantille, Leo IX oli johtanut sotaretkeä sinne asettuneita normanneja vastaan ja jäänyt näiden vangiksi 1053. Kirkkojen eron sinetöi lopullisesti neljäs ristiretki, jonka aikana ristiritarit valloittivat ja hävittivät Konstantinopolin kaupungin. Erityisesti kaupungin kirkkojen hävittäminen ja ryöstö aiheuttivat katkeruutta idän kristityissä.
Vaikka idän ja lännen kirkkojen välejä yritettiin sovitella useaan otteeseen keskiajalla, kiroukset olivat voimassa vuoteen 1965 asti, jolloin paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I yhteispäätöksellä kumosivat ne.
"Kuinka moni täällä ihan vakavissaan on sitä mieltä, että okkultismilla, oman pojan tapolla, kannibalismilla ja noituudella, taikuudella - ja Paavalin harrastamalla - kiroamisella päästään Jeesuksen hyvän Isän valtakuntaan??"
Sinä taidat olla ainoa. :)
Mitä tyhmää siinä on - se on luterilaisen kirkon oppi?!
Katos.... kukas nappasi viestin edestä? - ai sellainenkin on täällä mahdollista!
ai että on ainoa tyhmä joka uskoo kannibalismiin? ite ole tyhmä
Olepa ottanut vaikean aiheen – uhraamisen ja ehtoollisen.
Kirkko ja kaupunki lehdessä on 24.04.2018 artikkeli ”Luulitko keskiaikaa ”pimeäksi”? – Ainakaan silloin ei jätetty vammaisia yksin”, jota olet osittain lainannut.
”Samaisessa neljännessä lateraanikokouksessa kirjattiin ylös, että joskus vamma on seurausta synnistä. Se oli kohtalokas muistiinmerkintä, sillä siitä tuli vuosisadoiksi valeuutinen, jonka mukaan vammaisuus johtui poikkeuksetta synnistä.”
”Tavallinen kansa saattoi muutenkin ajatella, että vastoinkäymiset ja onnettomuudet olivat Jumalan rangaistus.”
Artikkeli käsittelee siis enemmän tuota vammaisuuden teemaa.
Mutta sen miettiminen, miten varhaiset kulttuurit ovat vaikuttaneet ehtoollisen syntymiseen. Wikipediassa, jossa ikävä kyllä ei ole lähteitä tälle, viitataan Dionysos-kulttiin:
”Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä, joka oli Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala. Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että vielä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin.”
”Dionysos-kultista kehittyneessä orfilaisuudessa uhrin syöminen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden.”
”Myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin lihan ja veren tilalla jo leipää, vettä ja viiniä.”
Eli ympäröivissä kulttuureissa oli tavallista viettää yhteisiä aterioita, kuten Kuula mainitsee:
”Kolmas Herran aterian juuri on julkisten juhla-aterioiden käytäntö kreikkalaisessa, roomalaisessa ja myös juutalaisessa kulttuurissa.”
”Ammattikiltojen, yhdistysten ja kyläyhteisöiden yhteisillä aterioilla muistettiin aina uhrata jumalille viljaa, viiniä ja osa syötävästä lihasta. Tästä tulikin kristityille ongelmia, koska he joutuivat toisinaan tilanteisiin, jossa syödään epäjumalille uhrattua lihaa…”
”Pikemminkin olisi ollut outoa nähdä uskonnollis-filosofinen yhteisö, jolla ei ole minkäänlaista omaa kulttiateriaa.”
”Kun kristillinen liike levisi pakanalliselle maaperälle, kääntyneitä ei ollut vaikea opettaa Herran aterian viettoon. Pikemminkin päinvastoin. He osasivat odottaa, että myös tässä uskossa vietetään jumalten kunniaksi ateriaa niin kuin kaikki muutkin tekevät.”
Kari Kuula 2010 ”Ehtoollinen Uudessa testamentissa ja vähän sen jälkeenkin”, 1. Ehtoollisen juuret
Ehkä me emme enää kykene ymmärtämään uhraamisen ideaa siten, koska meillä on jo niin rationaalinen maailmankuva?
”Kuinka moni täällä ihan vakavissaan on sitä mieltä, että okkultismilla, oman pojan tapolla, kannibalismilla ja noituudella, taikuudella - ja Paavalin harrastamalla - kiroamisella päästään Jeesuksen hyvän Isän valtakuntaan??”
Ehtoolliseen liittyvä teologia on muodostunut 2000 vuoden aikana, joten väitteesi on jotakuinkin kärjistetty. Laintaan Kuulaa:
” Vanhan testamentin maailmassa Jumalan ja Israelin kansan liitto vahvistettiin ja sinetöitiin uhrieläinten verellä. Nyt Kristuksen veri luo uuden liiton…”
”Paavalin mukaan malja on ”yhteys Kristuksen vereen” (koinoonia estin tou haimatos tou Khristou) ja leipä on ”yhteys Kristuksen ruumiiseen” (koinoonia tou soomatos tou Khristou estin)(1. Kor. 10:16). Yhteys tarkoittaa osallisuutta, osalliseksi pääsemistä, partisipaatiota. Leipä siis välittää yhteyden Kristuksen vereen ja ruumiiseen eli koko Kristukseen.”
”Toisin sanoen, kun syömme tuosta yhdestä leivästä, tulemme yhdeksi seurakuntaruumiiksi…” ja ”Näin ehtoollisen nauttiminen yhdistää ihmisen Kristukseen ja sitä kautta kaikkiin kristittyihin.”
”Kysytään sitten, mikä on se mekanismi, jonka vaikutuksesta ehtoollinen yhdistää meidät Kristukseen.”
Tässä on kaksi päälinjaa. Toinen on tämä
”Ehtoollisaineissa itsessään ei siis olisi erityistä voimaa, vaan Kristuksen siunaus tulisi hänen käskynsä noudattamisesta.”
” Siinä itse aineet eivät välitä Kristusta, vaan ehtoollisen vietto Herran käskyn mukaan. Näin asian on ymmärtänyt Zwinglin, Calvinin ja Bezan perustalle rakentava kristikunnan reformoitu tulkintasuunta. ”
Kuula kutsuu sitä minimalistiseksi tulkintalinjaksi.
