Suomi juhlii sisällissodan 100-vuotismuistojuhlaa edelleenkin sodan voittaneiden julistuksin. Sisällissodan historia on voittaneiden kirjoittama, joten julmista, ihmisyyden vastaisista vankileireistä, joita on verrattu natsien keskitysleireihin on vaiettu. Sata vuotta on julistettu "vapaussotaa" ja väitetty jopa sisällissodan hävinnyttä osapuolta, "punaisia" sodan aloittajiksi.
Werner Söderström Osakeyhtiö toimitti vuonna 1911 "Oma maa, tietokirja Suomen kodeille" kuusiosaisen tietosanakirjan. "Oman maan" viidennessä osassa on Hannes Gebhardin kirjoitus "Asutuskysymyksemme", joka kertoo niistä olosuhteista, jotka johtivat sisällissotaan vuonna 2018. Gebhardin mukaan asutuskysymys Suomessa oli tärkein sisäpoliittinen asia, jonka ratkaisemista tulisi riippumaan yhteiskunnallinen rauha. Sadan vuoden jälkeen olisi aika tunnustaa sisällissodan syyt: ASUTUSKYSYMYS ja TORPPAREIDEN ASIA.
Gebhard: "Asutuskysymyksemme. Lähimmän tulevaisuuden tehtäviä.
Tällä kysymyksellä tarkoitamme pyrkimystä saada Suomen maalaiskuntain yhteiskunnalliset olot järjestetyiksi sillä tavalla, että vähävaraisemman väestön voitaisiin katsoa elävän turvatussa asemassa, nauttien sitä tyytyväisyyden tunnetta, minkä suo oma koti, jospa vähäinenkin, ja tilaisuus edes pienessäkään määrässä nauttia maan antimia, jotka perheen viljelystyö on tuottanut.
Nykyiset olomme ovat kaukana tästä, sillä Tilattoman Väestön Alakomitean tutkimuksen mukaan olivat maalaiskuntaimme yhteiskuntataloudelliset olot v. 1901 pääpiirteissään seuraavan näköiset:
Suomen maalaiskunnissa oli
yli 110,000 maanomistajaa,
noin 160,000 maanvuokraajaa
ja noin 150,000 perhettä,
joilla ei ollut omaa asuntoa, ei viljeltyä maata eikä lehmää.
Näistä ryhmistä ensiksi nuo 160,000 maanvuokraajaa odottavat, että valtiomahdit hankkisivat heille turvatun aseman, ehkäpä asumansa tilan omaksi. Kuten tunnettua, ei uuteen vuokralakiin saatu sellaisia määräyksiä, jotka olisivat kaikiksi ajoiksi turvanneet heille heidän kotinsa nautinnon, niinkuin suomalaisen puolueen ehdotus tarkoitti, vaan saivat eri puolueitten ponnistukset aikaan ainoastaan sellaisen sovittelun, että tuo turva ulotettiin ainoastaan vuoteen 1916 saakka. Eräitten arviolaskujen mukaan tulisi noin 100,000 - 120,000 vuokratilalla asuvaa perhettä jo v. 1916 tämän johdosta kodittomaksi tai ainakin vuokranantajan mielivallasta riippuvaksi.
Lisäksi jokaisella noista 150,000 perheestä, jotka v. 1901 olivat vailla omaa asuntoa, vailla viljelystä, edes vuokratulla maalla, ja vailla lehmää, on oikeus toivoa yhteiskunnaltamme, että se tekee kaikki voitavansa, jotta heille kävisi mahdolliseksi hankkia oma, jospa vaatimatonkin asunto, pieni viljelmä ja lehmä, joka antaisi maitoa niitten pienokaisten ravitsemiseksi, joitten tulee läheisessä tulevaisuudessa hartioilleen ottaa isänmaamme raskas taakka. "
Gebhard esittää kirjoituksessaan, että maanviljelystorpille järjestettäisiin turvattu asema. Vuoden 1909 lain perusteella maanomistaja, joka ei halunnut jatkaa vuokrasopimusta, pääsi torpparista vapaaksi maksamalla korvausta ainoastaan niistä maanparannuksista, jotka torppari oli tehnyt vuodesta 1909 alkaen. Gebhard kirjoitti torppariasian parantamiseksi: Jos ei saada vapaaehtoista vuokrasopimusta aikaan, olisi vuokraehtojen määrääminen jätettävä vuokralautakunnalle, josta voisi valittaa komissiolle. "Tällä tavalla voitaisiin toivottavasti vähitellen ilman sanottavaa katkeruutta päästä uhkaavasta yhteiskunnallisesta vaarasta ja saada maahamme talonpoikaistilanomistajain valtiolle niin erinomaisen tärkeä luokka melkoisessa määrässä kasvamaan", kirjoitti Gebhard UHKAAVASTA YHTEISKUNNALLISESTA VAARASTA.
"Mutta tämän suuren uudistustyön, maanviljelystorppien itsenäistyttämisen, rinnalla täytyy välttämättömästi käydä toinen isänmaallisesti yhtä tärkeä tehtävä, nimittäin omien kotien hankkiminen noille lukuisille tilattomille perheille, joitten luku läheisessä tulevaisuudessa tulee nopeasti kasvamaan", Gebhard kirjoitti.
Gebhardin mukaan Suomessa väkiluku kasvoi, mutta ei viljelty maa-ala. Suomessa oli kutakin asukasta kohti viljeltyä maata (peltoa ja luonnonniittyä) vuonna 1813 melkein 2 ha, mutta v. 1901 ainoastaan noin 1 ha. Gebhardin totesi maalaiskunnissa olevan 150,000 perhettä ilman kotia, ilman maata, ja ilman ainoatakaan lehmää, vaikka perheet kärsien odottivat tilaisuutta päästä viljelystöihin käsiksi.
Tilattoman Väestön Alakomitean tilastollinen tutkimus paljasti Gebhardin mukaan arveluttavia epäkohtia maalaiskuntaimme asunto-oloissa:
420,000 perheestä 150,000:lla ei ollut v. 1901 omaa asuntoa, ja
80,000 ruokakuntaa, niistä 40 - 50,000 perhettä, ei hallinnut edes erityistä huonetta. Asutuskysymys oli Gebhardin mukaan Suomen tärkein sisäpoliittinen kysymys ja niin polttavaksi käynyt, että sen onnistuneesta ratkaisusta hyvin suuressa määrin tulee riippumaan kansamme yhteiskunnallinen rauha ja taloudellinen kehitysmahdollisuus.
