Jokainen halukad on aina tervetullut ateistisen kristinuskon piiriin, jossa Jumalan sijasta keskitytään Raamatun filosofiaan, lähimmäisen rakkauteen ja hyvän tekemiseen. Sillä nimittäin Jumalasta on tullut este lähimmäisen rakkaudelle, eikä se olisi Jeesuksenkaan mieleen. Jeesus nimen omaan korotti ihmisten kekskenäistä veljeyttä ja laupeuden työtä näkymättömän valtakunnan merkkinä. Tälläistä seurakuntaa ei vielä ole, mutta me Joosuan seuraajat nousemme vielä ja tarjoamme saman kuin kristinuskon mutta ilman tarvetta uskoa jumaliin.
Kristlinen ateismi on siis maailmankatsomus, jossa seurataan Jeesuksen opetusta ja esimerkkiä, mutta kuitenkin kielletään Jumalan olemassa olon ja puhuu Jumalasta ainoastaan symbolisessa merkityksessä. Tunnettuja nimiä ovat Thomas J.J. Altizer ja Robert McAfee Brown.
Tervetuloa meidän seuraamme jos vain itse niin haluatte.
Kristlinen ateismi on siis maailmankatsomus, jossa seurataan Jeesuksen opetusta ja esimerkkiä, mutta kuitenkin kielletään Jumalan olemassa olon ja puhuu Jumalasta ainoastaan symbolisessa merkityksessä. Tunnettuja nimiä ovat Thomas J.J. Altizer ja Robert McAfee Brown.
Tervetuloa meidän seuraamme jos vain itse niin haluatte.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Täatä Thomas Ogletree, Yalen etnisten ja uskonnollisten opintojen professori, listasi nämä neljä yhteistä nimittäjää:
1) Jumalan epärealisuuden vahvistaminen meidän aikanamme, mukaan lukien Jumalan ymmmärtäminen, joka on ollut osa perinteistä kristillistä teologiaa.
2) Vaatimus, jonka mukaan nykykulttuuri on vastannut teologisen työn välttämättömänä piirteenä.
3) Vaihtelevat asteet ja muuntumismuodot kirkosta, kuten se on nyt muodostettu.
4) Jeesusus -henkilön keskeisyyden tunnustaminen teologisessa pohdinnassa.
Eli oppi jossa raamatusta poimitaan jotain nykyaikaan sopivia juttua esim. köyhien avustaminen (kun antaa yhteisvastuu keräykseen 5 euroa/vuosi ja punaiselle ristille 2 euroa/vuosi, onkin täyttänyt esimerkillisesti Jeesuksen vaatimukset.) Tietenkin oppia pitää ottaa myös raamatun lähimmäisen rakkaudesta. (Rakastaa lähimmäistä ainakin niin kauan kun nykyinen suhde sattuu kestämään, sitten voikin taas rakastaa jotain toista lähimmäistä).
mikä seurakunta suomessa tarjoaa sitä oikeaa oppia?
Joopa joo, taitaa tämä olla ihan joku oma ”seurakuntasi”, sillä hain tietoa eri lähteistä.
”Tälläistä seurakuntaa ei vielä ole, mutta me Joosuan seuraajat nousemme vielä ja tarjoamme saman kuin kristinuskon mutta ilman tarvetta uskoa jumaliin.”
Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on olemassa Joosuan luterilainen seurakunta ja Joosua Missio löytyi, joka on ”nuorisojärjestö, jonka tavoitteena on rohkaista ja tukea nuoria terveelliseen ja päihteettömään elämäntapaan kristillisten arvojen kautta.”
Suomenkielisiltä sivuilta löytyi todella vähän tähän omalaatuiseen ”uskontoon” liittyvää aineistoa. Siitä päättelin, että aloittajan mielikuvitus on tainnut päästä vähän laukalle?
Täatä Thomas Ogletree, Yalen etnisten ja uskonnollisten opintojen professori, listasi nämä neljä yhteistä nimittäjää:
”Professori Ogletree on toiminut Yale Divinity Schoolin dekaanina (1990-96) ja Drew-yliopiston teologisessa oppilaitoksessa (1981-90). Hän oli Vanderbiltin yliopistossa uskonnon jatkokoulutuksen johtaja (1978- € "81).”
Hän on ollut vähän huonossa huudossa metodistien keskuudessa, koska on vihkinyt samaa sukupuolta olevan parin. Enkä löytänyt mistään tuollaisia listauksia.
”Tunnettuja nimiä ovat Thomas J.J. Altizer ja Robert McAfee Brown.”
Eipä juuri tunnettuja muuten taida olla, kuin tutkijoiden kautta?
