Olen pahoillani, mutta tämä paljon mainostettu ja puolustettu Darwinin teoria, evoluutio, on aivan liian pöhkö jotta siihen voisi uskoa tosissaan vakavalla naamalla.
Olen ihan tosissani yrittänyt hyväksyä evoluution tosiasiana ja faktana, mutta se ei vain onnistu.
Mieleni ei vain suostu hyväksymään tuollaista roskaa.
Ajatus että kaikki kasvit, hyönteiset, puut, kalat, matelijat, nisäkkäät ja ihmiset kaikkine monimuotoisuuksineen olisi syntynyt itsestään alkeellisesta solusta on huima ja hieno tarina, mutta ontto ja mahdoton. En usko sattumanvaraisten perimän vaurioiden ja luonnonvalinnan rakentaneen kaikkea nähtävää luonnon monimuotoisuutta.
Evoluution hyväksyminen
Haluanhyväksyä
86
1022
Vastaukset
Evoluutio ei ole mielipidekysymys. Evoluutio olisi, vaikka ihmistä ei olisi olemassakaan.
Tunnetun kreationistisen filosofin, Mark5:n mukaan evoluutio toimisi aivan hyvin ilman elämääkin. Kuka tohtii epäillä?
- KetäKiinnostaa
Taitaa olla herttaisen yhdentekevää, mitä sinä uskot. Omapahan on häpeäsi, jos pidät muinaisten kamelikuskien nuotiotarinoita tiedettä pätevämpinä tiedon lähteinä.
- Lautamaja
Muinaiset kamelikuskit tiesivät kuitenkin todella asiantuntevasti sem että mistä se homous sikiää.
Luehan Raamatun kertomus Sodomasta ja Gomorrasta. Ne kaupungit olivat läpeensä niin turmeltuneita että Jumala hävitti ne asukkaineen täydellisesti.
Mitä opimme tästä? No sen että kelvottomista olosuhteista ne homot tulevat, eli homous ei ole evoluution tulosta kuten homojärjestöt sitkeästi ja vailla tieteen häivääkään yrittävät esittää
- FiksuKreationisti.1
Evoluutio ei kuulu palstan aihepiiriin, jyrbä.
Ilmoitettu poistoon. ”En usko sattumanvaraisten perimän vaurioiden ja luonnonvalinnan rakentaneen kaikkea nähtävää luonnon monimuotoisuutta.”
Ei kukaan täysjärkinen tähän usko. Rappeutumishallusinaatiot on totta vain kretun sekavassa päässä.- Ffgggrf
”Ajatus että kaikki kasvit, hyönteiset, puut, kalat, matelijat, nisäkkäät ja ihmiset kaikkine monimuotoisuuksineen...”
”En usko sattumanvaraisten perimän vaurioiden ja luonnonvalinnan rakentaneen kaikkea nähtävää luonnon monimuotoisuutta.”
Hehheeehheeeh!!!! Kretiini kompastuu jälleen omiin olkiukkoihinsa. Katso kuinka monimuotoisen luonnon luoja on luonut - tuo onneton luoja on niin avuton, että kykenee luomaan vain rappeutumien kautta. Miten luonto voi olla kaunis ja monimuotoinen, mutta samalla rappeutunut? - Järkisyitä
Hienoa, että ajattelet itse, etkä usko mihinkään pyhinä pidettyihin teksteihin tai uskomuksiin. Jos et usko evoluutioteoriaan olet päätynyt tilanteeseen, ettei sinulla ole mitään käsitystä, miten eli eliöt ovat tänne maapallolle tulleet.
Jos luot itsellesi aukkojen Jumalan selitykseksi, niin sitten olet vajonnut alkuasukkaiden tasolle, jotka myös selittivät sitä jos tätä jumaliensa avulla. - A.Teisti
>>Olen pahoillani, mutta tämä paljon mainostettu ja puolustettu Darwinin teoria, evoluutio, on aivan liian pöhkö jotta siihen voisi uskoa tosissaan vakavalla naamalla.<<
Sitä, että sanot evoluutioteoriaa aivan liian pöhköksi, ei voi uskoa todeksi vakavalla naamalla. Trollaatko vain?
>>Olen ihan tosissani yrittänyt hyväksyä evoluution tosiasiana ja faktana, mutta se ei vain onnistu.
Mieleni ei vain suostu hyväksymään tuollaista roskaa.<<
Et todellakaan ole yrittänyt tai sitten sinulla on ajattelussasi jotain älyllisiä haasteita. Evoluutioteoria on loppujen lopuksi todella selkeä ja yksinkertainen "juttu". Taidat todella olla trolli...
>>Ajatus että kaikki kasvit, hyönteiset, puut, kalat, matelijat, nisäkkäät ja ihmiset kaikkine monimuotoisuuksineen olisi syntynyt itsestään alkeellisesta solusta on huima ja hieno tarina, mutta ontto ja mahdoton. En usko sattumanvaraisten perimän vaurioiden ja luonnonvalinnan rakentaneen kaikkea nähtävää luonnon monimuotoisuutta.<<
Kuten Richard Dawkins on monesti sanonut: Kyseessä on non-random selection, eli evoluutio ei perustu sattumaan.- Haluanhyväksyä
''Kuten Richard Dawkins on monesti sanonut: Kyseessä on non-random selection, eli evoluutio ei perustu sattumaan. ''
Kyllä. Väitetään että evoluutio ei ole sattumaa, koska luonnonvalinta ohjaa sitä. Silti on mahdotonta uskoa että sattumanvaraiset tiedostojen kopiointivirheet olisivat tuottaneet ''alkusoluun'' kaiken sen informaation mitä tarvitaan nykypäivänä havaittavan monimuotoisuuden rakentamiseen, vaikka luonnonvalinta valitsisikin näitä hypoteettisia informaatiota lisääviä virheitä, mikäli niitä on edes olemassa. Haluanhyväksyä kirjoitti:
''Kuten Richard Dawkins on monesti sanonut: Kyseessä on non-random selection, eli evoluutio ei perustu sattumaan. ''
Kyllä. Väitetään että evoluutio ei ole sattumaa, koska luonnonvalinta ohjaa sitä. Silti on mahdotonta uskoa että sattumanvaraiset tiedostojen kopiointivirheet olisivat tuottaneet ''alkusoluun'' kaiken sen informaation mitä tarvitaan nykypäivänä havaittavan monimuotoisuuden rakentamiseen, vaikka luonnonvalinta valitsisikin näitä hypoteettisia informaatiota lisääviä virheitä, mikäli niitä on edes olemassa.”Silti on mahdotonta uskoa että sattumanvaraiset tiedostojen kopiointivirheet olisivat tuottaneet ''alkusoluun'' kaiken sen informaation mitä tarvitaan nykypäivänä havaittavan monimuotoisuuden rakentamiseen, vaikka luonnonvalinta valitsisikin näitä hypoteettisia informaatiota lisääviä virheitä, mikäli niitä on edes olemassa.”
Muista, että kopiointivirheet tulivat kuvaan vasta hedelmänsyönnin jälkeen. Alkusolu kehittyi evoluution kautta.- Järkisyitä
Haluanhyväksyä kirjoitti:
''Kuten Richard Dawkins on monesti sanonut: Kyseessä on non-random selection, eli evoluutio ei perustu sattumaan. ''
Kyllä. Väitetään että evoluutio ei ole sattumaa, koska luonnonvalinta ohjaa sitä. Silti on mahdotonta uskoa että sattumanvaraiset tiedostojen kopiointivirheet olisivat tuottaneet ''alkusoluun'' kaiken sen informaation mitä tarvitaan nykypäivänä havaittavan monimuotoisuuden rakentamiseen, vaikka luonnonvalinta valitsisikin näitä hypoteettisia informaatiota lisääviä virheitä, mikäli niitä on edes olemassa.Määritteleppäs tarkemmin kysymyksesi. Alkusoluhan oli todennäköisesti hyvin yksinkertainen ja siinä ei todellakaan ollut nykyeliöiden ”informaatiota”. Alkusolun muodostuminen menee abiogenesiksen puolelle eikä ole osa evoluutioteorian sisältöä.