Sisällissodan syy: asutus- ja torpparikysymys
31
600
Vastaukset
- TodellinenTilanne
Torpparien ja tilattomien tyytymättömyys ei sytyttänyt sisällissotaa
Vuokraviljelijöiden ja maaseudun tilattoman väestön heikentynyt asema aiheutti jännitteitä suomalaiseen yhteiskuntaan Venäjän vallan loppuvuosina. Suomessa vuokraviljelmiä oli 1910-luvulla 60 prosenttia kaikista viljelmistä. Ruotsissa niiden osuus oli vain 15 prosenttia. Torpparikysymystä ja tilattoman väestön heikkoa on pidetty yhtenä sisällissodan pääsyynä, mitä se ei kuitenkaan ollut. Suuri osa torppareista ja maaseutuköyhälistöstä äänesti sosiaalidemokraatteja, mutta vallankumousta heistä kannatti huomattavasti harvempi.- torpparijärjestelmä--
Torpparijärjestelmä oli kuten nimikin kertoo lähtöisin Ruotsin miehityswallasta
- VaiettuTotuus
Vuoden 1918 sotasurmat kuolintavan ja osapuolen mukaan
vesta.narc.fi/sotasurmaetusivu/stat2
KUOLINTAPA:
Kaatunut
Punaiset 5 199, valkoiset 3 414, muut 790, yhteensä 9 403
Teloitettu, ammuttu, murhattu
Punaiset 7 370, valkoiset 1 424, muut 926, yhteensä 9 720
Kuollut vankileireillä
Punaiset 11 652, valkoiset 4, muut 1790, yhteensä 13 446
Kuollut vankileireiltä vapauduttuaan
Punaiset 607, valkoiset - , muut 6, yhteensä 613
Kadonnut
Punaiset 1 767, valkoiset 46, muut 380, yhteensä 2 193
Muut kuolintavat
Punaiset 443, valkoiset 291, muut 531, yhteensä 1 265
KAIKKI YHTEENSÄ
Punaiset 27 038, valkoiset 5 179, muut 4 423, yhteensä 36 640
Verinen koston kesä 1918 - Vankileireillä kuoli 12 000 punavankia - Seura
https://seura.fi/asiat/historia/verinen...
"Verinen koston kesä 1918 - Vankileireillä kuoli 12 000 punavankia"
Suomen sisällissota päättyi toukokuussa 1918, mutta jo kesäkuussa alkoi uusi murhenäytelmä. On suoranainen ihme, että maa selvisi hirvittävästä punavankileirien kesästä.
Sisällissodan valkoiset voittajat ovat ottaneet punaisia vangeiksi lähes 80 000. Vankeja on niin paljon, että heidät täytyy jakaa kolmeentoista leiriin pääosin eteläiseen Suomeen.
Kuljetukset tapahtuvat junien lukituissa, kuumissa umpivaunuissa, jotka on ahdettu täyteen nälkäisiä, janoisia ja uupuneita vankeja.
Suurimmat leirit ovat kesäkuussa 1918 Helsingissä (Suomenlinna 11 457 vankia), Hämeenlinnassa (11 286 vankia) ja Lahdessa (Hennala, 9 742 vankia) Myös Viipurissa, Riihimäellä, Tammisaaressa ja Tampereella ylittyy 8 000 vangin raja.
Leirit perustetaan, koska kaikki punavangit on tutkittava ja tuomittava. Sisällissodan murheellinen päätösnäytelmä on valmis alkamaan.
Kaikilla vankileireillä nähdään nälkää ja kuollaan nälkään.
"Kalliokala on kuivattua turskaa, josta tehdystä keitosta ei ole poistettu ruotoja eikä sisälmyksiä"
"Myös likakaivoon heitetyt sillinhännät kelpaavat. Tampereen leirillä syödään mätänevä hevosenraato, Suomenlinnassa vangit ahmivat juurineen jokaisen kivien välissä kasvavan kasvin".
"Tammisaaressa palkalliset erikoismiehet lyövät vankeja rauta- ja puukepeillä sekä vaijerinpätkillä. Paikallinen nimismiehen ikioma lyömäase on sinkkivarppi. "
"Hennalassa punavankeja rangaistaan rikkomuksista pieksämällä. Heidät käytetään kiinni pihamaalle asetettuun penkkiin. Kaksi piiskurivartijaa hakkaa, kunnes uhri pyörtyy tai vartijat itse väsyvät ennen aikojaan."
"Jokaisella leirillä on oma hirviövartijansa, joskus useampikin".
"Nälkä on heikentänyt punavangit alttiiksi myös monille sairauksille. Leireillä riehuu isorokkoa, kurkkumätää, tulirokkoa, espanjantautia."
(Seura, Antero Raevuori, historia 10.6.2017)
Kun lukee kuvauksia Suomen sisällissodan jälkeisistä vankileireistä, ymmärtää helposti vertaukset natsien keskitysleireihin.- eimitwnkään
Miten tuo liittyy väitteeseesi siitä, että tilaton väestö muodosti teollisuuskaupungeissa perustettujen punakaartien selkärangan.
- Kassuuul
Torpparikysymys ja köyhälistön asiat oli ratkaistavissa kuten valkoinen Suomi myöhemmin osoitti.
Sodan syy oli Leninin kehoitus aloittaa väkivaltaisuudet ja se että sivistymätön kansanosa saatiin huijattua kapinaan mukaan.- TilatonVäestö
Kassuuul'ille
On totta että torpparikysymys ja kodittomien asuntokysymykset olivat ratkaistavissa. Vaan kun ei ratkaistu, joten sisällissota syttyi.
Suomessa lampuotien (=vuokramies) elinolot olivat 1900-luvun alussa lähes keskiaikaiset.