”Leipä ja viini viittaavat, tarkoittavat ja merkitsevät Kristusta. Ne ovat Kristuksen ruumis ja veri vain kuvaannollisessa mielessä, mutta ei konkreettisesti.”
Katolinen kirkko sen sijaan käyttää ”reaalipreesensin suuntaan taipuvaksi tulkintalinjaksi, sillä sen mukaan Kristus itse on noissa aineissa, niin että ne todella ovat Kristuksen ruumis ja veri.” ja jota kutsutaan transsubstantaatio-opiksi.”
”Transsubstantaatio-oppi eli oppi ehtoollisaineiden olemuksellisesta muuttumisesta tuli tuolloin viralliseksi opiksi Kristuksen läsnäolosta ehtoollisesti. Pian konsiilin jälkeen erityisesti Tuomas Akvinolainen kehitti oppia edelleen ja rakensi sille teologista pohjaa.
Lähde: Matka reformaatioon, 2. Lännen kirkon konsiilit
Kun eräs John Wycliff 1300 luvulla vastusti tätä oppia, hänen kuolemansa jälkeen tämä samainen kokous määräsi hänen luunsa kaivettavaksi haudasta ja poltettavaksi – niin vakavana h
Kun eräs John Wycliff 1300 luvulla vastusti tätä oppia, hänen kuolemansa jälkeen tämä samainen kokous määräsi hänen luunsa kaivettavaksi haudasta ja poltettavaksi – niin vakavana harhaoppina tätä pidettiin.
Meillä on monia rituaaleja, joiden alkuperä saattaa olla hyvinkin kaukana. Mutta niiden merkitys ja sisältö on muuttunut todella paljon aikain saatossa.
Perinteisesti ehtoollisen tai niin sanotun Karitsan hääaterian tai juhla-aterian oikeat juuret ovat juutalaisessa pääsiäisen juhlaateriassa (pesah seder) ja siihen liittyvässä uhrirituaalissa. Rituaaliin liittyi paljon perinteitä ja kertomuksia, minkä vuoksi myöhemmin marttyyrina kuollut ja vanhurskaaksi katsottu Jeesus rinnaustui pääsiäisenä uhrattavaan karitsaan synnin sovittajana. Esimerkiksi Johanneksen evankeliumissa esitetty anakronismi on enemmänkin teologinen kuin historiallinen rinnastus. Synoptisissa evankeliumeissa ristiinnaulitseminen esitettiin tapahtuneen päivää myöhemmin.
Toisaalta, ehtoollisen asettamisessa ja siunaamisessa on paljon yhtelaisyyksiä juutalaisen havdala rituaalin kanssa, joka suoritetaan leivän ja viinin siunaamisella sapatin päätyttyä.
Ikävä kyllä esimoderni teologia, niin sanottu saksalainen koulukunta, yrittää parhaansa mukaan kriistää kristinuskon juutalaiset juuret ja yhteysen juutalaisten uskontoon. He haluavat tehdästä Jeesuksesta arjalaisen, ja esittävät ettei kristinuskolla ole mitään tekemistä juuralaisuuden, juutalaisten uskonnon eikä juuralaisen perinteen kanssa.
Perinteisesti ehtoollisen tai niin sanotun Karitsan hääaterian tai juhla-aterian oikeat juuret..”
Tuo on yksi tulkintalinja.
”Toisaalta, ehtoollisen asettamisessa ja siunaamisessa on paljon yhtelaisyyksiä juutalaisen havdala rituaalin kanssa…”
Ja toisaalta niin oli monessa muussakin uskonnossa.
Miksi haluat repiä Jeesuksen irti juuriltaan ja tehdä hänestä arjalaista kuten saksalaiset? Jeesus oli opetuslapsineen juutalaisia ja piste.
Tämä oli mielenkiintoinen kohta, koska pyhimyksen luiden arveltiin tuolloin tuoksuvan kuin Edenen puutarhan - jospa he varmistivat polttamalla, ettei hän vain olisi ollut oikeassa?
Tämäpä mielenkiintoista, sillä juutalaisten mukaan Eedenin puutarhassa haisi mädältä lihalta aina kun Leviattan sattui henkäisemään sinne päin.
Aloittajan aihe on laaja, mutta otan nyt tuon Iisakin uhraamisen tähän. Aabrahamille oli luvattu, että hänen siemenestään on tuleva suuri kansa. Aabraham uskoi tuon lupauksen, hän uskoi, että Iisakin kuolemasta tai uhraamisesta huolimatta Jumala pystyi tuon lupauksensa toteuttamaan. Eli käytännössä aabraham uskoi, että Jumala pystyy herättämään Iisakin eloon. Tämä vertautuu Jeesuksen heräämiseen kuolleista. Aabrahamin usko luettiin hänelle vanhurskaudeksi. samoin meille luetaan vanhurskaudeksi uskomme Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen syntiemme sovituksena. Ehjtoollisessa nautimme Jeesuksen Kristuksen ruumiin ja veren niinkuin Hän itse raamatussa sanoo. Otamme tämän Jumalan suuren lahjan uskolla vastaan ehtoollispöydässä.
" Otamme tämän lahjan vastaan " ???
Ilmesyskirjan mukaan se on rangaistus. " Verta te saitte juodaksenne ja sen te olette ansainneet " tämä liittyy syyhyn, että niin paljon pyhien ja profeettojen verta on vuodatettu, kuten siellä sanotaan.
Se on katkera kalkki.
Juuri näin.
Jeesus käytti paljon vertauskuvallista kieltä ja liioitteli. Kun Jeesus sanoo, että tämä on minun ruumiini, se ei tarkoita, että ehtoollisleipä kirjaimellisesti muuttuu Jeesuksen ruumiiksi ja viini Jeesuksen vereksi. Jeesus sanoi myös olevansa ovi, tie, viinipuu ja paimen, eikä kukaan tulkitse näitä jakeita kirjaimellisesti. Raamattu kieltää veren syönnin ja ihmislihan syönnin, joten ehtoollisaineet eivät ole kirjaimellisesti Jeesuksen ruumis ja veri.
