Karu totuus

Shokkihoitaja

Etenkin te pitkään sairastaneet, kertokaa sairauden kamalista puolista, mielellään niin graafisesti kuin mahdollista.

Olisi hyvä, että etenkin "haluan laihtua"-tyypit tällä palstalla saisivat kuulla, mihin heidän toimintansa johtaa. Lääkärikulut? Töissäkäyntimahikset? Lapsettomuus?

15

1810

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Shokkihoitaja

      Täältä Suomi24:n bulimiapalstalta tähän tyyliin toivoisin teidän valottavan raakaa realiteettia:

      "Bulimia ei ole koskaan kadonut mun päästä. Mutta kun oksennus haposta puhkimenneitä hampaita on revitty isolla rahalla suusta, ei vaan kestä enään. Pakko ajatella vaan hammaslääkärilaskuja ja sitä kamalaa poraamisen ääntä kun alkaa ahistaa. Mun puheääni on muuttunu käheäksi ja hajuaistikin kärsiny tän sairauden takia. Sairastuin jo ala-asteella nelosluokalla, sain tietää koko sairaudesta vasta yläasteen kahdeksannella. En ole koskaan laihtunut bulimiaa sairastaessani, keho menee säästöliekille ja imee jokaisen kalorin itteensä siinä tilassa. Kukaan perheessäni ei koskaan huomannut sairauttani, sen oppii kätkemään niin hyvin, nyt toivo että joku olisi huomannut ja auttanut. Olen kohta kolmekymmentä ja elän elämän toista oksentelematonta vuottani. Hakekaa rakkaat apua, tää sairaus tuhoaa kaiken eikä anna mitään takas."

    • Mistien

      Ei nämä kauhutarinat tehoa.. Kun ihminen on täysin sh:n maailmassa -hän kyllä tiedostaa riskit jopa sydänkohtaukseen, kuolemaan jne. Ongelma vain on siinä, että sen kontrollin tuomat hyvät asiat painavat vaakakupissa edelleen enemmän.

      Ja kun nämä wannabe anorektikot lukee näitä tarinoita, ni kaikki kamala romantisoituu ja asenne on "mä hallitsen sen, mulle ei tulis käymään noin"'

      Parantuminen/ei sairastuminen lähtee vain siitä, että haluaa itselle hyvää ja tiedostaa ne oikeat ongelmat, jotka on vieny sh:hon saakka tai ne syyt miks haluaa sairastua tähän jäätävään sairauteen. Harvoin se oikea syy on "haluun olla vähä pienempi", syy löytyy sieltä kun kysyy "miks mun pitäs olla pienempi? Miks en ansaitse olla mä ja kaunis näin?"

    • hshesgseegrege

      Sydämen rytmihäiriöitä ja yksi sydänkohtaus, lapsettomuus, hampaiden ja kynsien haurastuminen, hiusten harveneminen.

    • Jokutyttö

      En tiiä oonko sairastanu kauheen pitkään mut koska oon ollu kaks kertaa osastolla ni koulussa on jääny jälkeen ja selässä on yhä niitä karvoja ja kaikki vaatteet on liian isoja ja tulee helposti kylmä ja hiuksia on lähteny ja kynnet on hauraita ja lisäksi jouduin jättämään urheilulajini tauolle . Lisäksi on vaikeeta olla kavereiden kanssa varsinkin nyt kun aikuisten on vahdittava mun jokainen ateria et varmasti syön. Tää ei oo kivaa! Ja lisäksi sä et tuu ikinä ajattelemaan et "jes oon vihdoin rantakunnossa" sille sairaudelle ei riitä mikään!

    • Shokkihoitaja

      Kiitoksia tiedoistanne. Katsoin myös eilen Theroux'n dokumentin anoreksiasta (areenasta katsottavissa!) - siinä ainakin näin aikuisemman ihmisen silmään pisti sairauden itseensäsulkevuus: toisaalta ihmiset haluaisivat parantua, toisaalta eivät. Proanat eivät käsittääkseni tiedä, millaiseen 24/7 pakkomielteeseen haluavat elämänsä antaa.