"Jos lampuoti karkaa pois kesken vuokrakautta, ja maanomistaja hänet tapaa matkalla, niin olkoon hänellä valta tuoda takaisin hänet ja kaikki, mitä hän myötänsä viepi. jos vuokramies on muualle asettunut niin maanomistaja turvautukoon käskynhaltijaan (kuvernööriin), ja vuokramies vetäköön sakkoa laittomasta muuttamisesta kymmenen talaria, ja kaikki, jotka olivat lampuodin apuna muuttamisessa, vetäkööt sakkoa kukin viisi talaria. Jos maanomistaja, takaa ajaessansa, taikka hänen kumppaninsa, saavat jonkin vahingon, haavan, mustelman tahi verinaarmun, olkoon sakko kaikesta kaksinkertainen. Jos siinä tappo tapahtuu, olkoon rangaistus se, mikä rauhavalan rikkomisesta säädetään (= menettää oikean kätensä ja henkensä). (M. K. 16 luvun, 7 ja 8 §). "
Tällaisten säädösten kautta Suomen lain mukaan maanvuokraaja maalla asetettiin jo tavallaan maaorjuuden rajalle, maaorjuuden, joka muissa Euroopan maissa poistettiin jo 1500-, 1600-, 1700-luvulla tai 1800-luvun alussa, sekä viimeisetkin jätteet 1848, 1850 ja 1861, Venäjällä lopullisesti v. 1883.
Näyttää siltä kuin tuo Venäjän viimeinen, v. 1883 lainsäädäntö maaorjuuden poistamisesta, olisi vaikuttanut Suomenkin torpparioloihin. Siihen aikaan rupesivat n.s. "laukkuryssät" innokkaasti puhumaan torppareillemme maaorjuuden poistamisesta Venäjällä ja uskottelemaan heille, että keisari tulisi Suomessa hankkimaan torpat torppareille omiksi. Ja kun torpparit eivät heti nähneet näitten lupausten toteutuvan, rupesivat he pitämään kokouksia siellä täällä ja puuhaamaan lähetystöjä Helsinkiin.
Uusi laki tuli olemaan yleinen maanvuokralaki eikä torpparilaki ja sen mukaan lyhimmän vuokraajan ja vuokramaksun määrääminen jäivät sopimuksen varaan. Laki ei ratkaissut vaikeaa "torpparikysymystä". Joten torpparit olivat näet jälleen, kun maahan ilmestyi venäläisiä kaupustelijoita, alttiit kallistamaan korvansa heidän houkutteleville puheilleen, sekä rupesivat lähettämään anomuksia, adresseja ja lähetystöjä milloin senaattiin, milloin kenraalikuvernöörille.
Maanvuokraajat Suomessa yleensä ovat vähäväkisiä, jotka eivät mitenkään itse voi pystyä maanomistajain kanssa tasaväkisinä sopimuskumppaneina puoliansa pitämään.
Lähde: Werner Söderström Osakeyhtiö. 1911. Oma maa. Tietokirja Suomen kodeille.
19/IX: Torpparilaitos Suomessa, kirj. Hannes Gebhard
Kassuuul:ille
"Leninin kehotusten" sijaan laukkuryssät ja venäläiset kaupustelijat kertoivat Suomen torppareille, että maaorjuus oli Venäjälläkin poistettu. Kun Suomen torpparit eivät saaneet parannuksia lähes orjamaiseen asemaansa (torpparilakia), nuo "sivistymättömät" rupesivat lähettämään anomuksia, adresseja ja lähetystöjä milloin senaattiin, milloin kenraalikurvernöörille.
Suomessa oli ennen sisällissotaa 110.000 maanomistajaa, noin 160.000 maanvuokraajaa ja noin 150.000 perhettä ilman asuntoa, ilman omaa maata ja ilman lehmää. Aika monta "sivistymätöntä, jotka huijattiin mukaan". Minkähän vuoksi? Vuokralaiset olivat lähes maaorjan asemassa, heitä oli noin 160.000, noin 150.000 perhettä oli ilman asuntoa, ilman omaa maata ja ilman lehmää.
LAKI VUOKRA-ALUEIDEN LUNASTAMISESTA (135/1918) eli TORPPARILAKI
Heinäkuun 17. päivä 1918 hyväksyttiin laki torppareiden ja mäkitupalaisten oikeudesta lunastaa vuokra-alueensa. Lakia täydennettiin 1919 koskemaan myös lampuoteja.
Jos torpparilaki olisi hyväksytty yleisen maanvuokralain sijaan jo aiemmin, sisällissotaa tuskin olisi käyty. Torpparilaki oli iso yhteiskunnallinen uudistus joten sitä vastustettiin ja laki saatiin voimaan vasta sisällissodan jälkeen. Aiemmin tehdyt pienet parannukset maanvuokralakiin eivät muuttaneet sitä häpeää, jota Suomessa voitiin lain turvin ja valtion viranomaisten avulla tehdä köyhälistöä eli torppareita, mäkitupalaisia ja lampuoteja kohtaan. - et-ymmärrä-lukemaasi
TilatonVäestö kirjoitti:
Kassuuul'ille
On totta että torpparikysymys ja kodittomien asuntokysymykset olivat ratkaistavissa. Vaan kun ei ratkaistu, joten sisällissota syttyi.
Suomessa lampuotien (=vuokramies) elinolot olivat 1900-luvun alussa lähes keskiaikaiset.
"Jos lampuoti karkaa pois kesken vuokrakautta, ja maanomistaja hänet tapaa matkalla, niin olkoon hänellä valta tuoda takaisin hänet ja kaikki, mitä hän myötänsä viepi. jos vuokramies on muualle asettunut niin maanomistaja turvautukoon käskynhaltijaan (kuvernööriin), ja vuokramies vetäköön sakkoa laittomasta muuttamisesta kymmenen talaria, ja kaikki, jotka olivat lampuodin apuna muuttamisessa, vetäkööt sakkoa kukin viisi talaria. Jos maanomistaja, takaa ajaessansa, taikka hänen kumppaninsa, saavat jonkin vahingon, haavan, mustelman tahi verinaarmun, olkoon sakko kaikesta kaksinkertainen. Jos siinä tappo tapahtuu, olkoon rangaistus se, mikä rauhavalan rikkomisesta säädetään (= menettää oikean kätensä ja henkensä). (M. K. 16 luvun, 7 ja 8 §). "
Tällaisten säädösten kautta Suomen lain mukaan maanvuokraaja maalla asetettiin jo tavallaan maaorjuuden rajalle, maaorjuuden, joka muissa Euroopan maissa poistettiin jo 1500-, 1600-, 1700-luvulla tai 1800-luvun alussa, sekä viimeisetkin jätteet 1848, 1850 ja 1861, Venäjällä lopullisesti v. 1883.