Ei näistä tavallinen ihminen saa mitään selvää, niin ristiriitaisia ja tulkinnanvaraisia Raamattu ja vallankin uskovaisten selitykset ovat. Toiset sanoo toista ja toiset toista ja kaikki väittää olevansa ehdottomasti oikeassa.
Siksi jokaisen tulee itse lukea ja tutkia Raamattua.
Kyynikko koulukunnan perustaja Diegenes Sinopelaisen tunnetuin oppilas oli Krates
"Häntä nimitettiin ' ovenavaajaksi' koska hänellä oli tapana tunkeutua kutsumatta koteihin pitämään palopuheita filosofiastaan. "
"Kyynikoiden rohkeat saarnat ( diatribai) esimerkkeineen ja elämänohjeineen ovat saattaneet olla esikuvina kristinuskon saarnaajille myöhemmin "
Kertoo kirja; ' Ensimmäisten kristittyjen maailma'
Oikeastaan on kyse ylipäätään näistä tavoista ja käsityksistä, eli mistä eri rituaalit ovat peräisin tai mistä niitä on matkittu?
Eiköhän tuo ole tullut ihan juutalaisesta pääsiäisaterian (pesah seder) jäytännöstä. Muistan jostain lukeneeni että juutalaiset kutsuivat matzottia pääsiäisen ruumiiksi ja yhdistivät kolmannen viininaljallisen pääsiäiskaritsan vereen. Näin etoollisen asetus sanoissa Jeesus tekee itsestää pääsiäisen ruumiin ja uhrikaritsan.
Ikävä kyllä esimoderni teologia, niin sanottu saksalainen koulukunta, yrittää parhaansa mukaan kriistää kristinuskon juutalaiset juuret ja yhteysen juutalaisten uskontoon. He haluavat tehdästä Jeesuksesta arjalaisen, ja esittävät ettei kristinuskolla ole mitään tekemistä juuralaisuuden, juutalaisten uskonnon eikä juutalaisen perinteen kanssa.
Vaikka itse juutalainen fariseus ja kirjanoppinut Rooman kansalainen Paavali sen teki meille?! Ja kertoo vielä tehneensä liiton VT:n Jumalan kanssa?! On selvää, että kristinusko on juutalaistakin juutalaisempi - sitä josta he ovat luopuneet jo ties koska, eli uhrauskultista. Tai oikeastaan tämä on pahempaa, koska siinä käytetään lampaan sijasta uhrina ihmistä.
" Näin etoollisen asetus sanoissa Jeesus tekee itsestää pääsiäisen ruumiin ja uhrikaritsan"
Sanokaa mun sanoneen - sataprosenttisesti tämä on evankeliumeissa väärennös. Se ei sovi mitenkään Jeesuksen puheisiin tai ajatteluun, siis muuten kuin raakana sarkasmina., koska juutalaiset vainoavat hänen henkeä ja hänellä on kyky ennalta tietää asioita.
Ettekö te ihan oikeasti kuule Jeesuksen puhetta oikein tai ymmärrä sitä? Tai tiedä mikä hänen ajatteluun sopii ja mikä ei? Tai mikä lause on hänen suustaan oikeasti tullut?
1. Kor 6:13 Ruoka on vatsaa ja vatsa ruokaa varten, ja Jumala on tekevä molemmat tarpeettomiksi. Mutta ruumis ei ole siveettömyyttä vaan Herraa varten, ja Herra on ruumiinkin valtias. 14 Jumala on herättänyt kuolleista Herran ja on voimallaan herättävä meidätkin. 15 Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen ruumiin jäseniä?
1. Kor. 8:1 Sitten on puhuttava epäjumalille uhratusta lihasta. Meillä kaikilla toki on tästä asiasta tieto. Mutta tieto tekee ylpeäksi, rakkaus sen sijaan rakentaa. 2 Jos joku luulee tietävänsä jotakin, hänellä ei vielä ole oikeaa tietoa. 3 Mutta jos joku rakastaa Jumalaa, hänet Jumala tuntee. 4 Epäjumalille uhratun lihan syömisestä sanon näin: Me tiedämme, ettei epäjumalia ole olemassa, on vain yksi ainoa Jumala. 5 Onhan tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja, mutta 6 meillä on vain yksi Jumala, Isä.
1. Kor 8:7 Mutta kaikilla ei tätä tietoa ole. Tottumuksesta epäjumaliin jotkut lihaa syödessään edelleenkin ajattelevat, että se on epäjumalille uhrattua, ja tämä tahraa heidän epävarman omantuntonsa. 8 Ei ruoka vie meitä lähemmäs Jumalaa. Emme menetä mitään, jos jätämme syömättä, emmekä voita mitään, jos syömme. 9 Pitäkää kuitenkin huoli siitä, ettei tämä teidän vapautenne saa heikkoja kompastumaan. 10 Jos heikko veljesi näkee sinut, jolla on tietoa, aterialla epäjumalan temppelissä, eikö hänen omatuntonsa saa tästä tukea siihen, että hänkin voisi syödä uhrilihaa? 11 Näin sinun tietosi vie tuhoon tuon heikon, oman veljesi, jonka vuoksi Kristus on kuollut. 12 Kun te tällä tavoin teette syntiä veljiänne vastaan ja haavoitatte heidän horjuvaa omaatuntoaan, teette syntiä Kristusta vastaan. 13 Näin ollen: jos ruoka viettelee veljeni syntiin, en ikinä enää syö lihaa, jotta en viettelisi veljeäni.
1. Kor 10:14 Rakkaat ystävät, pysykää siis erossa epäjumalien palvelemisesta. 15 Puhun teille kuin järkeville ihmisille ainakin. Harkitkaa mitä sanon. 16 Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen? 17 Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä. 18 Ajatelkaa Israelin kansaa! Eivätkö papit, jotka syövät uhrilihaa, joudu läheiseen yhteyteen alttarin kanssa? 19 Mitä tällä tarkoitan? En sitä, että epäjumalille uhrattu liha sinänsä olisi jotakin tai että epäjumalat olisivat jotakin todellista. 20 Tarkoitan sitä, että epäjumalien palvelijat uhraavat pahoille hengille eivätkä Jumalalle, enkä halua teidän joutuvan yhteyteen pahojen henkien kanssa. 21 Te ette voi juoda sekä Herran maljasta että pahojen henkien maljasta, ette voi olla osallisina sekä Herran pöytään että pahojen henkien pöytään.