Informaatio on käsitteenä tässä yhteydessä epäselvä. Voidaan esimerkiksi katsoa, että täysin satunnaisessa lukusarjassa on saman verran informaatiota kuin järjestetyssä. Informaatio kuvaa meidän tietoa tuosta sarjasta eikä sarjan järjestäytyneisyyttä. - infoapukkaa
Järkisyitä kirjoitti:
Määritteleppäs tarkemmin kysymyksesi. Alkusoluhan oli todennäköisesti hyvin yksinkertainen ja siinä ei todellakaan ollut nykyeliöiden ”informaatiota”. Alkusolun muodostuminen menee abiogenesiksen puolelle eikä ole osa evoluutioteorian sisältöä.
Informaatio on käsitteenä tässä yhteydessä epäselvä. Voidaan esimerkiksi katsoa, että täysin satunnaisessa lukusarjassa on saman verran informaatiota kuin järjestetyssä. Informaatio kuvaa meidän tietoa tuosta sarjasta eikä sarjan järjestäytyneisyyttä."Informaatio on käsitteenä tässä yhteydessä epäselvä. Voidaan esimerkiksi katsoa, että täysin satunnaisessa lukusarjassa on saman verran informaatiota kuin järjestetyssä. Informaatio kuvaa meidän tietoa tuosta sarjasta eikä sarjan järjestäytyneisyyttä. "
Jos informaatio määriteltäisiin kreationistien tavalla, evoluutio alkusolusta ihmiseksi kaatuisi kuin korttitalo. Toki voidaan katsoa, että täysin satunnaisessa lukusarjassa on saman verran informaatiota kuin järjestetyssä. Mutta esimerkiksi tietokoneohjemissa vain tietty järjestys tuottaa halutun lopputuoksen, ei satunnainen. Informaatio on sitä, mitä kielellä komunikoidaan. infoapukkaa kirjoitti:
"Informaatio on käsitteenä tässä yhteydessä epäselvä. Voidaan esimerkiksi katsoa, että täysin satunnaisessa lukusarjassa on saman verran informaatiota kuin järjestetyssä. Informaatio kuvaa meidän tietoa tuosta sarjasta eikä sarjan järjestäytyneisyyttä. "
Jos informaatio määriteltäisiin kreationistien tavalla, evoluutio alkusolusta ihmiseksi kaatuisi kuin korttitalo. Toki voidaan katsoa, että täysin satunnaisessa lukusarjassa on saman verran informaatiota kuin järjestetyssä. Mutta esimerkiksi tietokoneohjemissa vain tietty järjestys tuottaa halutun lopputuoksen, ei satunnainen. Informaatio on sitä, mitä kielellä komunikoidaan.Perehdyhän Shannonin informaatioteoriaan.
Minkään järjellisen määrittelyn mukaan ei kehitys kaatuisi. Se kaatuisi vain siinä hölmössä olettamuksessa, että alkusolusta olisi pitänyt syntyä juuri nyt tuntemamme Homo sapiens. Kreationistit joutuisivat uskontonsa takia edellyttämään teleologista ihmiseen tähtäävää kehitystä, mikäli he kehitysajatuksen hyväksyisivät. Sellainen kehitys sattuman ja luonnonvalinnan kautta olisi käytännössä mahdoton.
Mutta kuten luonto osoittaa, toimivia innovaatioita (elämää kaikissa mahdollisissa muodoissa) on käsittämättömän paljon. Kaikki on lähtenyt samasta alkuelämästä ja nyt lajirunsaus lasketaan miljoonissa jos ei kymmenissä miljoonissa. Se on osoitus evoluution valtavasta luomisvoimasta.- kentietääsekertokoon
agnoskepo kirjoitti:
Perehdyhän Shannonin informaatioteoriaan.
Minkään järjellisen määrittelyn mukaan ei kehitys kaatuisi. Se kaatuisi vain siinä hölmössä olettamuksessa, että alkusolusta olisi pitänyt syntyä juuri nyt tuntemamme Homo sapiens. Kreationistit joutuisivat uskontonsa takia edellyttämään teleologista ihmiseen tähtäävää kehitystä, mikäli he kehitysajatuksen hyväksyisivät. Sellainen kehitys sattuman ja luonnonvalinnan kautta olisi käytännössä mahdoton.
Mutta kuten luonto osoittaa, toimivia innovaatioita (elämää kaikissa mahdollisissa muodoissa) on käsittämättömän paljon. Kaikki on lähtenyt samasta alkuelämästä ja nyt lajirunsaus lasketaan miljoonissa jos ei kymmenissä miljoonissa. Se on osoitus evoluution valtavasta luomisvoimasta."Perehdyhän Shannonin informaatioteoriaan. "
Kerrohan, miten kyseinen teoria erottaa toisistaan satunnaisen ja järjestetyn informaation? - Järkisyitä
infoapukkaa kirjoitti:
"Informaatio on käsitteenä tässä yhteydessä epäselvä. Voidaan esimerkiksi katsoa, että täysin satunnaisessa lukusarjassa on saman verran informaatiota kuin järjestetyssä. Informaatio kuvaa meidän tietoa tuosta sarjasta eikä sarjan järjestäytyneisyyttä. "
Jos informaatio määriteltäisiin kreationistien tavalla, evoluutio alkusolusta ihmiseksi kaatuisi kuin korttitalo. Toki voidaan katsoa, että täysin satunnaisessa lukusarjassa on saman verran informaatiota kuin järjestetyssä. Mutta esimerkiksi tietokoneohjemissa vain tietty järjestys tuottaa halutun lopputuoksen, ei satunnainen. Informaatio on sitä, mitä kielellä komunikoidaan.”Mutta esimerkiksi tietokoneohjemissa vain tietty järjestys tuottaa halutun lopputuoksen, ei satunnainen. Informaatio on sitä, mitä kielellä komunikoidaan.”
Mutta tuollaisissa informaatiomäärityksissä on ongelma: miten mittaat informaation määrän?
Missä seuraavista on eniten informaatiota
1. ”Taivaalla lentää Pekka.”
2. ”Taivaalla lentää lintu.”
3. ”UGVra2EgbGVuc2kgZWlsZW4gdGFpdmFhbGxhLg==”
Lause 1 ei välttämättä kerro jollekin paljoa. Miten ihmeessä Pekka lentää? Jos tiedossa on, ettö Pekka on lemmikki papukaijani, niin lauseessa 1 on enemmän informaatiota kuin lauseessa 2. Jos tämä tieto puuttuu, niin informaatiota on vähemmän. Eli informaation määrä on subjektiivista eikä sinänsä itse tekstin ominaisuus. Kolmannessa lauseessa on eniten informaatiota!!! - kaksieriasiaa
Järkisyitä kirjoitti:
”Mutta esimerkiksi tietokoneohjemissa vain tietty järjestys tuottaa halutun lopputuoksen, ei satunnainen. Informaatio on sitä, mitä kielellä komunikoidaan.”
Mutta tuollaisissa informaatiomäärityksissä on ongelma: miten mittaat informaation määrän?
Missä seuraavista on eniten informaatiota
1. ”Taivaalla lentää Pekka.”
2. ”Taivaalla lentää lintu.”