Näyttää siltä kuin tuo Venäjän viimeinen, v. 1883 lainsäädäntö maaorjuuden poistamisesta, olisi vaikuttanut Suomenkin torpparioloihin. Siihen aikaan rupesivat n.s. "laukkuryssät" innokkaasti puhumaan torppareillemme maaorjuuden poistamisesta Venäjällä ja uskottelemaan heille, että keisari tulisi Suomessa hankkimaan torpat torppareille omiksi. Ja kun torpparit eivät heti nähneet näitten lupausten toteutuvan, rupesivat he pitämään kokouksia siellä täällä ja puuhaamaan lähetystöjä Helsinkiin.
Uusi laki tuli olemaan yleinen maanvuokralaki eikä torpparilaki ja sen mukaan lyhimmän vuokraajan ja vuokramaksun määrääminen jäivät sopimuksen varaan. Laki ei ratkaissut vaikeaa "torpparikysymystä". Joten torpparit olivat näet jälleen, kun maahan ilmestyi venäläisiä kaupustelijoita, alttiit kallistamaan korvansa heidän houkutteleville puheilleen, sekä rupesivat lähettämään anomuksia, adresseja ja lähetystöjä milloin senaattiin, milloin kenraalikuvernöörille.
Maanvuokraajat Suomessa yleensä ovat vähäväkisiä, jotka eivät mitenkään itse voi pystyä maanomistajain kanssa tasaväkisinä sopimuskumppaneina puoliansa pitämään.
Lähde: Werner Söderström Osakeyhtiö. 1911. Oma maa. Tietokirja Suomen kodeille.
19/IX: Torpparilaitos Suomessa, kirj. Hannes Gebhard
Kassuuul:ille
"Leninin kehotusten" sijaan laukkuryssät ja venäläiset kaupustelijat kertoivat Suomen torppareille, että maaorjuus oli Venäjälläkin poistettu. Kun Suomen torpparit eivät saaneet parannuksia lähes orjamaiseen asemaansa (torpparilakia), nuo "sivistymättömät" rupesivat lähettämään anomuksia, adresseja ja lähetystöjä milloin senaattiin, milloin kenraalikurvernöörille.
Suomessa oli ennen sisällissotaa 110.000 maanomistajaa, noin 160.000 maanvuokraajaa ja noin 150.000 perhettä ilman asuntoa, ilman omaa maata ja ilman lehmää. Aika monta "sivistymätöntä, jotka huijattiin mukaan". Minkähän vuoksi? Vuokralaiset olivat lähes maaorjan asemassa, heitä oli noin 160.000, noin 150.000 perhettä oli ilman asuntoa, ilman omaa maata ja ilman lehmää.
LAKI VUOKRA-ALUEIDEN LUNASTAMISESTA (135/1918) eli TORPPARILAKI
Heinäkuun 17. päivä 1918 hyväksyttiin laki torppareiden ja mäkitupalaisten oikeudesta lunastaa vuokra-alueensa. Lakia täydennettiin 1919 koskemaan myös lampuoteja.
Jos torpparilaki olisi hyväksytty yleisen maanvuokralain sijaan jo aiemmin, sisällissotaa tuskin olisi käyty. Torpparilaki oli iso yhteiskunnallinen uudistus joten sitä vastustettiin ja laki saatiin voimaan vasta sisällissodan jälkeen. Aiemmin tehdyt pienet parannukset maanvuokralakiin eivät muuttaneet sitä häpeää, jota Suomessa voitiin lain turvin ja valtion viranomaisten avulla tehdä köyhälistöä eli torppareita, mäkitupalaisia ja lampuoteja kohtaan.Lampuotien asema ei ollut mikään vakio keskiajalta Suomen itsenäisyyteen. Maaorjuuden poistaminen ei venäläisen musikan elinoloja juuri parantanut.
- Qvist-Mark
Aloittaja on tietämätön kun ei tajua ettei torpparikysymyksellä ollut juuri mitään merkittävää osaa kapinassa. Torpparit osallistuivat huomattavan laiskasti sisällissotaan.
- TosiOn
Ehkäpä "Pohjanmaan torpparit", jotka omistivat pikkuruiset torppansa. Itä-Suomessa sen sijaan torpparit olivat maanomistajien armoilla. Mäkitupalaiset, loiset, tilattomat, vuokraviljelijät, tehdastyöläiset... näkivät nälkää. Ruokaa piiloteltiin ja keinoteltiin. Katovuosi 2017 pahensi köyhälistön asemaa ja kun yhteiskunta ei turvaa tuonut eikä ruokaa edes suurilapsisille perheille ollut (jopa monet suurilapsiset perheetkin elivät loisina toisten nurkissa), niin toivottomuus, nälkä, lapsikuolleisuus, asunnottomuus ajoivat osan kansasta sisällissotaan. Sodan lopputulos oli hirveä, saksalaisten ammattisotilaiden tultua Suomeen valkoisten puolelle, punaiset antautuivat. Köyhyys ja kurjuus muuttuivat vankileireillä kammottavaksi kidutukseksi.
- rasila
Kainuussa ja Keski-Suomessa oli hirveästi torppareita ja punakaartin kannatus lähes olematon. Ulvilan, Urjalan ja Punkalaitumen torppareista ei niistäkään enemmistö ollut punaisten puolella..