1. Kor 10:25 Syökää kaikkea, mitä lihakaupoissa on tarjolla, tekemättä kysymyksiä omantunnonsyistä. 26 "Herran on maa ja kaikki mitä siinä on." 27 Jos joku, joka ei usko, kutsuu teidät luokseen ja te otatte kutsun vastaan, älkää omantunnonsyistä kyselkö, vaan syökää kaikkea mitä teille tarjotaan. 28 Mutta jos joku sanoo teille: "Tämä on uhrilihaa", jättäkää se syömättä hänen vuokseen, omantunnon takia. 29 En tarkoita teidän omaatuntoanne vaan tuon toisen. Miksi antaisin toisen ihmisen omantunnon määrätä omaa vapauttani? 30 Jos minä kiitän Jumalaa ruoastani, miksi minua moitittaisiin siitä, mistä itse kiitän? 31 Syöttepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi. 32 Älkää loukatko sen enempää juutalaisia kuin kreikkalaisiakaan älkääkä liioin Jumalan seurakuntaa.
1. Kor 11:17 Näitä ohjeita antaessani minun on moitittava teitä siitä, että yhteiset kokoontumisenne ovat teille pikemmin vahingoksi kuin hyödyksi. 18 Olen ensinnäkin kuullut, että teillä seurakunnan kokouksissa ilmenee hajaannusta, ja osittain sen myös uskon. 19 Täytyyhän teillä ollakin keskuudessanne ryhmäkuntia, jotta nähtäisiin, ketkä teistä osoittautuvat luotettaviksi. 20 Teidän kokoontumisenne eivät ole oikeaa Herran aterian viettämistä, 21 koska jokainen syö omia ruokiaan, niin että toinen on nälissään ja toinen juovuksissa. 22 Ettekö voi syödä ja juoda kotonanne? Vai halveksitteko te Jumalan seurakuntaa niin että häpäisette niitä, joilla ei ole ruokaa? Mitä minun pitäisi sanoa teille? Kiittääkö teitä? Tässä asiassa en teitä kiitä.
1. Kor 11:26 Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee. 27 Niinpä se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan. 28 Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä maljasta. 29 Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion. 30 Sen vuoksihan teidän joukossanne on paljon heikkoja ja sairaita ja monet ovat jo nukkuneet pois. 31 Jos me itse tutkisimme itseämme, emme joutuisi tuomittaviksi. 32 Rangaistessaan Herra kuitenkin kurittaa meitä.
1. Kor 11:23 Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, 24 kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." 25 Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni." 26 Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee.
Mark 14:22 Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa, tämä on minun ruumiini." 23 Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi heille, ja he kaikki joivat siitä. 24 Hän sanoi: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan kaikkien puolesta. 25 Totisesti: minä en enää maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä Jumalan valtakunnassa." 26 Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.
Luuk 22:19 Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." 20 Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne. 21 Mutta tälle samalle pöydälle ojentaa yhdessä minun kanssani kätensä myös minun kavaltajani. 22 Ihmisen Poika lähtee täältä juuri niin kuin hänen on määrä lähteä, mutta voi sitä, josta tulee hänen kavaltajansa!" 23 Opetuslapset alkoivat kysellä toisiltaan, kuka heistä se saattaisi olla.
Matt 26:26 Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini." 27 Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki. 28 Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. 29 Ja minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä teidän kanssanne Isäni valtakunnassa." 30 Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.
Entä Johanneksen evankeliumi - onko siinäkin lähes sanasta sanaan tämä sama kohta?
Joh 6:23 Tiberiaasta tuli kuitenkin veneitä lähelle sitä paikkaa, missä Herra oli kiittänyt Jumalaa ja ruokkinut kansan. 24 Nähtyään nyt, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensakaan, ihmiset nousivat veneisiin ja lähtivät Kapernaumiin etsimään Jeesusta.
25 He löysivät Jeesuksen järven toiselta puolelta ja kysyivät häneltä: "Rabbi, milloin sinä olet tullut tänne?" 26 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: ette te minua sen tähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan siksi, että saitte leipää ja söitte itsenne kylläisiksi. 27 Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän. Sitä teille antaa Ihmisen Poika, sillä Isä, Jumala itse, on merkinnyt hänet sinetillään." 28 He kysyivät: "Mitä meidän tulee tehdä, että tekomme olisivat Jumalan tekoja?" 29 Jeesus vastasi: "Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Se on Jumalan teko."
30 He sanoivat Jeesukselle: "Minkä tunnusteon teet, että me sen nähtyämme uskomme sinuun? Mitä sinä teet? 31 Meidän isämme söivät autiomaassa mannaa, niin kuin kirjoituksissa sanotaan: 'Hän antoi taivaasta leipää heille syötäväksi.'" 32 Tähän Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: ei Mooses teille antanut taivaasta leipää, vaan todellista taivaan leipää teille antaa minun Isäni. 33 Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän."
34 He sanoivat: "Anna meille aina sitä leipää." 35 Jeesus sanoi: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan. 36 Mutta te, niin kuin olen teille sanonut, olette nähneet minut ettekä kuitenkaan usko. 37 Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois. 38 Enhän minä ole tullut taivaasta tekemään oman tahtoni mukaan, vaan täyttämään lähettäjäni tahdon. 39 Ja lähettäjäni tahto on, etten minä anna yhdenkään niistä, jotka hän on uskonut haltuuni, joutua hukkaan, vaan viimeisenä päivänä herätän heidät kaikki. 40 Minun Isäni tahtoo, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä. Viimeisenä päivänä minä herätän hänet."
41 Juutalaisissa herätti ärtymystä se, että Jeesus sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta." 42 He sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika? Me tiedämme hänen isänsä ja äitinsä. Kuinka hän voi sanoa tulleensa alas taivaasta?" 43 Jeesus sanoi tähän: "Älkää nurisko! 44 Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä. 45 Profeettojen kirjoituksissa sanotaan: 'Heistä kaikista tulee Jumalan opetuslapsia.' Jokainen, joka on kuunnellut Isää ja ottanut vastaan hänen opetuksensa, tulee minun luokseni. 46 Isää tosin ei kukaan ole nähnyt; ainoastaan hän, joka on tullut Jumalan luota, on nähnyt Isän. 47 Totisesti, totisesti: sillä, joka uskoo, on ikuinen elämä. 48 Minä olen elämän leipä. 49 Teidän isänne söivät autiomaassa mannaa, ja silti he ovat kuolleet. 50 Mutta tämä leipä tulee taivaasta, ja se, joka tätä syö, ei kuole. 51 Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää."