3. ”UGVra2EgbGVuc2kgZWlsZW4gdGFpdmFhbGxhLg==”
Lause 1 ei välttämättä kerro jollekin paljoa. Miten ihmeessä Pekka lentää? Jos tiedossa on, ettö Pekka on lemmikki papukaijani, niin lauseessa 1 on enemmän informaatiota kuin lauseessa 2. Jos tämä tieto puuttuu, niin informaatiota on vähemmän. Eli informaation määrä on subjektiivista eikä sinänsä itse tekstin ominaisuus. Kolmannessa lauseessa on eniten informaatiota!!!"Lause 1 ei välttämättä kerro jollekin paljoa. Miten ihmeessä Pekka lentää? Jos tiedossa on, ettö Pekka on lemmikki papukaijani, niin lauseessa 1 on enemmän informaatiota kuin lauseessa 2. Jos tämä tieto puuttuu, niin informaatiota on vähemmän. Eli informaation määrä on subjektiivista eikä sinänsä itse tekstin ominaisuus. Kolmannessa lauseessa on eniten informaatiota!!! "
Esimerkeissäsi päästään Shannonin informaatiomääritelmän rajoituksiin. Kaksi ensimmäistä sisältää viestin, kolmas ei. Siis tuo kolmas on merkityksetöntä informaatiota.
Se on vähän niikuin television "lumisade" se ei ole informaatiota. kaksieriasiaa kirjoitti:
"Lause 1 ei välttämättä kerro jollekin paljoa. Miten ihmeessä Pekka lentää? Jos tiedossa on, ettö Pekka on lemmikki papukaijani, niin lauseessa 1 on enemmän informaatiota kuin lauseessa 2. Jos tämä tieto puuttuu, niin informaatiota on vähemmän. Eli informaation määrä on subjektiivista eikä sinänsä itse tekstin ominaisuus. Kolmannessa lauseessa on eniten informaatiota!!! "
Esimerkeissäsi päästään Shannonin informaatiomääritelmän rajoituksiin. Kaksi ensimmäistä sisältää viestin, kolmas ei. Siis tuo kolmas on merkityksetöntä informaatiota.
Se on vähän niikuin television "lumisade" se ei ole informaatiota.1. Kielitieteilijälle taivaalla lentää Pekka lauseen Pekka sanalla on korkea informatiivinen arvo sen odottamattomuuden takia. Esimerkkinä on usein käytetty lausetta: "Juna pysähtyy linja-autopysäkille"
2. "Taivaalla lentää lintu" on tiedonsiirtoinsinöörille informaatioltaan suunnilleen sama kuin "Taivaalla lentää "Pekka"
3. Myös kirjainyhdistelmä "UGVra2EgbGVuc2kgZWlsZ" vastaa informaation siirrossa samaa kuin edelliset, jos suuria kirjaimia ei tarvitse erotella, jos tarvitsee, kaistaa tai siirtoaikaakin tarvitaan vähän lisää.
Shannonin alkuperäinen työ liittyy tiedonsiirron ongelmiin, joten sen suhteen on sama, onko informaatio ymmärrettävää. Informaatioteoriaa on jälkikäteen laajennettu esimerkiksi juuri kielitieteeseen, mutta samalla sen täsmällisyys on kärsinyt.
Wiki:
"Informaatioteoria (engl. information theory) on sovelletun matematiikan haara, joka tutkii informaation mittaamista ja siirtämistä."
"Shannon julkaisi vuonna 1948 artikkelin A Mathematical Theory of Communication, jossa tutkitaan tiedon siirtämisen ongelmia. Seuraavana vuonna hän julkaisi artikkelin Communication Theory of Secrecy Systems, jossa hän sovelsi teoriaansa salaukseen."
3. viesti saattaisi olla esimerkki salatusta viestistä.- tieteenharrastaja
infoapukkaa kirjoitti:
"Informaatio on käsitteenä tässä yhteydessä epäselvä. Voidaan esimerkiksi katsoa, että täysin satunnaisessa lukusarjassa on saman verran informaatiota kuin järjestetyssä. Informaatio kuvaa meidän tietoa tuosta sarjasta eikä sarjan järjestäytyneisyyttä. "
Jos informaatio määriteltäisiin kreationistien tavalla, evoluutio alkusolusta ihmiseksi kaatuisi kuin korttitalo. Toki voidaan katsoa, että täysin satunnaisessa lukusarjassa on saman verran informaatiota kuin järjestetyssä. Mutta esimerkiksi tietokoneohjemissa vain tietty järjestys tuottaa halutun lopputuoksen, ei satunnainen. Informaatio on sitä, mitä kielellä komunikoidaan.Lähettäjän ei kuitenkaan tarvitse olla tietoinen olento:
" Informaatio on sitä, mitä kielellä komunikoidaan."
Kolin kalliossa olevat luonnon tuottamat aallonmerkit kommunikoivat geologille, missä ja milloin on joskus ollut rantaviiva. - Järkisyitä
kaksieriasiaa kirjoitti:
"Lause 1 ei välttämättä kerro jollekin paljoa. Miten ihmeessä Pekka lentää? Jos tiedossa on, ettö Pekka on lemmikki papukaijani, niin lauseessa 1 on enemmän informaatiota kuin lauseessa 2. Jos tämä tieto puuttuu, niin informaatiota on vähemmän. Eli informaation määrä on subjektiivista eikä sinänsä itse tekstin ominaisuus. Kolmannessa lauseessa on eniten informaatiota!!! "
Esimerkeissäsi päästään Shannonin informaatiomääritelmän rajoituksiin. Kaksi ensimmäistä sisältää viestin, kolmas ei. Siis tuo kolmas on merkityksetöntä informaatiota.
Se on vähän niikuin television "lumisade" se ei ole informaatiota.”Esimerkeissäsi päästään Shannonin informaatiomääritelmän rajoituksiin. Kaksi ensimmäistä sisältää viestin, kolmas ei. Siis tuo kolmas on merkityksetöntä informaatiota.”
Tuossa oli ansa kuten joku jo arveli. Tuo kolmas ”UGVra2EgbGVuc2kgZWlsZW4gdGFpdmFhbGxhLg==” on base64 koodattuna lause ”Pekka lensi eilen taivaalla.” eli siinä oli eniten informaatiota, vaikka sinä luulit sitä merkittömäksi. Kuten sanoin informaation määritelmä tietosisältönä on ongelmallinen, koska sama asia tuo jollekin tietoa ja toiselle se ei sano yhtään mitään.
Eli miten voit tietää sisältääkö joku asia viestin vai ei? Samoin miten mittaat kahta eri viestiä keskenään ja annat arvon niiden sisältömälle informaatiolle? Sisältääkö epätosi sanoma informaatiota?
Jos saan arpomalla aikaiseksi järkevän lauseen, niin onko siinä informaatiota? Järkisyitä kirjoitti:
Määritteleppäs tarkemmin kysymyksesi. Alkusoluhan oli todennäköisesti hyvin yksinkertainen ja siinä ei todellakaan ollut nykyeliöiden ”informaatiota”. Alkusolun muodostuminen menee abiogenesiksen puolelle eikä ole osa evoluutioteorian sisältöä.
Informaatio on käsitteenä tässä yhteydessä epäselvä. Voidaan esimerkiksi katsoa, että täysin satunnaisessa lukusarjassa on saman verran informaatiota kuin järjestetyssä. Informaatio kuvaa meidän tietoa tuosta sarjasta eikä sarjan järjestäytyneisyyttä.Informaatiomäärä kasvaa epäjärjestyksen lisääntyessä.
- infoapukkaa
Järkisyitä kirjoitti:
”Esimerkeissäsi päästään Shannonin informaatiomääritelmän rajoituksiin. Kaksi ensimmäistä sisältää viestin, kolmas ei. Siis tuo kolmas on merkityksetöntä informaatiota.”
Tuossa oli ansa kuten joku jo arveli. Tuo kolmas ”UGVra2EgbGVuc2kgZWlsZW4gdGFpdmFhbGxhLg==” on base64 koodattuna lause ”Pekka lensi eilen taivaalla.” eli siinä oli eniten informaatiota, vaikka sinä luulit sitä merkittömäksi. Kuten sanoin informaation määritelmä tietosisältönä on ongelmallinen, koska sama asia tuo jollekin tietoa ja toiselle se ei sano yhtään mitään.