- torpparit_ei_pääosassa
Sitä on yritetty jälkeenpäin korjata näiden Pohjantähden alla - ym kirjojen-elokuvien antamaa väärää käsitystä torpparien osuudesta sisällissodassa. Mikähän siinä oli aluperin syynä oliko torpparit jotenkin hienompaa kuin tavalliset työläiset
- 1918jäljillä
torpparit_ei_pääosassa kirjoitti:
Sitä on yritetty jälkeenpäin korjata näiden Pohjantähden alla - ym kirjojen-elokuvien antamaa väärää käsitystä torpparien osuudesta sisällissodassa. Mikähän siinä oli aluperin syynä oliko torpparit jotenkin hienompaa kuin tavalliset työläiset
"Sitä on yritetty jälkeenpäin korjata näiden Pohjantähden alla - ym kirjojen-elokuvien antamaa väärää käsitystä torpparien osuudesta sisällissodassa. Mikähän siinä oli aluperin syynä oliko torpparit jotenkin hienompaa kuin tavalliset työläiset ."
Vaikka Väinö Linnan teos on fiktiivinen tuote, en minä sitä kokonaan lyttäisi. Selviäähän siinäkin, kuinka torppareitakin oli moneen lähtöön: Koskelan vanha isäntä Akseli-poikineen kuului aika menestyviin torppareihin, kuten Kivivuoretkin. Laurilat taas edustavat surkeammin menestyviä torppareita, jotka saavat häädön ja radikalisoituvat entisestään. "
Näitä surkeampia ovat Leppäset, joilla ei ole edes omaa torppaa, vaan kartanon kanapiika-äiti ja yksinkertainen Preeti-ukko asuvat ison talon nurkissa palkollisina. Tytär on kylänmiesten panopuu. Sosiaalista nousua ei näille ole luvassa.
1868 nälänhädän jälkeen Suomen maatalousväestö jakautui lähinnä talollisiin ja talottomiin ("loisiin"/"löysäläisiin"). Torppari oli sentään lähempänä talollista, ja hänen asemaansa oli jo lupailtukin parantaa. Siksi moni torppari jäi odottavalle kannalle punakapinassa.
- NälkäPelkoVihapuhe
Suomessa oli ennen sisällissotaa
110.000 maanomistajaa
noin 160.000 vähäväkistä maanvuokraajaa, joista alle 3 hehtaarin vuokramaalla 100.859
ja lisäksi ilman asuntoa, ilman maata ja ilman lehmää oli noin 150.000 perhettä.
------
Nälkä, pelko ja vihapuhe eli miksi Suomessa alkoi sata vuotta sitten sisällissota - vuoden 2017 opetukset (Yle Uutiset)
"Kunnissa valta oli eliitillä. Eduskuntavaaleissa vallitsi kyllä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, mutta kunnallisvaaleissa äänioikeus oli sidottu tuloihin. Suurin osa työväestöstä oli ilman äänioikeutta".
"Tuloerot Suomessa olivat valtavat, eikä turvaverkkoja juuri ollut. Suurin osa kansasta asui maaseudulla, ja kaupungit olivat Helsinkiä lukuun ottamatta pieniä".
"Sosialistien suurin kannatus oli itse asiassa maaseudulla, erityisesti Etelä-Suomessa, jossa maanomistus oli keskittynyt suurille kartanoille. Niissä työskenteli paljon väkeä, joka ei itse omistanut maata."
"Sen sijaan valkoisten vankimmalla tukialueella, Pohjanmaalla, tilat olivat pieniä, mutta omia. Tällä erolla oli olennainen merkitys siihen, miten sisällissodan rintamalinjat muodostuivat."
"Järjestyksenpidon rapautuminen alkoi maaliskuussa yksinkertaisesti. Poliisit saivat potkut."
"Suojeluskuntien ja työväenkaartien perustaminen lähti jo alkukesästä liikkeelle, alunperin pitkälti vastauksena jatkuviin järjestyshäiriöihin."
"Kesällä maatalouslakot kuumensivat tunteita ja saivat varsinkin isännöt perustamaan erilaisia suojelusvartioita."
"Eräs tärkeimmistä syistä liittyi aivan välttämättömään: ruokaan".
"Työmies oli usein suuren perheen ainoa elättäjä. Turvaverkkoja ei juuri ollut ja työttömyys heijastui välittömästi koko perheeseen."
"Jos lapset näkevät nälkää, tulee paine lähteä kadulle vaatimaan oikeuksia."
"Kun Suomen oma, kesän 1917 sato jäi heikoksi, tilanne näytti uhkaavalta. Jo kesällä oli suuria ruokamellakoita, nälkäiset kaupunkilaiset ryöstelivät varastoja ja tappelivat torikauppiaiden kanssa.
"Loppukesästä 1917 alkoi pelon kierre, jossa porvarien ja sosialistien epäluulo toisiaan vastaan kasvoi nimenomaan siksi, että pelättiin toista osapuolta. Porvarit pelkäsivät työväen järjestyskaartien valtaa ja työväki "lahtarikaartien" eli suojeluskuntien aikeita."
Edellä olevat lainaukset: Nälkä, pelko ja vihapuhe eli miksi Suomessa alkoi sata vuotta sitten...
https://yle.fi/uutiset- taas-väärin
Maattomilla loisilla ei ollut perheitä. He nukkuivat yleensä talojen nurkissa. Torppareita Suomessa oli korkeintaan 60 000.
- äläpä.valehtele
taas-väärin kirjoitti:
Maattomilla loisilla ei ollut perheitä. He nukkuivat yleensä talojen nurkissa. Torppareita Suomessa oli korkeintaan 60 000.
Kyllä oli perheitäkin, ja oli myös renkejä ja piikoja, jotka menivät naimisiin vaikka eivät maata omistaneet.
Valkoiset halusivat säilyttää kurjuuden ja heidän tapansa hoitaa asioita nähtiinkin kesän 1918 aikana: vankileireillä kuoli syyttömiä enemmän kuin syyllisiä.
Onneksi SDP pisti valkoisille tappajille luun kurkkuun ja maan asiat oikeaan järjestykseen!
- ethän.sinä.tajua
Gebhard tietenkin lobbasi omiaan Osuustoiminta-miehenä. Jos Suomessa maanomistus olisi todella keskittynyt harvoille ja muutamille, niin punaiset olisivat voittaneet sodan. Suomen pientilat eivät todellakaan olleet mitään tilattoman väestön entisiä vuokrakämppiä. Punaisten kannatus maatalousvaltaisilla alueilla oli enimmäkseen nollan luokkaa.