    • Ann84

      Nyt kolmekymppisenä eli kymmenen vuotta "parantumisen" jälkeen alkoi näkyä anoreksian aiheuttamat terveysongelmat:
      - Jatkuvia pahoja suolistotulehduksia, suoliston kunto tähystyksessä on sama kuin 80-vuotiaalla
      - Sydän ei kestä rasitusta, eli joudun koko loppuelämäni olemaan sydänlääkityksellä
      - Aineenvaihdunta edelleen sekaisin, lihon todella helposti, koska elimistö pitää kiinni kaikista ravintoaineista
      - Ei menkkoja lähes 10 vuoteen, joten en usko että voin saada lapsia

    • Elämäonkaventunut

      En ole sairastanut pitkään, mutta on mullakin muutama juttu kerrottavana. Ensinnäkin palelu. Muut valittaa kuumutta, mä palelen. Helteet vie kaikki voimat, makaan raatona sängyssä, koska jalat ei kanna. Oon joutunut nestetippaan ja olisi kyllä ollut muutakin tekemistä. Ruuasta tulee tosi helposti turvotusta ja vatsakipuja. Ja tarvitsen jonkun vahtimaan, että syön ja lepään. Näin lähes kolmikymppisenä ei kovin ylentävää tarvita lapsenvahtia... Varsinkin, kun kiitokseksi olen hirveä kiukuttelija. Jalat pettää kans turhan usein. On ihan vakio jo, että kävellessä jalat tärisee ja notkahtelee alla, siis ihan normaaliasioinneilla. Siis jos edes pääsen fyysisen vointini takia paikalle. Joudun perumaan menoja, koska fyysinen vointini estää menemästä, siinä ei paljon muuta voi, jos jalat ei enää kanna. Jää kivoja juttuja välistä ja aikataulut menee vähän väliä uusiksi, koska keho ei vaan enää toimi. Hengitys haisee ja ei muuten auta harjailu tai suuvedet. Karvat ei ole kovin kaunista nekään. En voi harrastaa, mitä haluan, vaan mitä jaksan -jos jaksan. Menetin hyvän työtarjouksen, koska en olisi jaksanut fyysisesti raskasta työtä, vaikka kuinka oli unelma. Mitkään vaatteet ei näytä hyvältä päällä. Läheiset pelkää, että kuolen. Ei muuten kovin kivaa sekään, että lähipiiri pelkää hengen puolesta. Labroissa ja sydänfilmissä tulee ravattua ja elämä pyörii hoitojen ympärillä. Ja vaikka tähän kaikkeen on jo tuskastuneen kyllästynyt, ei toipuminen käykään niin helposti, että vain lopettaisi tämän pelleily

    • jooniin

      10-vuotta reilut sairautta takana josta vakavaa alipainoa 4-vuotta
      - hypoglykemia normipainossa, pyörtyilen siis aivan kaikkialle vaikka edellisestä ruuasta alle 2h
      - osteoporoosin esiaste: kaadu lenkillä -> et saa kuntoilla vuoteen. Kaikki entiset jännetulehdukset ja rasitusmurtumat menee niks vaan ja ei tarvi paljoa ittään ruhjoa niin paikat paketissa
      - ohentunut veri: joudun mittaamaan vs useasti päivässä ja tällöin aina veri vuotaa n 30min. muutenkin ei tarvitulla kun pieni haava niin oon jo taas pyörtymisvaarassa
      - sydänongelmat: rytmihäiriöt, kivut tms. päikkärissä saa turhan usein ravata
      - languo karvoitusta vielä pitkälle normipainoon, ei ole kovin nättiä kun meikkaa ja meikkivoiteen peittämiä karvoja naamassa
      En tiedä laitoinko kaikki, mutta pahimmat on kuitenkin psyykkiset. Kerran tuut oksennustautiin ja löydät ittes osastolta, koska pieni painonpudotus sai sut taas siihen kierteeseen
      Kaverisuhteet aina joka ikinen kerta menee hyvin huonosti kun relapsaa. Kaverit ei luota siihen, että haluat parempaan suuntaan koska puoliksi en haluakkaan. Sama kun alkoholisti alkaisi käydä taas viihteellä. Ei se toimi niin, laihdutus on vaan ikuisesti kielletty multa, koska pienetkin asiat saa mut aivan paskaan kuntoon. Perhe on niin väsynyt siihen, ettei ikinä tiedä onko se päivä huomenna, viikon päästä, kuukauden päästä, vuosien päästä kun meen kotiin ja kohteliaasti kieltäydyn päivällisestä koska on tullut muutama kilo lisää. En voi lähteä oikeestaan mihinkään missä pakkoliikunta voisi aktivoitua (uudet lajit, --> adrealiini, jään koukkuun ja vedän sen taas yli). Mieletön pelko jostain ruuasta, fyysinen ahdistus siitä ja riittämättömyyden tunteet siitä ettet pääse eteenpäin missään. Jos on mitenkään mahdollista älkää vetäkö itteänne tähän. Laihuus ja se adrealiini on joo maailman ihaninta, mutta joku aina pysäyttää teijät ja joudutte kapuumaan sen tien takas ylös. Joka ikinen kerta.