”Yhdysvalloissa teologit William Hamilton (1924–2012) ja Thomas J.J. Altizer (1927–) päätyivätkin jo 1960-luvulla siihen, että Jumala on – kerta kaikkiaan eikä mitenkään kuvaannollisesti – kuollut.”
”Piispa Teemu Sippo on yhdessä Terhi Kiiskisen kanssa suomentanut saksalaisen uskonnonfilosofin Bernhard Welten (1906–1983) kirjan Das Licht des Nichts (1980). ”
”Siinä kuin Hamilton sanoo, ettei puhe ole ”siitä, että Jumalan kokeminen on poissa”, Welte puhuu nimenomaan kokemuksen katoamisesta, mitä hän pitää ihan yksinkertaisena tosiasiana. ”Sinne, mistä Jumalan kokemus ja uskonnollinen kokemus ylipäänsä on hävinnyt, on tilalle tullut olemattomuuden [ei-minkään; Nichts] kokemus. Tuo kokemus on modernin nihilismin kaikkien muotojen varsinainen perusta.”
Miten tämä liittyy Altizeriin? ”Hamiltonin hengenheimolainen J.J. Altizer puolestaan vaati suorastaan aktiivista panosta Jumalasta eroon pääsemiseksi: ”Juuri kristityn on murhattava Jumala tai pikemminkin: juuri kristityn on haudattava lahoava Jumala, joka yhä kummittelee muistellessamme menneitä.”
Suomessa on enemmän vaikuttanut ”ns. dialektinen teologia” ja siinä nähtiin ”…että kristillistä uskoa oli siinä määrin tulkittu sen ulkopuolisilla ehdoilla, että se oli tyystin menettämässä ominaislaatunsa. Suuntauksen merkittävin – ja suomalaiseenkin teologiaan voimakkaasti vaikuttanut – nimi oli Karl Barth (1886–68)…”
Barth väitti mm. ”…Jumala, joka ilmestyy Jeesuksen ristissä, hylkää kaikki yritykset liittää Jumala ihmiskunnan kulttuuriin ja saavutuksiin. Näihin kuuluu myös uskonto: ”Mikä on uskonto? Ei mikään. Psykologinen fakta muiden joukossa.” ”
Lainaukset piispanluennosta Turun tuomiokirkossa 2018 ”Onko Jumala uskonnon uhri?”
Sitten toinen lähde:
”Kaiken metafysiikan hylkäämässä materialistisessa teologiassa Jeesus nähdään Eskolan mukaan ihmisen esikuvana, eräänlaisena yli-ihmisenä, jonka tarkoitus on toteuttaa nietzscheläisiä päämääriä.”
”Thomas Altizerin Jumalan kuoleman ja yli-ihmisen teologian mukaan emme tarvitse enää mitään nöyristelevää kristinuskoa vaan ”elämän karnevaalia”…”
Eli tässä kytketään asia nietzcheläiseen filosofiaan.
”Altizer ei tietenkään ollut kansallisosialisti vaan 1960-luvun radikaaleja, jotka halusivat brittiläisellä tavalla puhdistaa uskonnon metafysiikasta valistuksen ajan ihanteiden mukaan.”
”Kristlinen ateismi on siis maailmankatsomus, jossa seurataan Jeesuksen opetusta ja esimerkkiä, mutta kuitenkin kielletään Jumalan olemassa olon ja puhuu Jumalasta ainoastaan symbolisessa merkityksessä.”
Taitaa olla tuo erikoinen suunta täältä peräisin?
”Thomas J.J. Altizer on radikaali protestanttiteologi, joka julkaisi vuonna 1966 teokset Kristillisen ateismin evankeliumi ja Radikaali teologia ja Jumalan kuolema.”
”Näillä teoksilla hänestä tuli yksi postmodernin nietzscheläisen teologian ensimmäisistä kannattajista.”
Tämä lienee vähän eri asia kuin liberaalisen teologian modernimpi versio, joka oli John Arthur Thomas Robinson käsialaa. Robinson oli ”Uuden testamentin tutkija, kirjailija ja anglikaanisen kirkon piispa Woolwichissa Englannissa.”
Ja ihan erikseen on sitten kristillinen filosofia.
”Erottelu filosofian ja teologian välille syntyi yleisestikin vasta uuden ajan puolella. Näin tätä varhaisemmat kristityt filosofit olivat sekä teologeja että filosofeja, ja myöhempien filosofien ajattelu voidaan puolestaan katsoa lukeutuvaksi kristilliseen filosofiaan niiltä osin, missä määrin he ovat käsitelleet juuri kristillisiä kysymyksiä tai pyrkineet saattamaan kristinuskoa ja yleisempää filosofista ajattelua yhteen.”
