Haetko kumppania väärillä kriteereillä?

Joojoo.

Ihan fiilis/tunne/kemia/mielialapohjalta haen. Valitettavasti. Tiedän kyllä että naismakuuni sopivat sitoutumiskykyiset naiset ovat lähes poikkeuksetta, yllätys, varattuja. En voisi kuitenkaan enää olla parisuhteessa ihmisen kanssa, jota en rakasta. Se tuli jo kokeiltua.

Haen kaunista naista koska kemiaa on vain kauniin naisen kanssa.

Aina vaan vääriä ja väärillä
https://www.youtube.com/watch?v=DfJa0uFtlNc

No itse olen ainakin oppinut, että huonoista parisuhdekokemuksista voi etsiä syyllisen peilistä. Ainoa mihin voi elämässään vaikuttaa, on omaan elämään...

Ihan aloittajallekin tiedoksi, että ruikuttaminenkaan ei auta. Muut elää omaa elämää, sanoitpa mitä sanot ja käännä toisten puheet miksi haluat.

Väärää suuntaan väärään aikaan
https://www.youtube.com/watch?v=G9D9puIX8k8

On vain oikeita kriteerejä ja vääriä valintoja.

En, haen ihanaa tavimiestä joka minun silmissäni on komein.

Tottahan toki miehen tulee olla komee. Mä toki haen vain seksiseuraa mutta kuka nyt voisi kattella jotain urponaamaa suhteessa vuosien ajan.

Miehen pitää olla pitkä ja komea eikä mikään taskukokoinen lyhyt ätmi

Ihmiset hakevat sitä mitä kuvittelevat haluavansa eikä sitä mikä olisi riittävän hyvä. Olisi hauska jos ihmiset samalla mentaliteetilla menisivät vaikka autokauppaan, joo mulla on vaan viisi tonnia mutta haluan kuitenkin ton uuden mersun tms..

Haen komeamulkkusta telinettä.

Hein perusnättiä naista jonka luonne on ystävällinen ja ennakkoluuloton. Ei saa tupakoida eikä saa olla yli 12 kg ylipainoa.

Voiko Eric Bana olla väärä?

Kysyn vaan..
Siinä on kriteerit aika kohdillaan. Pysyn siinä.

Haen kumppania oikeilla kriteereillä itselleni. Jos ne kriteerit ei natsaa miehen kanssa, ei ole mitään järkeä kituuttaa yhdessä, koska mies niin kovasti haluaa olla parisuhteessa. Nämä lähimmäisriippuvaiset riippakivet eivät vain itse ymmärrä, etteivät ikinä voi täyttää minun kriteerejäni. Minulle jännämies ei ole alkoholisoitunut ja väkivaltainen pettäjä, vaan mukava ja kunnollinen tavismies. Hän elättää itse itsensä, ei roiku äidin helmoissa, osaa ajatella muitakin kuin itseään ja käyttäytyy sivistyneesti, mutta ei hienostele. Ja tietenkin ulkonäön pitää olla minua viehättävä, mutta minä en vaadi lihaksikasta kroppaa tai superkomeaa naamaa. Näillä kriteereillä on myös löytynyt pitkäaikaista seuraa, joten vastaus alkuperäiseen kysymykseen on ei, en etsi.

99% naisista hakee miestä ulkonäön perusteella.

Aloituksen liitetekstissä on asiaa. Itse pidemmän aikaa suhteen aikana terapiaa käyneenä voin sanoa, että kiintymismallit (esim.yksin pärjääminen vs. avoimuus ja yhdessä tekeminen,välttelevä kiintyminen va.sitoutuminen ym.) parisuhdemallit ym. todellakin vaikuttavat suhteessa paljon. Stolbow:n opit ovat tuttuja ja hän on kirjoittanut erinomaisia erosta selviytymisen kirjoja ja vetää eroseminaareja. Ongelmaksi parinvalinnassa tuolla tavalla nykyaikana muodostuisi lähinnä se, että se toinen ihminen on tunnettava jo aika hyvin, jotta tuollaisia voi miettiä (ts. harva ihan alkuvaiheessa, alun treffeillä miettii tuollaisia) ja siihen että tuollaisen löytäisi menisi aikamoinen aika ja useat kokeilut. Ongelma on myös se, että vaikka nuo asiat itse olisit läpikäynyt ja ne ymmärrät niin harvat ihmiset niitä on funtsinut ja tiedostaa niitä, joten ei oikein helpolla toteudu kaksisuuntaisesti.

Tuo artikkeli oli itsessään lukemisen arvoinen. Useat ihmiset eivät tunnista nimenomaan omia toimintakaavojaan ja siksi epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen samalla tavalla. Se ei ole ympäristön vika.
Ohjelma kuulostaa silti typerältä. Ulkopuolinen parittaja voi tunnistaa ihmisen omat heikkoudet, mutta ei välttämättä kykene valitsemaan paria johon tuntisi vetoa. Toki kykenee valitsemaan parin jossa ei esiinny ihmisen aiemmin tekemää "virhetulkintaa."