Eli, ystäväni on ollut ihastunut minuun nyt toista vuotta reilusti. Hän kertoi asiasta pari vuotta sitten ja kerroin jo tuolloin hänelle, ettei meistä ikinä voisi tulla paria. Olen tuntenut hänet yli kymmenen vuotta ja hän on minulle hyvä ystävä. Ja hänen elämänlaatunsa, elämäntapansa ja ajatuksensa ovat niin erilaisia omieni kanssa - puhumattakaan sitten ulkonäöstä huolehtimisesta.
No, hän ymmärsi sen ja nyt sanoi viimein, että olisi päässyt ihastumisesta yli. Helpotuin kuullessani asiasta.
Kerroin sitten hänelle, että olen tavannut erään todella mukavan tyypin, jonka kanssa olen nyt viettänyt aikaani. Ystäväni tuntui jähmettyvän täysin. Ei ole kysellyt tyypistä mitään. On ottanut hieman etäisyyttä minuun. Heittää edelleen samanlaisia "jätetään kaikki ja muutetaan jonnekin sinkkuyhteiskuntaan" -vitsejä, joita olemme heittäneet aiemminkin.
En ole viitsinyt enää sanoa hänelle, että tosiaan, minä nyt tapailen tosiaan tuota tyyppiä ja toivon, että siitä kehittyy enemmänkin...
...mitä voisin tehdä? Annanko vain aikaa vai keskustelenko uudelleen kaverini kanssa, että ei meistä tosiaan koskaan voi paria tulla? Minusta ajatus, etten voisi tätä uutta tyyppiä koskaan tutustuttaa tähän läheiseen ystävääni tuntuu harmilliselta. Ylipäänsä ajatus, että ystäväni ei tule koskaan hyväksymään, että seurustelen jonkun muun kuin hänen kanssaan, tuntuu ahdistavalta.
No, hän ymmärsi sen ja nyt sanoi viimein, että olisi päässyt ihastumisesta yli. Helpotuin kuullessani asiasta.
Kerroin sitten hänelle, että olen tavannut erään todella mukavan tyypin, jonka kanssa olen nyt viettänyt aikaani. Ystäväni tuntui jähmettyvän täysin. Ei ole kysellyt tyypistä mitään. On ottanut hieman etäisyyttä minuun. Heittää edelleen samanlaisia "jätetään kaikki ja muutetaan jonnekin sinkkuyhteiskuntaan" -vitsejä, joita olemme heittäneet aiemminkin.
En ole viitsinyt enää sanoa hänelle, että tosiaan, minä nyt tapailen tosiaan tuota tyyppiä ja toivon, että siitä kehittyy enemmänkin...
...mitä voisin tehdä? Annanko vain aikaa vai keskustelenko uudelleen kaverini kanssa, että ei meistä tosiaan koskaan voi paria tulla? Minusta ajatus, etten voisi tätä uutta tyyppiä koskaan tutustuttaa tähän läheiseen ystävääni tuntuu harmilliselta. Ylipäänsä ajatus, että ystäväni ei tule koskaan hyväksymään, että seurustelen jonkun muun kuin hänen kanssaan, tuntuu ahdistavalta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Anna sen sopeutua. Eiköhän se siitä.
Aika hankala tilanne, mutta et voi tuon ystävän takia kultaasi hyljätäkään.
Miten niin ei tule koskaan hyväksymään? Ehkä ystäväsi rakastuu johonkin toiseen ja pääsee sinusta yli. Kyllä hän sitten viimeistään hyväksyy, että et ole hänestä kiinnostunut.