52 Tästä sukeutui kiivas väittely juutalaisten kesken. He kysyivät toisiltaan: "Kuinka tuo mies voisi antaa ruumiinsa meidän syötäväksemme?" 53 Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää. 54 Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet. 55 Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma. 56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä. 57 Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja niin kuin minä saan elämäni Isältä, niin saa minulta elämän se, joka minua syö. 58 Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti."
59 Näin Jeesus puhui opettaessaan Kapernaumin synagogassa.
60 Tämän kuultuaan monet hänen opetuslapsistaan sanoivat: "Sietämätöntä puhetta. Kuka voi kuunnella tuollaista?" 61 Jeesus tiesi, että hänen sanansa olivat herättäneet opetuslapsissa ärtymystä, ja hän sanoi heille: "Loukkaako tämä teitä? 62 Miten käykään, jos te näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän ennen oli! 63 Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä. 64 Teidän joukossanne on kuitenkin muutamia, jotka eivät usko." Jeesus tiesi näet alusta alkaen, ketkä eivät uskoneet ja kuka hänet kavaltaisi. 65 Hän jatkoi: "Juuri siksi sanoinkin teille, ettei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä sitä hänelle suo."
66 Monet Jeesuksen opetuslapset vetäytyivät tämän jälkeen joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan.
Tutkijoilla on kolme erilaista käsitystä.
Eiköhän tuo ole tullut ihan juutalaisesta pääsiäisaterian (pesah seder) jäytännöstä.
Kuten jo mainitsisin sen kolmannen ”Kolmas Herran aterian juuri on julkisten juhla-aterioiden käytäntö kreikkalaisessa, roomalaisessa ja myös juutalaisessa kulttuurissa.”, oli myös ihan yleinen kulttuuriin liittyvä piirre syödä yhdessä:
”Pöytäyhteyteen kutsuminen merkitsi samaan joukkoon identifioitumista, ystävyyttä ja myös tiettyä vastavuoroisuuden velvoitetta.”
”Jeesus kutsui pöytäyhteyteen ihmisiä välittämättä lainkaan heidän sosiaaliluokastaan, puhtaudellisesta statuksestaan tai moraalisesta maineestaan.”
Kirityillä liittyi asiaan myös tämä ”Noihin aterioihin sisältyi myös eskatologinen ulottuvuus: ne ennakoivat tulevaa Jumalan valtakuntaa, jossa vietetään uuden yhteyden juhla-ateriaa, jonne edesmenneet pyhätkin vaeltavat sankoin joukoin.”
Sitten tuo mainitsemasi ”Toinen pohja nousee Jeesuksen viimeisestä ateriasta, jonka hän vietti pääsiäisviikolla lähipiirinsä kanssa. Synoptiset evankeliumit ja Paavali tallentavat vakiintuneen tradition tästä ateriasta, kun taas Johanneksen versiossa jalkojenpesu peittää alleen itse aterian.”
Kari Kuula 2010 ”Ehtoollinen Uudessa testamentissa ja vähän sen jälkeenkin” , 1. Ehtoollisen juuret
Sinällään jos tuo pääsiäisateria olisi se pohja, emme viettäisi ehtoollista kuin kerran vuodessa?
Toinen kysymys on sitten se, mistä juutalaiset omivat kulttuuriinsa nämä ateriakäytännöt?
Hyviä kysymyksiä - katsoin, että onko tästä ehtoollsasiasta jotakin Tuomaan evankeliumissa - tuossa Jeesuksen varhaisimmassa sanojen kokoelmassa, mutta ei tullut vilkaisulla vastaan.. Tuo uskoasia näyttäytyy minulle uskona Jeesuksen sanoihin, koska hän snaoo, että kellä on korvat se kuulkoon, tai kenellä on korvat, sen olisi parasta kunnella -muodossa.... uskoa minua.... uskoa minuun.
Ja Tuomaasta taas tuli mieleen - ajatellaanko Jeesuksen ylösnousemus (jota siis ei ole Tuomaan evankeliumissa ollenkaan) fyysisenä ilmestymisenä, eikä kuin näkynä, koska tämä liittyy epäilevän Tuomaan tarinaan koittaa kädessä olevia naulanjälkiä. MIssä vaiheessa Tuomas oli paikalla?
Niitähän voi koittaa vain fyysisessä ruumiissa.... eikö tässä ole ristiriita nähdä sitten ”elävä Jeesus” elävänä Jeesuksena?!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomaan_evankeliumi
” Tuomaan evankeliumi on yksi varhaisimpia Jeesuksen opetuksia koskevia kirjoituksia kanonisten evankeliumien ulkopuolelta. Tämän vuoksi sitä pidetään erittäin merkittävänä kirjoituksena. Evankeliumi sisältää ainoastaan Jeesuksen opetuksia. Voidaan huomauttaa, ettei evankeliumi mainitse Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta, jotka ovat keskeisiä kristillisen uskon kohtia. Jotkut ovat kuitenkin tulkinneet evankeliumin aloitussanat "Elävä Jeesus puhui nämä salaiset sanat, ja Didymos Juudas Tuomas kirjoitti ne muistiin" osoituksena siitä, että opetukset olisi annettu Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen, koska siinä mainitaan erikseen "elävä".
Mielenkiintoista on sekin, että varhainen kirkkoisä Ireaneaus toteaa kirjoituksissaan Jeesuksen kuolleen varsin vanhana.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Irenaeus
”Tämän vuoksi Irenaeus joutui väittämään, että Kristus kuoli itse asiassa melko vanhalla iällä.”
Häiritsee tuo Kristus-sana tuossa - ei kai Kristus kuole koskaan, mutta Jeesus kuoli. Tämä kristus-kulttihan tehtiin vasta hänen kuolemastaan, ennen kuolemaa sitä ei vonut olla, ja Ireneaushan ei puhu ristinkuolemasta edes vaan Jeesuksen elämä elävänä oli hänen mielestään se pelastava juttu - siis silloin se tarkoittaa opetuksia ja esimerkiksi ihmetekoja.