Eli miten voit tietää sisältääkö joku asia viestin vai ei? Samoin miten mittaat kahta eri viestiä keskenään ja annat arvon niiden sisältömälle informaatiolle? Sisältääkö epätosi sanoma informaatiota?
Jos saan arpomalla aikaiseksi järkevän lauseen, niin onko siinä informaatiota?"Tuossa oli ansa kuten joku jo arveli. Tuo kolmas ”UGVra2EgbGVuc2kgZWlsZW4gdGFpdmFhbGxhLg==” on base64 koodattuna lause ”Pekka lensi eilen taivaalla.” eli siinä oli eniten informaatiota, vaikka sinä luulit sitä merkittömäksi. Kuten sanoin informaation määritelmä tietosisältönä on ongelmallinen, koska sama asia tuo jollekin tietoa ja toiselle se ei sano yhtään mitään."
Ansa kenelle? Jos asian sama informaatio ilmaistaan eri tavoin, niin lisääntyykö tuo informaatio sen ilmaisutavasta riippuen? Tuskin.
"Eli miten voit tietää sisältääkö joku asia viestin vai ei? Samoin miten mittaat kahta eri viestiä keskenään ja annat arvon niiden sisältömälle informaatiolle? Sisältääkö epätosi sanoma informaatiota?"
Jos viestin ymmärtää, se on informaatiota. Eiköhän koodilla ilmaistu informaatio ole asian ydin, ei se, kuinka paljon tuo informaatio vaatii koodia? Soitat hälytyskeskukseen auto-onnettomuudesta, miten luulet heidän toimivan?
Jos saan arpomalla aikaiseksi järkevän lauseen, niin onko siinä informaatiota?
Saat arpomalla lauseen, tililläni on tullut miljoona euroa. Pidätkö sitä todellisena informaationa, vai arvonnan tuottamana lauseena, joka ei ole totta. - eimeejakoon
M-Kar kirjoitti:
Informaatiomäärä kasvaa epäjärjestyksen lisääntyessä.
"Informaatiomäärä kasvaa epäjärjestyksen lisääntyessä."
Jos informaatio on järjestystä, johon voidaan liittää jokin tulkinta, niin miten epäjärjestys siinä voi lisätä sitä? eimeejakoon kirjoitti:
"Informaatiomäärä kasvaa epäjärjestyksen lisääntyessä."
Jos informaatio on järjestystä, johon voidaan liittää jokin tulkinta, niin miten epäjärjestys siinä voi lisätä sitä?Informaatiota lasketaan bitteinä. Mitä enemmän bittejä ja mitä enemmän ne ovat epäjärjestyksessä, sitä enemmän informaatiota. Tämä on informaatiotieteiden perusteita ja sen voi testata helposti vaikka kotitietokoneella käyttämällä tämän tiedoston pakkaustoimintoa mikä pyrkii tiivistämään informaation kokoa. Ne siis käytännössä poistavat järjestystä ja lisäävät kohinaa ja tiedoston koko pienenee.
Informaatio ei siis ole järjestystä. Informaatio on niitä vaihteluja järjestyksessä. Täysin järjestäytynyt informaatio vaikka paperilla olisi se, että kirjoitan kirjeen ja kirjeen sisältönä on täysin tyhjä paperi niin sehän on silloin järjestyksessä, kaikki valkoisena. Se kohina siellä on sitä informaation lisääntymistä.- kaipaaseliä
M-Kar kirjoitti:
Informaatiota lasketaan bitteinä. Mitä enemmän bittejä ja mitä enemmän ne ovat epäjärjestyksessä, sitä enemmän informaatiota. Tämä on informaatiotieteiden perusteita ja sen voi testata helposti vaikka kotitietokoneella käyttämällä tämän tiedoston pakkaustoimintoa mikä pyrkii tiivistämään informaation kokoa. Ne siis käytännössä poistavat järjestystä ja lisäävät kohinaa ja tiedoston koko pienenee.
Informaatio ei siis ole järjestystä. Informaatio on niitä vaihteluja järjestyksessä. Täysin järjestäytynyt informaatio vaikka paperilla olisi se, että kirjoitan kirjeen ja kirjeen sisältönä on täysin tyhjä paperi niin sehän on silloin järjestyksessä, kaikki valkoisena. Se kohina siellä on sitä informaation lisääntymistä.Informaatio ei siis ole järjestystä. Informaatio on niitä vaihteluja järjestyksessä. Täysin järjestäytynyt informaatio vaikka paperilla olisi se, että kirjoitan kirjeen ja kirjeen sisältönä on täysin tyhjä paperi niin sehän on silloin järjestyksessä, kaikki valkoisena. Se kohina siellä on sitä informaation lisääntymistä.
Katsot televisiota ja halut että se välittäisi sinulle enemmän informaatiota. Meinaatko, että anteenitoimisessa televisiossa anteenijohdon irti vetäminen lisää informaatiota, "lumisateen" muodossa.
Jos kirjeen sisältönä on täysin puhdas paperi, oletko silloin kirjoittanut kirjeen? Nyt sekoitat toisiinsa informaation ja informaation välittämiseen käytetyn alustan, paperin. Mitä tarkoitat kohinalla siellä? kaipaaseliä kirjoitti:
Informaatio ei siis ole järjestystä. Informaatio on niitä vaihteluja järjestyksessä. Täysin järjestäytynyt informaatio vaikka paperilla olisi se, että kirjoitan kirjeen ja kirjeen sisältönä on täysin tyhjä paperi niin sehän on silloin järjestyksessä, kaikki valkoisena. Se kohina siellä on sitä informaation lisääntymistä.
Katsot televisiota ja halut että se välittäisi sinulle enemmän informaatiota. Meinaatko, että anteenitoimisessa televisiossa anteenijohdon irti vetäminen lisää informaatiota, "lumisateen" muodossa.
Jos kirjeen sisältönä on täysin puhdas paperi, oletko silloin kirjoittanut kirjeen? Nyt sekoitat toisiinsa informaation ja informaation välittämiseen käytetyn alustan, paperin. Mitä tarkoitat kohinalla siellä?"Se kohina siellä on sitä informaation lisääntymistä."
Kyllä.
"Meinaatko, että anteenitoimisessa televisiossa anteenijohdon irti vetäminen lisää informaatiota, "lumisateen" muodossa."
Kyllä.
"Jos kirjeen sisältönä on täysin puhdas paperi, oletko silloin kirjoittanut kirjeen?"
En. Raapustelemalla siihen jotain tyhjyydeksi järjestäytynyt arkki saa kohinaa ja informaatio lisääntyy.
" Nyt sekoitat toisiinsa informaation ja informaation välittämiseen käytetyn alustan, paperin. Mitä tarkoitat kohinalla siellä?"
Vaikka niitä kirjaimia mitä raapustelee. Täysin puhdas arkki on täysin järjestäytynyt. Jos puolet arkista on mustaa ja puolet valkoista, siinä on informaatiota sen värin vaihdon verran. Jos se on täynnä kirjaimia niin informaatiota tulee lisää. Jos se paperi on pelkkää "lumisadetta" niin informaatiota on vielä enemmän.
Informaatiota voi hyvin tutkia tavallisella kotitietokoneella ja käyttää tämän häviötöntä tiedostonpakkaustoimintoa. Järjestäytynyt informaatio tiivistyy paremmin kuin kohina, koska kohinassa on informaatiota enemmän samaan bittimäärään nähden.