Eli kristillisyys ja filosofia kulki käsikädessä hyvin pitkään, ennen kuin nämä erotettiin toisistaan. Perusteena tuolle erottelulle oli tämä ”….klassiset filosofit ei aseta minkäänlaisia ennakkoehtoja sille, millaisiin johtopäätöksiin tutkimuksissa tulisi tulla, kun taas uskonnollisilla ajattelijoilla on yleensä aina joko suurempi tai pienempi joukko uskonnollisia oppeja, joiden katsotaan olevan väistämättä tosia.”
edmund.vuodatus.net ”Nietzscheläinen teologia: osa 2”
Ja onhan sitä kristillistä kommunismiakin.
”1850-luvulla Britanniassa syntyi kuitenkin kristittyjen sosialistien ryhmä, jota johtivat John Ludlow, Charles Kingsley ja Frederick Denison Maurice. Sekä marxilaista ateismia vastustavat papit että marxilaiset ateistit vastustivat ryhmää. Jo muutaman vuoden kuluttua liike hajosi.”
Ja varmaan kohta keksitään niin evankelikaalinen ateismi, katolinen ateismi ja peräti islamilainen ateismi :D :D
Mutta kiitoksia virkistävästä tiedonhakutehtävästä.
Älkääpä unohtako antisemitismia kaikessa filosofoinnissanne.
Kristiusko-oppi synnytti antisemitismin ja se on maailmanhistorian suurin rikos ihmisyyttä vastaan. Sitä ei voi kieltää.
Antisemitismille on yritetty keksiä mitä kummallisempia syitä, jotka johtuisivat juutalaisista itsestään, ei muista.
Mutta tosiasissa ja mikä sadoissa kirjoituksissa telee kuitenkin esiin on se , että kaikki kärsimys juutalaisille on hyväksyttävää syystä, että he eivät ole ottaneet messiasta vastaan, eli kääntyneet kristityiksi.
Hyvin monet jopa akateemisista ihmisistä uskovat vieläkin, että lopun aikana he kääntyvät kunhan ovat tarpeeksi ensin kärsineet.
Ja vaikka nämä kristityt itse ovat sen kärsimyksen aiheuttajia, he sanovat että se on jumala, joka sallii. Ja puhuvat muka lähimmäisenrakkaudesta, puupäät.
Ajatuksenjuoksusi on aika epäselvää. En ymmärrä, mitä tekemistä tuolla on aloituksen aiheen kanssa?
Palestiinan presidentti Mahmoud Abbas on sanonut: " Tuomitsemme antisemitismin kaikissa muodoissa " Hän on myös pyytänyt anteeksi.
Mutta kaiken sen takia, mitä hän on aikaisemmin kirjoittanut juutalaisia vastaan ja holokaustin kieltämisen puolesta, hänelle ei luvattu anteeksiantoa.
"Tuomitsemme antisemitismin"
Mikseivät kristityt maksa korvausta tuttamastaan surusta ja kärsimyksestä? Olisi kohtuullista jos jokainen kristitty maksaisi päivuttäin vähintää sata euroa jokaista sitä päivää kohti jolloin juutalaiset ovat saaneey kärsiä kristinuskosya ja vainosta vuositunhansien ajan.
Miten tuo liittyy aloituksen aiheeseen???
Ei lähimmäisen rakkauteen ja hyvän tekemiseen tarvita mitään pyhää kirjaa ohjenuoraksi. Jos nyt välttämättä jonkin ohjeistuksekseen tarvitsee niin voi valita vaikka tämän:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Buddhalaisuus#Jalo_kahdeksanosainen_polku
Ei vaadi jumaluskoa eivätkä ole ollenkaan huonoja ohjeita.
Niin Jeesuskin puhui, että kaikki voivat tehdä hyvin tekoja. Eikä niitä pidä tuomita vaan iloita siitä, että muutkin näin tekevät. Tosin uskovilta vaaditaan vieläkin enemmän...
>> Ateistinen kristillisyys <<
Tuolla voisi olla käyttöä kulttuurikristittyjen vieroitushoidossa, vähän kuin terapiana.
Eikö se humanismi sinänsä jo ole sellainen uskonto.
Kristinuskosta on vain Jumala ja Jeesus heitetty ulos, mutta sieltä on otettu vain ne elämänohjeet, jotka ateistikin voi hyväksyä.
Liberalistinen kristinusko on lähellä humanismia, mutta sieltä ei ole kuitenkaan uskallettu Jeesusta poistaa, mutta Jumala tuottaa suurta ristiriitaa. Siksipä Hän siellä esiintyy vähän niinkuin sivulauseessa.