Ja jos ei ollut kuolemaa, ei voinut olla myöskään viimeistä ehtoollista kerrotussa muodossa.
Tuosta Irenaeuksen wikilinkistä - aika mielenkiintoista, että toisella vuosisadalla oli jo nimitettyjä piispoja! Ihan oikeasti vai? Hänen väitetään olleen suorassa linjassa apostoli Johanneksen opetuksiin. Mielenkiintoista.
”Irenaeus (joskus myös Irenaeos tai Irenaios, m.kreik. Ειρηναίος της Λυών) (noin 130–202) oli Lugdunumin, nykyisen Lyonin, piispa Ranskassa. Hänen kirjoituksensa olivat merkittäviä varhaisen kristillisen teologian kehityksessä. Hänet tunnettiin erityisesti gnostilaisuuden vastustajana.
Irenaeus lasketaan yhdeksi kirkkoisistä. Hän oli Polykarpoksen oppilas, Polykarpos puolestaan evankelista Johanneksen oppilas. Irenaeusta pidetään pyhimyksenä sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa. Hänen muistopäivänsä on 28. kesäkuuta.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Irenaeus
Kyse on jälleen opettaja-oppilassuhteesta ja ilmeisesti slloin juuri puhuttiin evankelista -sanalla ja apostoli -sana olisi tullut vasta myöhemmin...? Eikö?
Ja wikipedian tarinaa ehtoollisesta:
”Ehtoollisella on pitkä historia. Kristinuskon ehtoollisen esikuvana ovat väljästi ottaen monet juutalaisuuden ruokaseremoniat. Erityisesti ehtoollisen taustalla on juutalainen pääsiäisateria, jota vietetään Egyptin orjuudesta pois pääsyn muistoksi. Eksegeettisessä tutkimuksessa on jonkin verran erimielisyyttä, onko ehtoollisen taustalla pääsiäisateria vai jokin muu juutalainen muistoateria. Joka tapauksessa kristinuskon syntyessä kristityt itse tulkitsivat hyvin pian ehtoollisen liittyvän pääsiäisateriaan ja pääsiäislampaan teurastamiseen sekä siitä seuraavaan uhrisymboliikkaan.
Kristillisen ehtoolliskäsityksen ja tulkinnan taustalla voidaan katsoa olevan vaikutteita myös hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinaiskreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Tutkimuksessa on osoittautunut vaikeaksi arvioida, mikä näiden hellenististen kulttien suora vaikutus kristillisen ehtoollisen syntymiseen on ollut. Ne ovat luultavimmin vaikuttaneet ehtoollisen opilliseen ilmaisemiseen ja siihen, kuinka aikalaiset ovat voineet ymmärtää ehtoollisen merkityksen. Kristinuskon levittäytyessä Palestiinan ulkopuolelle hellenistiset kultit ovat muodostaneet tärkeän viitekehyksen, johon ihmisten kokemusmaailma on liittynyt.
Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä, joka oli Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala. Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että vielä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin.
Dionysos-kultista kehittyneessä orfilaisuudessa uhrin syöminen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden.
Myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin lihan ja veren tilalla jo leipää, vettä ja viiniä. ”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ehtoollinen
Näemmä kristinuskon rituaali ja oppi menee nyt sitten ihan suoraan tuohon DIonysos-härkäkulttiin.
”Dionysos-kultista kehittyneessä orfilaisuudessa uhrin syöminen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden.”
Mutta tuossakin sentään syödään ja tapetaan symbolinen härkä, mutta kristinuskossa jopa ihminen jonka jo elävänä väitetään olleen Jumala tai vähintäinkin Jumalan poika... aika hurjaa, huh.
Tässä on nyt kyllä melkoinen ristiriita, jos ajatellaan Irenaeuksen olleen suorassa suhteessa apostoli Johanneksen opetuksiin, ja hänen kauttaan on taas jo toiselta vuosisadalta tieto, että Jeesus kuolikin varsin vanhana, ja ristinkuolemakultti tuleekin härkäkultin kautta?!
Mitä kristiunskolle on nyt todellisuudessa tapahtunut?
1. Juutalaisilla oli ja on yhä tapana viettää erityinen juhla-ateria sapatttina
2. Sapatin jälkeen on erityinen havdala rituaali jossa siunataan leipä ja viini
3. Varhaiskristillinen seurakunta järjestys kopioitiin virkoineen juutalaisesta synagogasta
4. Varhaiset kristityt halusivat juhlistaa ylösnoussutta Kristusta sunnuntaina, kun sapatti ja lepo oli vietetty
5. Tulee muistaa että Jeesus opetuslapsineen olivat nimen omaa olleet juutalaisia
Jos kaipaat vielä linkkejä, niin kaivoin netistä ja kirjanmerkeistä joitain. Harmi kyllä muutamia kirjanmerkkeihin tallennettuja hyviä sivustoja oli joko poistettu tai vanhaa artikkelia ei enää ollut.
https:// www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.sti.fi/luennot/files/TE030215.pdf&ved=2ahUKEwi-_NGX09zaAhXsNJoKHb7rAOMQFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2gIF9ZfvdB5ERYDyumVUY3
http:// www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=197
https://
www.seurakuntalainen.fi/blogit/kristuksen-kirkon-juutalaiset-juuret/
Huom. Synagoga = seurakunta = eklesia = Qahal Jahve = Jamalan valtakunta
Jeesus oli rabbi, siis opettaja, hän keräsi ympärilleen oman lauman oppilaita ja perusti oman huoneen kuten esim Hillel, Shammai tai Gamaliel.
No ei se nyt kyllä noin mene. Kristinusko - siis myös meidän luterilaisuus - perustuu Paavaliin ei Jeesukseen, siis juutalaiseen fariseukseen, joten opettaja Jeesus oppilaineen opetti jotakin aivan muuta kuin juutalaisia juuria, koska hänet tuomittiin harhaoppiseksi ja hänen merkittävä omien sanojensa kokoelma määrättiin hävitettäväksi.