- TosiOn
Hannes Gebhard - Wikipedia
Hannes Gehard (8. huhtikuuta 1864 Kemijärvi - 23. helmikuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen liikemies, taloushistorian ja taloustieteen professori, kansanedustaja ja Suomen osuustoiminnan isä. Hän oli kustannusyhtiö Otavan toinen perustaja.
Gebhardin vanhemmat olivat metsänhoitaja Johan Ferdinand Gebhard (1834-1920) ja Matilda Laurentia Wegelius.
Gebhard oli tärkeässä roolissa Suomen torpparien ja tilattoman väestön olojen parantamisessa. Gebhard toimi 1900-luvun alkuvuosina toimineen Tilattoman väestön alakomitean sihteerinä ja pystyi tilastollisesti osoittamaan ongelman mittasuhteet. Tilattomia oli yhtä paljon kuin torppareitakin, joten asia oli laaja. Selvitystyö johti torpparivapautuslain ja Lex Kallion säätämiseen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina.
Wikipediassa on sisällissodan osapuolten vahvuudet lueteltu seuraavasti:
VALKOISET
- 80.000 - 90.000 suomalaista,
- 14.000 - 15.000 saksalaista
- 500 - 1.000 ruotsalaista
PUNAISET
- 80.000 - 90.000 suomalaista
- 7.000 - 10.000 venäläistä (ei samanaikaisesti)
Tappiot Wikipedian mukaan:
VALKOISET
- 3.414 kaatui
- 1.424 teloitettiin
- 4 kuoli vankileirillä
- 7.000 - 8.000 haavoittui
- saksalaisista kaatui 450 - 500
PUNAISET
- 5.199 kaatui
- 7.370 teloitettiin
- 1.767 katosi
- 11.652 kuoli vankileireillä
- 10.000 - 12.000 haavoittui
- venäläisistä kaatui 700 - 900 ja 1.500 teloitettiin
Wikipedia, Suomen sisällissota:
"Venäjä tuki suomalaisia punaisia pääosin luovuttamalla punakaarteille aseita. Saksan armeija tuki valkoisia hyökkäyksessä Etelä-Suomeen, noin 13.000 sotilaan vahvuisin joukoin. Valkoiset joukot valtasivat (maalis-huhtikuussa 1918) Tampereen ja Viipurin, saksalaiset joukot valtasivat Helsingin ja Lahden.
Punaisten hyökkäysvaihe helmikuussa 1918 päättyi lähes täydelliseen epäonnistumiseen.
Sisällissota päättyi valkoisen Suomen ja Saksan armeijan voittoon. Venäjän valtakausi päättyi Suomessa, mutta maa siirtyi keisarillisen Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksan hävittyä suursodan Suomessa luovuttiin hankkeista muuttaa Suomi kuningaskunnaksi, maan valtiomuodoksi tuli tasavaltainen demokratia."
Toisin sanoen
Punaisten joukot - torpparit, mäkitupalaiset (mökkiläiset) , loiset, asunnottomat, itselliset, lampuotit jne - antautuivat sen jälkeen, kun saksalaiset ammattisotilaat tulivat sodan aikana valkoisten puolelle ja valtasivat Helsingin ja Lahden. Valkoiset keskittyivät valtaamaan Tampereen ja Viipurin.
- Kassuuul
Venäjän yhteydessä Suomi oli Euroopan kurjimpia kolkkia. Ei kai kukaan kuvittele että asiat olisi korjattu muutamassa kuukaudessa. Joka tapauksessa kehitys oli nopeaa kun vain päästiin eroon Venäjästä ja punaisesta vaarasta. Nyt suomi on maailman onnellisin maa.
- rasila
Äläpä nyt. Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Häme ei ole koko Suomi. Ruotsalaiset lait suojelivat idän ja pohjoisen maanomistajia. Romanov ei pitänyt yhtä ryhmää erityisenä. Mäkitupalaisia oli Ruotsissakin vielä 1900-luvulla. Suomen maatalouden ongelmien ratkaisu hidastui Venäjän takia. Minä en toki tiedä miltä tuntuu olla tilaton. Minä tiedän ainoastaan sen miten tilaton väestö ei punaisia tukenut. Linnan ja Sillanpään sadut ovat satuja.
- parasta-aikaa
Keisarillinen Suomi ei todellakaan ollut Euroopan "kurjimpia kolkkia". Suomi teollistui ja vaurastui, jotain mitä Norjalle ei tapahtunut Ruotsin vallan alla samaan aikaan.
Päästyään eroon Ruotsista kehitys alkoi Norjassakin. Suomessa taas Venäjän seuraaja NL piti vielä yllä kehitystä, joka nyt on lakannut kokonaan.
Vain voimakas Venäjä potkii hieman liikettä laiskansitkeisiin ja tylsäpäisiin suomalaisiin. - TorpparienMaannälkä
rasila kirjoitti:
Äläpä nyt. Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Häme ei ole koko Suomi. Ruotsalaiset lait suojelivat idän ja pohjoisen maanomistajia. Romanov ei pitänyt yhtä ryhmää erityisenä. Mäkitupalaisia oli Ruotsissakin vielä 1900-luvulla. Suomen maatalouden ongelmien ratkaisu hidastui Venäjän takia. Minä en toki tiedä miltä tuntuu olla tilaton. Minä tiedän ainoastaan sen miten tilaton väestö ei punaisia tukenut. Linnan ja Sillanpään sadut ovat satuja.
Suomen maatalouden ongelmat eivät sisällissotaa ennen johtuneet Venäjästä tai Ruotsista vaan Suomen maanomistusoloista.
Torppariväestön kasvu ja maaseudun tilattoman väestön kasvu loivat yhteiskunnallisia epäkohtia. 1800-1900 lukujen vaihteessa lähes puolet maatalousväestöstä oli ilman omaa tilaa tai vuokratilaa. Tilattomien maannälkä oli kova. (Wikipedia)
1900-luvun alussa mökkiläiset tai torpat eivät tilattomien lisäksi omistaneet omaa maata, jota kehittää ja viljellä. Viljelemätöntä maata oli sekä valtion omistamana että isojen kartanoiden suurtiloilla, joilla mäkitupalaiset ja torpparit olivat ilmaista työvoimaa. Suomeen ei saatu lainsäädäntöä, joka olisi tukenut tilattomien maansaantia ja maanomistusta ja omien pientilojen kehittämistä ja viljelyä, mikä ei toki liene Venäjän syy.