Tämä on informaatiotieteiden perusteita. Kreationistit sitten vääntää asian jotenkin nurinpäin, että kun asiat on järjestyksessä niin informaatio lisääntyy, mikä on tietenkin täysin pielessä.- yliopistoopettajanmukaan
M-Kar kirjoitti:
"Se kohina siellä on sitä informaation lisääntymistä."
Kyllä.
"Meinaatko, että anteenitoimisessa televisiossa anteenijohdon irti vetäminen lisää informaatiota, "lumisateen" muodossa."
Kyllä.
"Jos kirjeen sisältönä on täysin puhdas paperi, oletko silloin kirjoittanut kirjeen?"
En. Raapustelemalla siihen jotain tyhjyydeksi järjestäytynyt arkki saa kohinaa ja informaatio lisääntyy.
" Nyt sekoitat toisiinsa informaation ja informaation välittämiseen käytetyn alustan, paperin. Mitä tarkoitat kohinalla siellä?"
Vaikka niitä kirjaimia mitä raapustelee. Täysin puhdas arkki on täysin järjestäytynyt. Jos puolet arkista on mustaa ja puolet valkoista, siinä on informaatiota sen värin vaihdon verran. Jos se on täynnä kirjaimia niin informaatiota tulee lisää. Jos se paperi on pelkkää "lumisadetta" niin informaatiota on vielä enemmän.
Informaatiota voi hyvin tutkia tavallisella kotitietokoneella ja käyttää tämän häviötöntä tiedostonpakkaustoimintoa. Järjestäytynyt informaatio tiivistyy paremmin kuin kohina, koska kohinassa on informaatiota enemmän samaan bittimäärään nähden.
Tämä on informaatiotieteiden perusteita. Kreationistit sitten vääntää asian jotenkin nurinpäin, että kun asiat on järjestyksessä niin informaatio lisääntyy, mikä on tietenkin täysin pielessä."Se kohina siellä on sitä informaation lisääntymistä." #Kyllä.#
Kohina ei ole edes informaatiota, joten eihän se silloin voi lisätä sitä, yliopisto opettajan mukaan.
"Meinaatko, että anteenitoimisessa televisiossa anteenijohdon irti vetäminen lisää informaatiota, "lumisateen" muodossa." #Kyllä.#
Lumisade ei ole informaatiota, yliopisto opettajan mukaan.
"Jos kirjeen sisältönä on täysin puhdas paperi, oletko silloin kirjoittanut kirjeen?"
#En. Raapustelemalla siihen jotain tyhjyydeksi järjestäytynyt arkki saa kohinaa ja informaatio lisääntyy.#
Kohina ei ole informaatiota, joten se ei voi lisätä sitä, yliopisto opettajan mukaan.
" Nyt sekoitat toisiinsa informaation ja informaation välittämiseen käytetyn alustan, paperin. Mitä tarkoitat kohinalla siellä?"
#Vaikka niitä kirjaimia mitä raapustelee. Täysin puhdas arkki on täysin järjestäytynyt. Jos puolet arkista on mustaa ja puolet valkoista, siinä on informaatiota sen värin vaihdon verran. Jos se on täynnä kirjaimia niin informaatiota tulee lisää. Jos se paperi on pelkkää "lumisadetta" niin informaatiota on vielä enemmän.#
Informaatio on merkityksellistä, jos vastaanottaja ymmärtää sen. Lumisade ei ole sellaista.
#Informaatiota voi hyvin tutkia tavallisella kotitietokoneella ja käyttää tämän häviötöntä tiedostonpakkaustoimintoa. Järjestäytynyt informaatio tiivistyy paremmin kuin kohina, koska kohinassa on informaatiota enemmän samaan bittimäärään nähden.#
Kohina ei ole informaatiota.
#Tämä on informaatiotieteiden perusteita. Kreationistit sitten vääntää asian jotenkin nurinpäin, että kun asiat on järjestyksessä niin informaatio lisääntyy, mikä on tietenkin täysin pielessä.#
Ei ole, sinä olet täysin pihalla yliopisto opettajan mukaan. yliopistoopettajanmukaan kirjoitti:
"Se kohina siellä on sitä informaation lisääntymistä." #Kyllä.#
Kohina ei ole edes informaatiota, joten eihän se silloin voi lisätä sitä, yliopisto opettajan mukaan.
"Meinaatko, että anteenitoimisessa televisiossa anteenijohdon irti vetäminen lisää informaatiota, "lumisateen" muodossa." #Kyllä.#
Lumisade ei ole informaatiota, yliopisto opettajan mukaan.
"Jos kirjeen sisältönä on täysin puhdas paperi, oletko silloin kirjoittanut kirjeen?"
#En. Raapustelemalla siihen jotain tyhjyydeksi järjestäytynyt arkki saa kohinaa ja informaatio lisääntyy.#
Kohina ei ole informaatiota, joten se ei voi lisätä sitä, yliopisto opettajan mukaan.
" Nyt sekoitat toisiinsa informaation ja informaation välittämiseen käytetyn alustan, paperin. Mitä tarkoitat kohinalla siellä?"
#Vaikka niitä kirjaimia mitä raapustelee. Täysin puhdas arkki on täysin järjestäytynyt. Jos puolet arkista on mustaa ja puolet valkoista, siinä on informaatiota sen värin vaihdon verran. Jos se on täynnä kirjaimia niin informaatiota tulee lisää. Jos se paperi on pelkkää "lumisadetta" niin informaatiota on vielä enemmän.#
Informaatio on merkityksellistä, jos vastaanottaja ymmärtää sen. Lumisade ei ole sellaista.
#Informaatiota voi hyvin tutkia tavallisella kotitietokoneella ja käyttää tämän häviötöntä tiedostonpakkaustoimintoa. Järjestäytynyt informaatio tiivistyy paremmin kuin kohina, koska kohinassa on informaatiota enemmän samaan bittimäärään nähden.#
Kohina ei ole informaatiota.
#Tämä on informaatiotieteiden perusteita. Kreationistit sitten vääntää asian jotenkin nurinpäin, että kun asiat on järjestyksessä niin informaatio lisääntyy, mikä on tietenkin täysin pielessä.#
Ei ole, sinä olet täysin pihalla yliopisto opettajan mukaan."Kohina ei ole edes informaatiota"
Kyllä on.
"yliopisto opettajan mukaan"
Se opettaja ei sitten tiedä mitään. Hanki parempi opettaja. Tässä vähän faktaa: https://en.wikipedia.org/wiki/Entropy_(information_theory)
"Informaatio on merkityksellistä, jos vastaanottaja ymmärtää sen."
Sillä taas ei ole mitään merkitystä sen kanssa mitä se informaatio on.
"Kohina ei ole informaatiota."
Tietysti on, älä valehtele.
Voit helposti kuvata vaikka lumisadetta ja tallentaa tiedoston niin siihen tulee niitä bittejä, eli informaatiota. Voit myös mitata informaation tiheyttä miten hyvin se kompressoituu. Hyvin kohinaton ja kohinainen informaatio on kun kompressoidaan, lopputulos lähentyy puhdasta kohinaa.- yliopistoopeoikeassa
M-Kar kirjoitti:
"Kohina ei ole edes informaatiota"
Kyllä on.
"yliopisto opettajan mukaan"
Se opettaja ei sitten tiedä mitään. Hanki parempi opettaja. Tässä vähän faktaa: https://en.wikipedia.org/wiki/Entropy_(information_theory)
"Informaatio on merkityksellistä, jos vastaanottaja ymmärtää sen."
Sillä taas ei ole mitään merkitystä sen kanssa mitä se informaatio on.
"Kohina ei ole informaatiota."
Tietysti on, älä valehtele.