Juutalaisethan vaanivat Jeesuksen mukaan hänen henkeään, ja Raamatun mukaan Jeesus oli melkoisessa sanasodassa juutalaisten fariseusten kanssa tämän tästä ja herjasi melko voimallisilla sanoilla heitä jopa niin, että he ovat valehtelijoita ja itse isästä perkeleestä.
” Varhaiset kristityt halusivat juhlistaa ylösnoussutta Kristusta sunnuntaina, kun sapatti ja lepo oli vietetty”
Sieltä ei löydy kristusta, ei löydy syntiä, eikä löydy ylösnousemusta, mutta juutalaisen fariseus Paavalin opista löytyy.
Minusta tuossa wikipedian Tuomaksen evankeliumiin liittyvässä kohdassa on hyvin kuvattu tämä, että mitä Jeesus opetti, ja on mielenkiintoista, että mystikot ovat itsenäisesti tavoittaneet tietämättä koko evankeliumista samoja elementtejä, joista Jeesus puhuu. Itse tiedän tämän Teresa Cepeda y Ahumadan Mi Vida -elämäkerrasta lukeneena, joka on myös suomennettu.
"Tuomaan evankeliumi on luonteeltaan mystinen — se painottaa suoraa ja välitöntä kokemusta jumalallisesta. Jeesus esitetään jumalallisten salaisuuksien opettajana, mutta ei pelastajana niin kuin Johanneksen evankeliumissa. Siinä missä Johanneksen evankeliumi kuvaa sekä Jeesuksen tekemiä ihmeitä että hänen opetuksiaan, Tuomaan evankeliumi keskittyy pelkästään opetuksiin. Jeesus sanoo evankeliumin alussa: "Joka löytää näiden sanojen selityksen, se ei ole näkevä kuolemaa". Tämä salamyhkäisyys on ristiriidassa kirkon opetusten ja Uuden testamentin kaanoniin kuuluvien kirjojen kanssa. Teema esiintyy myös Johanneksen evankeliumissa, mutta siellä sitä vastustetaan: Johanneksen mukaan pelastus ikuisesta kadotuksesta ei riipu mistään salaisuuksista. Toisaalta Matteuksen evankeliumissa Jeesus sanoo:
"Te olette saaneet oppia tuntemaan taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta he eivät."[1]
ja
"Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille."[2]
Tuomaan evankeliumissa pelastus on sen sijaan valaistunutta ymmärrystä kuulijan omasta luonteesta jumalallisen kuvana. Vaikka evankeliumissa olevat opetukset rinnastuvat usein Matteuksen ja Luukkaan evankeliumissa oleviin vastineisiinsa, ne ovat vailla kertovaa kontekstia. Tällä tavoin ne vaikuttavat salaperäisiltä eli olevan täynnä gnosista, salattua tietoa, vaikka evankeliumi ei sisällä mitään suoranaisia gnostilaisia viittauksia, kuten gnostilaista luomismyyttiä demiurgeineen, varsinaisten gnostilaisten kirjoitusten tavoin.
Johanneksen evankeliumi esittää Jeesuksen "Jumalan ainosyntyisenä poikana", antaen Jeesukselle omanlaatuisensa aseman ihmisten joukossa. Tuomaan evankeliumissa Jeesus sanoo, että "Isän valtakunta on levinnyt kaikkialle maailmaan, mutta ihmiset eivät sitä näe" (113). Tämä voidaan tulkita niin, että Jeesuksen pyrkimyksenä oli tuoda valaistusta opetuksillaan siitä, että ihmisten olemassaolo on luonteeltaan enemmän henkistä kuin materiaalista. Näin hänen väitteensä hänen omasta jumaluudestaan asettuu siihen kontekstiin, että hänen "jumaluutensa" ei rajoittunut vain häneen itseensä, vaan kuului kaikille hengellisesti uudelleensyntyneille. Myös tämä ajatus on ristiriidassa kanonisen opetuksen kanssa.
Elaine Pagels on väittänyt teoksessaan Beyond Belief, että vaikka Tuomaan evankeliumin edustama kristinuskon haara kuoli, monet merkittävät kristilliset mystikot lainasivat itsenäisesti evankeliumille tyypillisiä ajatuksia. Tällaisiin mystikoihin kuuluvat muun muassa Mestari Eckhart, Teresa Avilalainen ja Ristin Johannes."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomaan_evankeliumi
Ja se mikä on tärkeää - niin nämä Jeesuksen opetukset saavat selityksen myös filosofisesti tämän päivän kvantifysiikasta. Eli ne voidaan sitä kautta nähdä totuutena - esimerkiksi ihmeteot.
Ja tämä on nyt se todellinen tilanne, joka on ajamassa ja on ajanut kirkon paavalioppeineen täydelliseen paitsioon suhteessa Jeesuksen opetuksiin, enkä minä ainakaan tiedä, että miten kirkko tästä tulee selviämään...
Diegenes on lauhkea lammas Zenon Kitionlaiseen verrattuna. Zenon oli niin kova jätkä että perustettuaan stoalaisen koulukunnan, ukko vaikuttui omista opeistaan niin paljon että teki-itse murhan. Alkuun varsinkin varhaisstoalaisuudessa, itsemurhaluvut olivat korkeita mutta tilanne alkoi rauhottumaan siirryttäessä kohti keskistoalaisuutta.
Viimeisimmän tieteellisen tietoa koskevan tutkimuksen mukaan kaikki tieto on kyynistä ja ainoa oikea tieto olisi intuitiivinen tieto, ja jos tietoa halutaan edelleen tutkia, olisi tutkittava juuri intuitiivista tietämistä
Tästä näinkin mielenkiintoisen tutkimuksen tiedotusopinlaitokselta jo vuosia sitten, joka koski sitä, että miten aistien ulkopuolista tietoa voidaan käyttää hyväksi.
Jäin nyt miettimään tuota kuvausta tiedosta (gnosi), jonka tavoittamisesta Jeesus olisi puhunut, ja joka tavoitetaan suoralla, välittömällä kokemuksella, kuten Tuomaan evankeliumista tehdyssä wikilinkissä lukee.
Tulevaisuushan on meiltä salattua tietoa, mutta ei ollut Jeesukselta - hän tiesi etukäteen.