      • kysynvaan

        Hei, paljonko sun BMI on, eli mikä on vakava alipaino ?


      • jooniin
        kysynvaan kirjoitti:

        Hei, paljonko sun BMI on, eli mikä on vakava alipaino ?

        Olen 170cm, oon ollut 2-vuotta n 40 kg ( - 2kg), vuoden n 31 ja vuoden n 35kg. Eli BMI ollut noissa kohtii jotain 10.8-13.7. Nyt ollu erilaisii kausia, oon ollu pian 2-vuotta paremmassa kunnossa (BMI 17-23 välill). Nyt taas alaspäin, 1.5kk ja paino laskenu 6kg BMI laskenu jostai 22.5 - 19


    • Mä en pysty syömää vaik haluisin, jatkuvasti kylmä, suoli ei toimi, väsyttää eikä nukkuminen auta siihen, ei menkkoi.. Tossa oli jotai mitä tuli nopeesti mielee..

    • Jhghjkj

      Osteoporoosi - juoksu, hölkkä, laskettelu ym. kielletty koska selkä ja jalat ei kestäis
      Hampaita jouduttu repii pois, hammaskivut ja vihlomiset
      Ahdistus
      Elämä pysähdyksissä, opiskelu katkonaista sairaalajaksojen takia
      Yksinäisyys
      Kroonistuminen ja toivo hukassa
      Läheiset väsyneitä huoleen

    • Päätinparantua

      Osteoporoosi, johon ei voi aloittaa lääkitystä, koska kroppa ei sitä kestä. Vaihdevuodet alle 30 v.
      Pohjaton väsymys ja jatkuva ahdistus.
      Ei jaksa nähdä edes rakkaita ihmisiä.
      Jatkuva kuoleman pelko.
      Ihmiset tuijottaa joka paikassa.
      Ei pysty ostamaan vaatteita, kun ei löydy kokoja.
      Aivotoiminta hiipunut.
      Lämmönsäätely ei pelaa, kuuma ja kylmä ilma tekee pahaa.
      Jatkuva lääkärissä ravaaminen ja pelko osastolle joutumisesta.

      Yksinkertaisesti sekä psyykkinen, että fyysinen alennustila. Ei kannata romantisoida tätä sairautta.

    • sairas

      Näitähän riittää.
      • osteoporoosi, luut saattaa katketa ihan tavallisesta kaatumisesta
      • menkkoja ei ole ollut koskaan eikä tule --> lapsettomuus
      • hampaat kuluneet läpikuultaviksi oksentamisesta
      • aineenvaihdunta edelleen totaalisen sekaisin
      • valkosolu- ja verihiutaletasot todella matalat
      • ... mistä seuraa että sairastun helposti, vuodan verta helposti ja haavoilla kestää ikuisuus parantua
      • kaikki rahat menee hormoni-, lääke- ja sairaalakäyntikuluihin

    • lammasss

      -osteoporoosi
      -sydänkohtaus, jonka seurauksena tahdistimen asennus
      -hampaat tuhoon tuomittu
      -kalium laskee tosi herkästi
      -oon koko ajan kipeä
      -lapsettomuus
      -verenpaineen mataluus->pyörtyily
      -ruoka ei enää sula
      -kroppa ihan hiton ruma kun bmi heittelee 10-20 välillä riippuen onko bulimia vai anoreksiakausi menossa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko kertonut jo muille tunteistasi?

      Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.
      Ikävä
      75
      4356
    2. Kesä, kesä!

      Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k
      Tunteet
      11
      2313
    3. Olisin ottanut sinusta akan itselleni

      Mutta olitkin aika itsepäinen ja hankala luonne.
      Ikävä
      168
      1497
    4. Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.

      Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes
      Maailman menoa
      243
      1446
    5. Ei sua pysty unohtamaan

      Ei vaan yksinkertaisesti pysty
      Ikävä
      121
      1291
    6. Pitikö mennä rakastumaan

      Oi kyllä, kyllä piti. Kiitos vaan sulle mies! Todella kiitän..
      Ikävä
      115
      1227
    7. Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...

      Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil
      Maailman menoa
      72
      1139
    8. Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!

      No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik
      Viihde ja kulttuuri
      8
      1106
    9. Mitä tai ketä kaivattusi

      muistuttaa?
      Ikävä
      61
      1038
    10. Hei, huomenta komistus

      Yllättääkö, että olet heti mielessä. Mukavaa päivää upea ❤️
      Ikävä
      35
      946
    Aihe