Voit helposti kuvata vaikka lumisadetta ja tallentaa tiedoston niin siihen tulee niitä bittejä, eli informaatiota. Voit myös mitata informaation tiheyttä miten hyvin se kompressoituu. Hyvin kohinaton ja kohinainen informaatio on kun kompressoidaan, lopputulos lähentyy puhdasta kohinaa.Olet sekoittanut toisiinsa sen, miten informaatiota mitataan siihen, mitä se on. On menetelmiä, jotka mittaavat sekä käyttökelvotonta ja käyttökelpoista infoa samana, ja tässä on missä menet vikaan.
yliopistoopeoikeassa kirjoitti:
Olet sekoittanut toisiinsa sen, miten informaatiota mitataan siihen, mitä se on. On menetelmiä, jotka mittaavat sekä käyttökelvotonta ja käyttökelpoista infoa samana, ja tässä on missä menet vikaan.
Kun puhutaan Shannonin informaatioteoriasta, niin siinä informaatio käsitetään laajasti ilman somaattista merkitystä. Kielitieteessä asia on ihan toinen, mutta sen kohdalla ei täsmällistä määrittelyä enää kyetä tekemään.
Informaatio on *vastaanottajalle merkityksellistä*, vain jos hän ymmärtää sen. Mitään yleistystä siitä ei voi tehdä.
Jos kvattifyysikko lähettää laskelmansa väärään sähköpostiositteeseen, satunnainen vastaanottaja tuskin ymmärtää kaavoista mitään. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen suhteen, onko kaavoissa informaatiota vai ei. Esimerkiksi valkoinen kohina sisältää informaatiota kosmisesta taustasäteilystä. Meillä ei vaan ole keinoa kaivaa sitä esiin.yliopistoopeoikeassa kirjoitti:
Olet sekoittanut toisiinsa sen, miten informaatiota mitataan siihen, mitä se on. On menetelmiä, jotka mittaavat sekä käyttökelvotonta ja käyttökelpoista infoa samana, ja tässä on missä menet vikaan.
"Olet sekoittanut toisiinsa sen, miten informaatiota mitataan siihen, mitä se on. On menetelmiä, jotka mittaavat sekä käyttökelvotonta ja käyttökelpoista infoa samana, ja tässä on missä menet vikaan."
Ei sille ole mitään määritelmää mikä on käyttökelpoista ja mikä käyttökelvotonta. Oleellista on se, että informaatiota on, ja se kohina vaikuttaa moneen asiaan.
Esimerkiksi kun neste vaikka kiinteytyy niin se alkaa niistä muutamista epäpuhtauksista mitä siellä on, eli kohinasta. Kun tapahtuu vaikka jotain kristalloitumista ja muodostuu suurempia rakenteita, niin se miksi se lopulta tulee tapahtuu sen kohinan perusteella.
Ihmisen aivotkin on semmoista harmaata massaa mutta kun sitä tutkii tarkemmin niin se on täynnä jos jonkinlaisia hermojohdotuksia vaikka päällisin puolin se on pelkkää kohinaa.
Ei vaan ole olemassa mitään yleistystä "merkityksellisyydestä". Aivosikin on pelkkää kohinaa mutta sinulla on jotain ajatuksia ja "tietoisuus". Informaatio siis on kohinaa.
Se että olisikin päinvastoin on jotani kreationismihuuhaata millä yritetään vääristellä tosiasioita ja keksitään jotain "rappeutumisia" ja siitä sitten pitää mussuttaa kun todellisuus on erilainen kuin kreationistien psykoosiharhat.- infoapukkaataisittenei
agnoskepo kirjoitti:
Kun puhutaan Shannonin informaatioteoriasta, niin siinä informaatio käsitetään laajasti ilman somaattista merkitystä. Kielitieteessä asia on ihan toinen, mutta sen kohdalla ei täsmällistä määrittelyä enää kyetä tekemään.
Informaatio on *vastaanottajalle merkityksellistä*, vain jos hän ymmärtää sen. Mitään yleistystä siitä ei voi tehdä.
Jos kvattifyysikko lähettää laskelmansa väärään sähköpostiositteeseen, satunnainen vastaanottaja tuskin ymmärtää kaavoista mitään. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen suhteen, onko kaavoissa informaatiota vai ei. Esimerkiksi valkoinen kohina sisältää informaatiota kosmisesta taustasäteilystä. Meillä ei vaan ole keinoa kaivaa sitä esiin."Kun puhutaan Shannonin informaatioteoriasta, niin siinä informaatio käsitetään laajasti ilman somaattista merkitystä. Kielitieteessä asia on ihan toinen, mutta sen kohdalla ei täsmällistä määrittelyä enää kyetä tekemään. "
Aivan, kun puhutaan, mutta ainakaan siinä jutussa jonka itse luin, ei mainita sanallakaan tuota Shannonin informaatioteoriaa.
"Informaatio on *vastaanottajalle merkityksellistä*, vain jos hän ymmärtää sen. Mitään yleistystä siitä ei voi tehdä."
Mikä estää tuon yleistämisen? Tietokirja sisältää paljon tietoa, mutta jos kukaan ei avaa sitä, se jää merkitsemättömäksi. Maantieteellinen paikka sisältää loputtomasti paikkatietoa omasta itsestään, mutta informaatioksi se muuttuu vasta kun siitä tehdään kartta tai kuva johon vastaanottaja voi tutustua.
"Jos kvattifyysikko lähettää laskelmansa väärään sähköpostiositteeseen, satunnainen vastaanottaja tuskin ymmärtää kaavoista mitään. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen suhteen, onko kaavoissa informaatiota vai ei. Esimerkiksi valkoinen kohina sisältää informaatiota kosmisesta taustasäteilystä. Meillä ei vaan ole keinoa kaivaa sitä esiin. "
Tässäkin yleistys toimii hyvin, kyseessä on merkitsemätön informaatio. infoapukkaataisittenei kirjoitti:
"Kun puhutaan Shannonin informaatioteoriasta, niin siinä informaatio käsitetään laajasti ilman somaattista merkitystä. Kielitieteessä asia on ihan toinen, mutta sen kohdalla ei täsmällistä määrittelyä enää kyetä tekemään. "
Aivan, kun puhutaan, mutta ainakaan siinä jutussa jonka itse luin, ei mainita sanallakaan tuota Shannonin informaatioteoriaa.
"Informaatio on *vastaanottajalle merkityksellistä*, vain jos hän ymmärtää sen. Mitään yleistystä siitä ei voi tehdä."
Mikä estää tuon yleistämisen? Tietokirja sisältää paljon tietoa, mutta jos kukaan ei avaa sitä, se jää merkitsemättömäksi. Maantieteellinen paikka sisältää loputtomasti paikkatietoa omasta itsestään, mutta informaatioksi se muuttuu vasta kun siitä tehdään kartta tai kuva johon vastaanottaja voi tutustua.
"Jos kvattifyysikko lähettää laskelmansa väärään sähköpostiositteeseen, satunnainen vastaanottaja tuskin ymmärtää kaavoista mitään. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen suhteen, onko kaavoissa informaatiota vai ei. Esimerkiksi valkoinen kohina sisältää informaatiota kosmisesta taustasäteilystä. Meillä ei vaan ole keinoa kaivaa sitä esiin. "
Tässäkin yleistys toimii hyvin, kyseessä on merkitsemätön informaatio."Aivan, kun puhutaan, mutta ainakaan siinä jutussa jonka itse luin, ei mainita sanallakaan tuota Shannonin informaatioteoriaa."
Eli se oli jotain roskaa.
Ei tähän liity mitkään ihmiset tai "kenelle informaatio on tarkoitettu" millään tavalla. Informaatio on informaatiota siten miten se ilmenee materiassa ja energiassa ja merkityksellisyys on hölynpölyä koska informaatiolla ei tarvitse olla mitään vastaanottajaa koska informaatiolla ei tarvitse olla myöskään mitään mikä sen tekee.- Järkisyitä
infoapukkaa kirjoitti:
"Tuossa oli ansa kuten joku jo arveli. Tuo kolmas ”UGVra2EgbGVuc2kgZWlsZW4gdGFpdmFhbGxhLg==” on base64 koodattuna lause ”Pekka lensi eilen taivaalla.” eli siinä oli eniten informaatiota, vaikka sinä luulit sitä merkittömäksi. Kuten sanoin informaation määritelmä tietosisältönä on ongelmallinen, koska sama asia tuo jollekin tietoa ja toiselle se ei sano yhtään mitään."