- maallinen
Tilastojen mukaan lähes puolet Pirkanmaan väestöstä oli tilatonta 1918. Miksi punaset hävisivät Tampereella, jos kerta tilattoman väestön ongelmat olivat syy sotaan.
- luokkatietoisuus
Koska niin tehdas- kuin maatyöläisetkin olivat rehellistä ja rauhallista väkeä. Helppohan tyhjäntoimittamiseen tottuneiden kierojen herraspentujen oli heitä ampua, varsinkin antautumisen jälkeen.
- laskekaa.lävitte
luokkatietoisuus kirjoitti:
Koska niin tehdas- kuin maatyöläisetkin olivat rehellistä ja rauhallista väkeä. Helppohan tyhjäntoimittamiseen tottuneiden kierojen herraspentujen oli heitä ampua, varsinkin antautumisen jälkeen.
Eikös Uuno Laurila istunut vankilassa taposta ja huorittelivat Silja Salmelustakin. Rauhallisia luonnonlapsia eli Suomen Venäjän aikaisella maaseudulla korkeintaan korpiloukossa. Romppasella se rauhallisuus toki johtui uskosta siihen, että demarien äänestäminen oli syntiä. Punaisethan käyttivät Silja Salmeluksesta sanaa 'lahtarien jäte' ja kieltäytyivät siksi joukkoraiskaamasta sitä.
- SiinäSyy
Punaiset hävisivät Tampereella, kun valkoiset keskittivät joukkojensa hyökkäykset Tampereelle ja Viipuriin.
Tampereella taisteli 16.000 valkoista ja 14.000 punaista.
Tampereella kaatui 700-900 valkoista ja 1.000 - 1.500 punaista, lisäksi punaisten tappioina 11.000 vankia (jotka antautuivat)
Valkoisia johti C. G. E. Mannerheim. Punaisia johti työmies Hugo Salmela.
Saksalaiset joukot keskittyivät valkoisten tukena taistelemaan voittoisasti Helsingistä ja Lahdesta. - brandenstein
SiinäSyy kirjoitti:
Punaiset hävisivät Tampereella, kun valkoiset keskittivät joukkojensa hyökkäykset Tampereelle ja Viipuriin.
Tampereella taisteli 16.000 valkoista ja 14.000 punaista.
Tampereella kaatui 700-900 valkoista ja 1.000 - 1.500 punaista, lisäksi punaisten tappioina 11.000 vankia (jotka antautuivat)
Valkoisia johti C. G. E. Mannerheim. Punaisia johti työmies Hugo Salmela.
Saksalaiset joukot keskittyivät valkoisten tukena taistelemaan voittoisasti Helsingistä ja Lahdesta.Punaisia johtivat suurissa kaupungeissa Bulatselin tapaiset venäläiset ammattisotilaat. Venäläisten rooli oli erittäin vahva punaisten tykistössä
- ei.syy.sotaan
Ruotsissa oli käytännössä samat torpparit, muonamiehet, mäkitupalaiset ja loiset. Suomen ja Ruotsin ongelmat ratkaistiin demokraattisesti. Venäjälle tuli diktatuuri.
- SuomelleKuningas
Ruotsi ei käynyt sisällissotaa, on edelleenkin "demokraattinen kuningaskunta". Suomestakin piti tulla kuningaskunta ja Suomen eduskunta valitsi saksalaisen prinssin Suomen kuninkaaksi. Saksan hävittyä suursodan, Suomesta tuli Suomi ilman saksalaista kuningasta. Saksalaiselle kuninkaalle oli jo varattu Suomeen kuninkaalle valtaistuinkin.
Friedrich Karl Ludwig von Hessen-Kassel, Hessenin prinssi valittiin Suomen eduskunnan toimesta Suomen kuninkaaksi lokakuussa 1918, kun Suomesta sisällissodan jälkeen piti tulla kuningaskunta. Hessenin prinssi ei tullut Suomeen eikä toiminut koskaan Suomen kuninkaana. Joulukuun 14. päivä 1918 Hessenin prinssi, Suomen kuningas, ilmoitti luopuvansa Suomen kuninkuudesta.- brandenstein
Ruotsi osallistui käytännössä valtiona Suomen sisällissotaan sallimalla jääkäreiden ja muiden valkoisten täyden vapaan liikkumisen Ruotsin alueella. Ruotsista tuli runsaasti aseita ja perusteellisen sotilaallisia koulutuksen saaneita vapaaehtoisia Suomeen.
- 1918jäljillä
Kohtalaisesti menestyneessä torpparissa asui sisällä pieni maannälkäinen kapitalisti. Hänen ongelmansa oli usein maan riittämättömyys - sitä olisi kaivattu lisää, joko isännän maista lohkomalla, ostamalla tai valtion joutomaata raivaamalla.
Punaisten perimmäiset lupaukset torpparien maannälän tyydyttämisestä olisivat koituneet torpparin pettymykseksi. Tarkoitus punaisilla oli toki ottaa suurtilojen isänniltä maat ja mannut, mutta ei tehdä torppareista uusia ahneita isäntiä, mikä ajatus vilkkui monen toimeliaan torpparin mielissä. Kullervo Mannerin ja punaisten ajatus oli maiden takavarikointi valtion omistukseen, josta valtio sitten maata parhaaksi katsomallaan tavalla jakaisi - ilmeisesti näköpiirissä oli kolhoosien ja sovhoosien kaltainen systeemi kuten sittemmin Neuvostoliitossa.