Miten meidän elämämme muuttuisi, jos meillä olisi hallussa tuleva tieto? Miten siihen liittyy nämä Jeesuksen sanat:
"Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille."[2]
"Tuomaan evankeliumissa Jeesus sanoo, että "Isän valtakunta on levinnyt kaikkialle maailmaan, mutta ihmiset eivät sitä näe" (113). Tämä voidaan tulkita niin, että Jeesuksen pyrkimyksenä oli tuoda valaistusta opetuksillaan siitä, että ihmisten olemassaolo on luonteeltaan enemmän henkistä kuin materiaalista."
Ja Jumalan valtakunta oli myös sisäisesti meissä. Tämä on tieto, mutta se on myös TIETO, mutta meidät on eristetty TIEDOSTA - emme näe tulevaisuuteen, joka on olemassa nyt jo, koska tieteellisesti meillä ei ole aikaa, vaan menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat samalla pisteellä.
Kuten Albert Einstein sanoi - no tämäkin sopii tähän kuin nenä päähän:
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne." [3]
Mutta tätä etsin:
"Fyysikoille ero menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä merkitsee vain – joskin itsepintaista – illuusiota."[10]
"Ainoa syy ajalle on se, että kaikki ei tapahtuisi samaan aikaan." [1]
https://fi.wikiquote.org/wiki/Albert_Einstein
Aika ei ole fyysikoille sitä, millä me maallikot mittaamme aikaa, eli etropia, aineen hajoaminen, ja jos ei ole entropiaa - materia ei hajoa - on ikuinen elämä. Atominytimissä ei ole aikaa, mutta sanotaan, että siellä seuraus voi olla jopa ennen syytä.
Tuomaan evankeliumista Jeesuksen lause:
Jeesus sanoi, ”Onnittelut sille joka tuli olemaan ennen olemaan tulemista.
Tässä on aika nyt samalla pisteellä.
Ja tätä lausetta seuraa yliluonnollisuus: Jeesus sanoi, ”Onnittelut sille joka tuli olemaan ennen olemaan tulemista. Jos te tulette opetuslapsikseni ja KIINNITÄTTE HUOMIOTA PUHEISIINI nämä kivet palvelevat teitä. Sillä paratiisissa on teitä varten viisi puuta; NE EIVÄT MUUTU kesällä eivätkä talvella, ja niiden lehdet eivät putoa. Joka ne tuntee EI MAISTA KUOLEMAA.”
http://www.apokryfikirjat.com/tuomev.htm
Kun materia ei muutu ajassa - ei kesällä - ei talvella - niin siihen ei vaikuta silloin entropianlaki, jolloin on ikuinen elämä.
Tietää ennen tietämään tulemista=intuitiivinen tietäminen.
Ja tämän TIEDON tuojan ihmiset tappoivat ja kirosivat - Paavalin sanoin - ristille. Juovat hänen vertaan ja syövät hänen ruumistaan kulttimenoin, ja ripustavat hänen runnellun ruumiinsa alttarille palvomista varten.
Ai niin - ja huomaatteko tuon mielenkiintoisen kohdan: kivetkin palvelee!
Materia, jonka me olemme ajatelleet ikään kuin kuolleeksi. Eikö maallikkojärjen mukaan vertaukseen olisi sopinut paremmin vaikka puut, jotka tuottavat hedelmää?
Ja tämä on se tämän päivän kvantifysiikan yhteys - mikään materia ei ole kuollutta, joka muodostuu atomeista, vaan kaikki ovat keskenään yhteydessä. Se on kaiken kattava yhtenäiskenttä (jota Einstein eläessään etsi, mutta ei löytänyt), ja sen takana on äly.
Se on suuri älyllinen yhtenäiskenttä = tietoisuus
Kannattaako sarjakakkaajaa kastaa upotuskasteella kun se kakkii kastealtaaseen?
Nimimerkki ”pitkäperinne” 28.4.2018 11:39 mainitsee ”Kristillisen ehtoolliskäsityksen ja tulkinnan taustalla voidaan katsoa olevan vaikutteita myös hellenistisistä uskonnoista.”
Ne ovat luultavimmin vaikuttaneet ehtoollisen opilliseen ilmaisemiseen ja siihen, kuinka aikalaiset ovat voineet ymmärtää ehtoollisen merkityksen.
”KirkonJuutalaisetJuuret” 28.4.2018 11:56
”5. Tulee muistaa että Jeesus opetuslapsineen olivat nimen omaa olleet juutalaisia”
Aivan, puolustat sitä näkemystä, että juutalaisten pääsiäisateria on ollut esikuvana. Pitää muistaa se että kristinusko levisi aika nopeasti muiden kuin juutalaisten keskuudessa. Silloin kristityt omaksuivat uusia tapoja, koska juutalaisuus ei enää määritellyt kaikkea.
Nimimerkki ”KirkonJuutalaisetJuuret” 28.4.2018 12:30 tuo ihan mielenkiintoisia linkkejä. Yhdessä niissä oli ehtoollisesta, tosin todella vähän.
”Jeesuksen kokoamaa kansaa tulisi määrittämään se, että se viettää jatkuvasti ”uuden liiton ateriaa” Jeesuksen muistoksi.”
Tämä perustuu siis tähän: ”Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti, kun hän tulee.” (1. Kor. 11:26.).
Sitten asiasta poiketen:
”Professori Brant Pitre kirjoittaa uudessa kirjassaan (Jesus and the Last Supper, 2015), että viimeisen 100 vuoden aikana on ollut vallalla jonkinlainen ”tutkimuksen dogma”, jonka mukaan Jeesus ei perustanut kirkkoa eikä toivonut sellaisen syntyä. Kirjassaan Pitre uhmaa tuota ”dogmia” ja esittää, aika lailla näillä avaamillani argumenteilla, että kyllä, Jeesus nimenomaan perusti ekklesian, seurakunta-kirkon.”
Eli tässä perustellaan aika hyvin, että kirkolla on paikkansa. Ja kirjoituksessa viitataan näihin Raamatun kohtaan.
1.Pietarin kirje:
2:4 Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis,
2:9 Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;
Kirjoittaja on teologian tohtori ja palveluksessa Suomen Raamattuopistolla.