Ansa kenelle? Jos asian sama informaatio ilmaistaan eri tavoin, niin lisääntyykö tuo informaatio sen ilmaisutavasta riippuen? Tuskin.
"Eli miten voit tietää sisältääkö joku asia viestin vai ei? Samoin miten mittaat kahta eri viestiä keskenään ja annat arvon niiden sisältömälle informaatiolle? Sisältääkö epätosi sanoma informaatiota?"
Jos viestin ymmärtää, se on informaatiota. Eiköhän koodilla ilmaistu informaatio ole asian ydin, ei se, kuinka paljon tuo informaatio vaatii koodia? Soitat hälytyskeskukseen auto-onnettomuudesta, miten luulet heidän toimivan?
Jos saan arpomalla aikaiseksi järkevän lauseen, niin onko siinä informaatiota?
Saat arpomalla lauseen, tililläni on tullut miljoona euroa. Pidätkö sitä todellisena informaationa, vai arvonnan tuottamana lauseena, joka ei ole totta.”Ansa kenelle? Jos asian sama informaatio ilmaistaan eri tavoin, niin lisääntyykö tuo informaatio sen ilmaisutavasta riippuen? Tuskin.”
Koodatussa versiossa oli yksi sana enemmän, ”eilen”, mikä on lisäinformaatiota.
"Jos viestin ymmärtää, se on informaatiota. Eiköhän koodilla ilmaistu informaatio ole asian ydin, ei se, kuinka paljon tuo informaatio vaatii koodia.”
Tuo oli juuri pointtini aiemmin. Tietosisältö on subjektiivinen eli sama data voi sisältää eri määrän informaatiota riippuen kuka sitä lukee. En koe tälläistä informaatiomääritelmää eksaktiksi.
”Saat arpomalla lauseen, tililläni on tullut miljoona euroa. Pidätkö sitä todellisena informaationa, vai arvonnan tuottamana lauseena, joka ei ole totta.”
Siis informaatio-määrä riippuu paitsi lukijasta myös siitä onko tieto tosi? Jos arvottu lause olisi sattumalta pitänyt paikkansa, niin muuttuisiko se sitten informaatioksi, jos näytän sen henkilölle, joka ei tiennyt sen olevan arvottu? Tälläinen informaatiokäsite menee yhä vain epämääräisemmäksi.
Muistutettakoon, että informaatiomääritelmiä on useita. Itse kannatan eksakteja määritelmiä. - asetatkoURSAnroskaksi
M-Kar kirjoitti:
"Aivan, kun puhutaan, mutta ainakaan siinä jutussa jonka itse luin, ei mainita sanallakaan tuota Shannonin informaatioteoriaa."
Eli se oli jotain roskaa.
Ei tähän liity mitkään ihmiset tai "kenelle informaatio on tarkoitettu" millään tavalla. Informaatio on informaatiota siten miten se ilmenee materiassa ja energiassa ja merkityksellisyys on hölynpölyä koska informaatiolla ei tarvitse olla mitään vastaanottajaa koska informaatiolla ei tarvitse olla myöskään mitään mikä sen tekee."Eli se oli jotain roskaa."
Asetetaanko URSA:n sivut roskaksi? asetatkoURSAnroskaksi kirjoitti:
"Eli se oli jotain roskaa."
Asetetaanko URSA:n sivut roskaksi?Jos Shannonin informaatioteoriaa ei käsitetä niin informaatiota käsittelevä tietolähde on roskaa.
infoapukkaataisittenei kirjoitti:
"Kun puhutaan Shannonin informaatioteoriasta, niin siinä informaatio käsitetään laajasti ilman somaattista merkitystä. Kielitieteessä asia on ihan toinen, mutta sen kohdalla ei täsmällistä määrittelyä enää kyetä tekemään. "
Aivan, kun puhutaan, mutta ainakaan siinä jutussa jonka itse luin, ei mainita sanallakaan tuota Shannonin informaatioteoriaa.
"Informaatio on *vastaanottajalle merkityksellistä*, vain jos hän ymmärtää sen. Mitään yleistystä siitä ei voi tehdä."
Mikä estää tuon yleistämisen? Tietokirja sisältää paljon tietoa, mutta jos kukaan ei avaa sitä, se jää merkitsemättömäksi. Maantieteellinen paikka sisältää loputtomasti paikkatietoa omasta itsestään, mutta informaatioksi se muuttuu vasta kun siitä tehdään kartta tai kuva johon vastaanottaja voi tutustua.
"Jos kvattifyysikko lähettää laskelmansa väärään sähköpostiositteeseen, satunnainen vastaanottaja tuskin ymmärtää kaavoista mitään. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen suhteen, onko kaavoissa informaatiota vai ei. Esimerkiksi valkoinen kohina sisältää informaatiota kosmisesta taustasäteilystä. Meillä ei vaan ole keinoa kaivaa sitä esiin. "
Tässäkin yleistys toimii hyvin, kyseessä on merkitsemätön informaatio."Aivan, kun puhutaan, mutta ainakaan siinä jutussa jonka itse luin, ei mainita sanallakaan tuota Shannonin informaatioteoriaa."
Eli luit jutun informaatiosta ja jutussa ohitettiin kokonaan informaatiota käsittelevä matemaattinen perusteoria. Ja pidit kirjoitusta niin hyvänä, että sitä kannattaa siteerata?
Informaatio on informaatiota ymmärtää sitä joku tai ei. Eihän jonkin asian faktuaalinen informatiivisuus voi riippua siitä, ymmärtääkö jälkeenjäänyt Pölhö Kustaa asiaa vai eikö ymmärrä. Käsityksesi informaatiosta on täysin metsässä.- aikaontehnyttehtävänsä
agnoskepo kirjoitti:
"Aivan, kun puhutaan, mutta ainakaan siinä jutussa jonka itse luin, ei mainita sanallakaan tuota Shannonin informaatioteoriaa."
Eli luit jutun informaatiosta ja jutussa ohitettiin kokonaan informaatiota käsittelevä matemaattinen perusteoria. Ja pidit kirjoitusta niin hyvänä, että sitä kannattaa siteerata?
Informaatio on informaatiota ymmärtää sitä joku tai ei. Eihän jonkin asian faktuaalinen informatiivisuus voi riippua siitä, ymmärtääkö jälkeenjäänyt Pölhö Kustaa asiaa vai eikö ymmärrä. Käsityksesi informaatiosta on täysin metsässä."Käsityksesi informaatiosta on täysin metsässä. "
Nykyaikana Informaatioteoriaan perustuvat indikaattorit osoittautuvat epäjohdonmukaisiksi ja riittämättömiksi jo aika yksinkertaisiinkin tutkimuksiinkin. Sitä ei suositella käytettäväksi. aikaontehnyttehtävänsä kirjoitti:
"Käsityksesi informaatiosta on täysin metsässä. "
Nykyaikana Informaatioteoriaan perustuvat indikaattorit osoittautuvat epäjohdonmukaisiksi ja riittämättömiksi jo aika yksinkertaisiinkin tutkimuksiinkin. Sitä ei suositella käytettäväksi.Jaa, mitä ne sitten suosittelevat?
aikaontehnyttehtävänsä kirjoitti:
"Käsityksesi informaatiosta on täysin metsässä. "
Nykyaikana Informaatioteoriaan perustuvat indikaattorit osoittautuvat epäjohdonmukaisiksi ja riittämättömiksi jo aika yksinkertaisiinkin tutkimuksiinkin. Sitä ei suositella käytettäväksi.Laitahan linkki mainitsemaasi suositukseen. Informaatioteoria on matemaattisen tarkka, kun sitä käytetään omalla pätevyysalueellaan. Matemaattinen fakta ei muutu, on puhe nykyajasta tai menneestä ajasta.
