Miksi Jumalan sana ei riitä?

Ei lisättävää.

Tämä on hyvä artikkeli ja sopii niin hyvin tämänkin päivän keskusteluihin 🤓

Oletko sinä aloittaja Leif Nummela?

"Jumala puhuu, mutta ei koskaan Raamatun ohi, yli ja lisäksi. Eikä koskaan Raamatun vastaisesti."

Jumala ei koskaan puhu Raamatun Sanan vastaisesti, mutta kyllä Jumala toki puhuu Raamatun ohi, yli ja lisäksi. Ei Raamatussa mainita moniakaan asioita varsinkaan nykyelämästä, mutta kun olet elävässä suhteessa Jumalaan ja keskustelet ja puhut Hänen, niin se on vuorovaikutusta jossa Herra puhuu juuri sinulle ja johdattaa sinua. Tämä on tietenkin tuntemattomampaa aluetta monelle evankelikaalille.

Jumalan yleinen tahto kaikille ihmisille löytyy kyllä Raamatusta. Mutta Jumalan erityinen tahto ihmisyksilölle, kuten vaikka juuri sinulle, EI LÖYDY Raamatusta, vaan se löytyy vain Pyhän Hengen johdatuksessa. Jumalan yleistä tahtoa kaikille ihmisille ovat Raamatusta löytyvät käskyt rakastaa Herraa sinun Jumalaasi ja lähimmäistä niin kuin itseäsi, sekä lukuisat käskyt: teot ja kiellot niin Vanhassa (613) kuin Uudessa liitossakin (1100 ), sekä kymmenen käskyä ja niin edelleen. Jumalan erityinen tahto taasen, kuten esimerkiksi se mitä työtä sinun tulisi tehdä, kenen kanssa mennä naimisiin ja niin edelleen, ei löydykään Raamatusta. Siinä tarvitaan Pyhää Henkeä ja Jumalan äänen kuuntelemista ja TOIMIMISTA sen mukaan, niin että TEET Jumalan tahdon.

"Jumalan oma puhe Raamatussa on elävää, uutta luovaa ja uudestisynnyttävää sanaa. Siinä on Pyhä Henki läsnä."

Totta varmasti, Kirjoitukset on hyvä tuntea, mutta tuo kuulostaa evankelikaaleille hyvin tyypilliseltä "Raamatun ylistykseltä ja korottamiselta". Täytyy kuitenkin muistaa, että Raamattu EI OLE Jumala. Eikä jokainen Sana Raamatussa ole Jumalan Sanaa, kuten Jobin kirjassa Jobin lohduttajien sanat - Jumalahan itse sanoo, että Jobin lohduttajat olivat väärässä, jne...

Jos katolilaisten kolminaisuus on Isä, Poika ja Neitsyt Maria, niin monille evankelikaaleille ja protestanteille kolminaisuus on Isä, Poika ja Pyhä Raamattu! Ei ole paljon puhetta ja kokemusta Pyhästä Hengestä! Ja kuinka olisikaan kun protestantit luulevat ja kuvittelevat, että saavat Pyhän Hengen automaattisesti uskoon tulon yhteydessä, mutta kuitenkaan he eivät sitten tunne Häntä henkilökohtaisesti. Prostestanteille ja evankelikaaleille on tyypillistä että he etsivät kaikelle kirjoitettua vakuutusta Raamatusta: "Raamattu sanoo näin, minä uskon sen ja asia on sillä selvä". Alkuseurakunnalla ei ollut Raamattua, Uutta testamenttia, johon he olisivat turvanneet. Heillä oli elävä ja dynaaminen suhde Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen - he elivät todeksi sitä mihin protestantit ja evankelikaalit uskovat useimmiten vain mustien nahkakansien välissä.

Monet evankelikaalit ja protestantit ovat teoriassa kolmiyhtenäisyyteen uskovia, mutta käytännön tasolla sitten vain kaksinaisuuteen uskovia. Tällaisissa seurakunnissa kuulet paljon puhetta Isästä ja Pojasta ja ennen kaikkea PYHÄSTÄ RAAMATUSTA ja sen erehtymättömyydestä, mutta Pyhästä Hengestä taas kuulet erittäin vähän jos ollenkaan uskontunnustuksien lisäksi.

Viimeinen kappale olikin hyvin tyypillistä evankelikaalista Jumalan rajoittamista:

"Ajatus siitä, että on muutakin Jumalan sanaa kuin Raamattu ja että Jumala puhuu myös yli ja ohi Raamatun, on petollinen. Jos ajatellaan, että nykyäänkin on profeettoja ja apostoleja, jotka vastaanottavat Raamattuun verrattavaa Jumalan sanaa, ihmisiä johdetaan harhoihin. Jumala toki puhuttelee ihmisiä edelleen, voimakkaasti ja selkeästi. Mutta Jumalan aito puhuttelu tänäänkin tapahtuu aina sen kautta, että Raamatun sanaa luetaan, julistetaan ja pidetään muulla tavoin esillä."

