Totta, on olemassa tämä paradoksi, hämmästystä herättävä katselemisen kokemus. Mutta katselijaa ei ole. Näyttämö on täysin tyhjä, tyhjennetty viimeisestäkin minästä, itsestä (hänen nimensä on ego-minä). Silmänräpäyksessä katoaa tuo tuttu tunne tästä henkilöstä katsomassa kaupungin vilinää. Uusi katselemisen kokemus jatkuu persoonattomana, pysähtymättä huomaamaan tuota paradoksia, ei ole olemassa ketään sitä "suorittamassa". Kokija kohtaa kolme oivallusta, johtaen ymmärrykseen yksinkertaistakin yksinkertaisemmasta tiedosta: Tämä on kaiken ikuinen tila. Ei ole enempää tehtävää. Yhtään mitään pelättävää ei ole.
-James Austin (kirjailija, neurologi ja meditaation harrastaja)
-James Austin (kirjailija, neurologi ja meditaation harrastaja)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jep. Teosofien kielellä sama toisin sanoen: mieli on arupa-tasoilla (ilman muotoa -tasoilla, kausaalitasoilla). Buddhalaiset sanoo: ollaan tyhjyydessä, in emptiness.
Kyllä, se on ikuinen tila. Olen päätynyt siihen, että vain positiivisesta lähtökohdasta käsin voi tuon meditaation tajuta. Avaruuden ikuinen perusta, se joka ei lakkaa. En ole tavannut nimittäin yhtään negoilevaa, joka olisi tuota ilman muotoa olevaa oivaltanut ( ei-ketään kotona on vapautta, vapaus siitä kuvasta jota sanomme egoksi). Siksi voin sanoa: ikuisuus on positivisuutta.