Joku väärin informoitu torppari saattoi siis lähteä punakapinaan, mutta pitemmälle asiaa nähnyt tai ajatellut toimi ilmeisen vaistomaisesti oikein ja jäi odottavalle kannalle. Teollisuuskaupunkien työläisproletariaatti se ratkaisi kapinaan ryhtymisen, ja kaupungeissa sen ratkaisevat taistelut käytiin.- ToistuukoHistoria
Oma Maa on Werner Söderströmin v. 1911 julkaisema tietokirjasarja. Kirjasarjan VI osassa kirjoittaa Hannes Gebhard Suomen silloisesta asutuskysymyksestä. Suomen kruunumetsistä kirjoittaa P. W. Hannikainen.
Niin siihenkin aikaan siis "kaiken maailman professorit" olivat huolissaan yhteiskunnallisesta tilanteesta ja Suomen tulevaisuudesta.
Suomen metsistä omisti Hannikaisen mukaan omisti valtio 13,121,88 hehtaaria, joka on annettu metsähallituksen hoidettavaksi; loppuosa 290,383 hehtaaria käsittää sotilas- ja siviilivirkatalot sekä lahjoitusmaiden kantatilat ja valtion pää- ja karjakartanot, joiden silmälläpito on jätetty kuvernöörien huoleksi,
Ruununmetsäin synnyn voi lukea 16. vuosisadan keskivaiheilta, jolloin asutuksen ja viljelyksen lisääntymistä harrastava kuningas Kustaa Vaasa v. 1542 julisti kaikki silloin asumattomat erämaat Jumalan, kuninkaan ja ruunun omiksi.
Ruununmailla oli ruununmetsätorppia, joita v. 1909 oli 4169 ja joiden haltijat saavat poltto- ja rakennuspuunsa ilmaiseksi ruununmetsistä, sekä n.s. vuokramaat, joiden haltijoilla ei ole oikeutta saada maksutta puutarpeita muualta kuin itse vuokramaalta.
Hannikainen kirjoittaa: "Ruununmetsäin koko pinta-alasta, joka oli 12.831.495 hehtaaria, oli suurin osa, kokonaista 11,349,825 hehtaaria eli 90 % Oulun läänissä. Muiden läänien osalle jäi vain 1,481,670 hehtaaria. "
Tuohon aikaan metsät alkoivat tuottaa hyvin puutavaramarkkinoiden kasvaessa ja hintojen noustessa, joten uusia ruununtorppia ei enää vuokrattu, vaikka täysin tilattomia oli Suomessa paljon, jopa suurilapsisia perheitä kiersivät loisina kerjäämässä.
Gebhardin mukaan vuosisadan alussa oli Suomen maalaiskunnissa
yli 110,000 maanomistajaa
noin 160,000 maanvuokraaja ja
noin 150,000 perhettä, joilla ei ollut omaa asuntoa, ei viljeltyä maata eikä lehmää.
"Näistä ryhmistä ensiksi nuo 160,000 odottivat, että valtiomahdit hankkisivat heille turvatun aseman, ehkäpä asumansa tilan omaksi. Uuteen vuokralakiin ei kuitenkaan saatu sellaisia määräyksiä, jotka olisivat turvanneet heille heidän kotinsa, puolueet saivat aikaan sovittelun, että tuo turva ulotettiin ainoastaan vuoteen 1916 saakka. Eräitten arvioiden mukaan tulisi noin 100,000 - 120,000 vuokratilalla asuvaa perhettä jo vuonna 1916 tämän johdosta kodittomaksi tai ainakin vuokranantajan mielivallasta riippuvaksi, ellei valtio sitä ennen voi asiaa järjestää", toteaa Gebhard Oma maa -kirjassa.
"Lisäksi jokaisella noista 150,000 perheestä, jotka v. 1901 olivat vailla omaa asuntoa, vailla viljelystä, edes vuokratulla maalla, ja vailla lehmää, on oikeus toivoa yhteiskunnaltamme, että se tekee kaikki voitavansa, jotta heille kävisi mahdolliseksi hankkia oma, jopa vaatimatonkin asunto, pieni viljelmä ja lehmä, joka antaisi maitoa niitten pienokaisten ravitsemiseksi, joitten tulee läheisessä tulevaisuudessa hartioilleen ottaa isänmaamme raskas taakka", näin Gebhard kantaa huolta myös tilattomista perheistä.
Gebhardin mielestä onnettomien puolueolojen vuoksi eduskunta ei kyennyt vuokralainsäädäntöä viemään "sen nykyistä keskeneräistä tilaa kauvemmaksi". Hänen mukaansa on oltu eri mieltä siitä, kumpiko tehtävä on tärkeämpi ja kiireellisempi, sekö että nykyisten vuokramiesten asema saadaan turvatuksi, vaiko se että kodittomille saadaan oma asunto.
Gebhardin mukaan valtiovallan pitäisi turvata sekä" maanviljelystorppien itsenäistyttäminen" että myös "omien kotien hankkiminen lukuisille tilattomille perheille". Gebhard oli huolissaan siitä, että Suomen maanviljelyspinta-ala ei ole viimeisellä vuosisadalla laajentunut samassa suhteessa kuin asukasluku on kasvanut. Kutakin asukasta kohti oli viljeltyä maata Suomessa v. 1813 melkein 2 hehtaaria, mutta v. 1901 ainoastaan 1 hehtaari. Suomessa viljeltyä maata oli huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. Lisäksi Tilattoman Väestön Alakomitean tutkimuksen mukaan suuria epäkohtia oli maalaiskuntien asunto-oloissa: 420,000 perheestä 150,000:lla ei ollut v. 1901 omaa asuntoa, ja 80,000 ruokakuntaa (niistä 40,000 - 50,000 perhettä) ei hallinnut edes erityistä huonetta.
Gebhardin mukaan asutuskysymys Suomessa oli ehdottomasti tärkein sisäpoliittinen kysymys ja samalla niin tärkeä ja niin polttavaksi käynyt, että sen onnistuneesta ratkaisusta hyvin suuressa määrin tulisi riippumaan Suomen yhteiskunnallinen RAUHA ja taloudellinen kehitys.
Kuten tiedämme torpparilakia ei saatu ajoissa aikaan eikä asutuskysymystä ratkaistu. Tiedämme myös mitä siitä seurasi: sisällissota v. 1918.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1938666
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k264818- 504278
- 623847
- 513236
- 503030
Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä262706Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.482519- 432501
Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv422295