Toki tänäkin päivänä on apostoleja ja profeettoja! Suurin osa tietysti itse itsensä evankelistoiksi, opettajiksi ja paimeniksi korottaneita ihmisiä.

Hyvää asiaa. Pari kohtaa herätti kysymyksen.

"Jumala puhuu, mutta ei koskaan Raamatun ohi, yli ja lisäksi. Eikä koskaan Raamatun vastaisesti."

Onko tuo Raamatussa jossain kohtaa kirjoitettu?

"Jumalan oma puhe Raamatussa on elävää, uutta luovaa ja uudestisynnyttävää sanaa. Siinä on Pyhä Henki läsnä.
Me emme ole apostoleja emmekä profeettoja."

Miksi sitten toiset saavat profetioita? Raamatussa sanotaan Korinttolaiskirjeessä, että: "Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa."

Eikö tämä siis päde enää tänä päivänä?

Raamattua paljon lukenut (itse en vielä lukeude heihin) oppii tuntemaan lukuisten käytännön esimerkkien ja suoranaisen opetuksen kautta, minkälaista elämää Jumala meiltä odottaa. Myös Raamattua hyvin tunteva oppii tekemään elämässään käytännönratkaisuja, joille "vastineita" ja esimerkkejä Raamatusta. Joskus päätösten teko on vaikeaa ja kyselee Jumalan tahtoa, jonka saisi hengessään tuntea Pyhän Hengen vaikuttamana, mitä Jumala haluaa minun tässä tilanteessa tehdä. Moni kokee sisällään vastauksia, mutta ne arvioitava juuri Raamatun neuvojen kanssa sopusoinnussa oleviksi. Hyvältä tai vaikealta tuntuvia vaihtoehtoja voi olla useita, jotka kaikki voisivat Raamatun valossa olla oikeita. Silloin tarvitsee jatkaa kyselevää rukousta, että Jumala näyttäisi sisäisesti ja ehkä joidenkin sallimiensa tapahtumien kautta suuntaa, ttoja on hyvä "mihin mennä. Näitä tienviittoja on hyvä kerätä useita ja keskustella kokeneiden uskovien kanssa asioista. Joillekin uskoville annetään "näky" tulevista tehtävistä. Suoraa vastausta ei Raamattu tarjoa, mutta samalla tavoin tulee etsiä ja kysellä Jumalan tahtoa...että tuliko tämä viesti Jumalalta vai onko se mahdollisesti jotakin sellaista, mitä vain olen saanut päähäni ja vastaa omia toiveita ja tavoitteita. Jumala on Sanassaan luvannut johdattaa omiaan, jotka rukoilevat. Asiat selkenevät ja varmistuvat Jumalalta tulleiksi, kun rukoilemme tai sitten huomaamme olleemme oman luulomme varassa. Raamatun Sana tulee ottaa totena. Uskon, että vilpitön uskova huomaa, milloin alamme vesittää raamatunkohtia tai jättää ne huomioimatta. kokeneilta Raamatun tuntevilta uskovilta saa kokemukseni mukaan todella hyviä neuvoja Jos asia ei ole arkaluontoinen (ja siksi tarpetttomasti tulisi välttää sen levittämistä), voi asioita kysellä usealta uskovalta ja huomata neuvojen yhdenmukaisuus ja tapa, miten he perustelevat seen Raamatun Hengen mukaiseksi.

Flavius Josefus kertoo Helluntaiksi nimitetystä päivästä, jolloin hyvin paljon kansaa kokoontui kaupungin ympärille ja he kaikki olivat aseistettuja.

Pyhä henki kuvataan; Kuinka he näkivät tulisia lieskoja pään päällä, helluntaina. No, tuliset lieskat eivät ole kyyhkysiä, joten se siitä pyhästä.

Katsokaa vaikka noita tuomionprofeettoja helluntaipalstalla, jotka julistavat Jumalan ikuista kadotustuomiota henkilöille joista eivät pidä. He saarnaavat ohi ja yli Raamatun sanan.

Leif taitaa olla oikeassa. Jumalan tahdontiellä itseasiassa ovat toinenkin kaksi ojaa. Toisella puolella on Laintekojen oja ja toisella puolella lihantekojen oja.

Paljon tekstiä avauksessa, mutta ei oikeastaan mitään sanottavaa. En ihmettele sitä, että rationaalisesti ajatteleville ihmisille uskonnot ovat etäinen asia.

Leifhän siinä esittää vain oman tulkintansa siitä miten asiat ovat.