Aivan toinen asia on, kun kielititeilijät venyttävät informaatioteorian rajoja käytännössä sen pätevyysalueen ulkopuolelle. Silläkään saralla ei Shannonin teoriaa tietääkseni ole korvattu. Vai osaatko sanoa, mitä nykyään käytetään Shannonin sijaan.
Joka tapauksessa sinun käsityksesi informaatiosta on aivan metsässä.agnoskepo kirjoitti:
Laitahan linkki mainitsemaasi suositukseen. Informaatioteoria on matemaattisen tarkka, kun sitä käytetään omalla pätevyysalueellaan. Matemaattinen fakta ei muutu, on puhe nykyajasta tai menneestä ajasta.
Aivan toinen asia on, kun kielititeilijät venyttävät informaatioteorian rajoja käytännössä sen pätevyysalueen ulkopuolelle. Silläkään saralla ei Shannonin teoriaa tietääkseni ole korvattu. Vai osaatko sanoa, mitä nykyään käytetään Shannonin sijaan.
Joka tapauksessa sinun käsityksesi informaatiosta on aivan metsässä.Pieni lisäys wikistä:
"Informaatioteoria (engl. information theory) on sovelletun matematiikan haara, joka tutkii informaation mittaamista ja siirtämistä."
Sinun mielestäsi matematiikka on siis epäjohdonmukaista. Haluatko lukita väitteesi?- nytonvalinnanpaikka
agnoskepo kirjoitti:
Pieni lisäys wikistä:
"Informaatioteoria (engl. information theory) on sovelletun matematiikan haara, joka tutkii informaation mittaamista ja siirtämistä."
Sinun mielestäsi matematiikka on siis epäjohdonmukaista. Haluatko lukita väitteesi?"Sinun mielestäsi matematiikka on siis epäjohdonmukaista. Haluatko lukita väitteesi? "
Haluatko että lähetän tuon pyytämäsi linkin Shannonin informaatioteorian mukaan, jolloin viestin sisällöllä ei ole merkitystä, vaan se edustaa sitä matemaattisesti? nytonvalinnanpaikka kirjoitti:
"Sinun mielestäsi matematiikka on siis epäjohdonmukaista. Haluatko lukita väitteesi? "
Haluatko että lähetän tuon pyytämäsi linkin Shannonin informaatioteorian mukaan, jolloin viestin sisällöllä ei ole merkitystä, vaan se edustaa sitä matemaattisesti?Jäi se linkki siihen suositukseenkin laittamatta kuin myös vastaamatta kysymykseen, onko matematiikka epäjohdonmukaista, kuten väitit seuraavassa:
"Nykyaikana Informaatioteoriaan perustuvat indikaattorit osoittautuvat epäjohdonmukaisiksi ja riittämättömiksi jo aika yksinkertaisiinkin tutkimuksiinkin."
Kirjoitat omaa huuhaatasi ja odotat, että asiasta sentään jotain tietävät hyväksyvät sen. Sitten kun asialliset perusteet loppuvat, alkaa lapsellinen länkytys.
Informaatiota ei määritä vastaanottajan kyky ymmärtää. Jos sinä et ymmärrä, mitä informaatioteorialla tarkoitetaan, ei se mitenkään alenna teorian arvoa.- UrpoOnUrpo
agnoskepo kirjoitti:
Jäi se linkki siihen suositukseenkin laittamatta kuin myös vastaamatta kysymykseen, onko matematiikka epäjohdonmukaista, kuten väitit seuraavassa:
"Nykyaikana Informaatioteoriaan perustuvat indikaattorit osoittautuvat epäjohdonmukaisiksi ja riittämättömiksi jo aika yksinkertaisiinkin tutkimuksiinkin."
Kirjoitat omaa huuhaatasi ja odotat, että asiasta sentään jotain tietävät hyväksyvät sen. Sitten kun asialliset perusteet loppuvat, alkaa lapsellinen länkytys.
Informaatiota ei määritä vastaanottajan kyky ymmärtää. Jos sinä et ymmärrä, mitä informaatioteorialla tarkoitetaan, ei se mitenkään alenna teorian arvoa.Aika turha näille on teorioita selittää. Kun he ovat lyöneet lukkoon kantansa informaatiosta, ei sitä tosiasiat muuksi muuta. Kai se on liian noloa myöntää tappionsa. Mieluummin väitetään, ettei matemaattisesti eksakti teoria ole johdonmukainen ja ettei sitä voi soveltaa yksinkertaisiinkaan tutkimuksiin.
Ja taas kuului mielessä moiskahdus kun tyhjänpuhujan leima lyötiin heebon otsaan.
Taitavat moninaiset digitaaliset moldulointi- ja pakkausmenetelmät ja jopa hajaspektrimenetelmät perustua suurelta osin Shannonin informaatioteoriaan. - Shanoninteorianheikkous
agnoskepo kirjoitti:
Jäi se linkki siihen suositukseenkin laittamatta kuin myös vastaamatta kysymykseen, onko matematiikka epäjohdonmukaista, kuten väitit seuraavassa:
"Nykyaikana Informaatioteoriaan perustuvat indikaattorit osoittautuvat epäjohdonmukaisiksi ja riittämättömiksi jo aika yksinkertaisiinkin tutkimuksiinkin."
Kirjoitat omaa huuhaatasi ja odotat, että asiasta sentään jotain tietävät hyväksyvät sen. Sitten kun asialliset perusteet loppuvat, alkaa lapsellinen länkytys.
Informaatiota ei määritä vastaanottajan kyky ymmärtää. Jos sinä et ymmärrä, mitä informaatioteorialla tarkoitetaan, ei se mitenkään alenna teorian arvoa.Ethän kyennyt vastaaman siihen, annanko määritelmän Shannonin mukaan, jolloin se ei riipu siitä, onko viestissä järkeä vai ei?
Eli, en voi laittaa viestiä linkistä Shannonin informaatioteorian mukaan. Shanoninteorianheikkous kirjoitti:
Ethän kyennyt vastaaman siihen, annanko määritelmän Shannonin mukaan, jolloin se ei riipu siitä, onko viestissä järkeä vai ei?
Eli, en voi laittaa viestiä linkistä Shannonin informaatioteorian mukaan.Sinä olet se, joka ei kykene vastaamaan. Minäkin odottelen sinulta vastausta, rohkeasti vaan multinikkimme.
nytonvalinnanpaikka kirjoitti:
"Sinun mielestäsi matematiikka on siis epäjohdonmukaista. Haluatko lukita väitteesi? "
Haluatko että lähetän tuon pyytämäsi linkin Shannonin informaatioteorian mukaan, jolloin viestin sisällöllä ei ole merkitystä, vaan se edustaa sitä matemaattisesti?"Haluatko että lähetän tuon pyytämäsi linkin Shannonin informaatioteorian mukaan, jolloin viestin sisällöllä ei ole merkitystä, vaan se edustaa sitä matemaattisesti? "
Jätin vastaamatta, koska kysymyksessäsi ei ole järkeä. Jos laitat viestin linkistä, niin totta Mooses siihen sisältyy kyseinen linkkii. Et näköjään vieläkään tajua, mitä eroa on laskennallisella informaatiolla ja sen sisällön merkityksellisyydellä.
"Eli, en voi laittaa viestiä linkistä Shannonin informaatioteorian mukaan. "
Oletko tosiaan noin hölmö vai pitääkö oikein heittäytyä?- päivänselväasia
agnoskepo kirjoitti:
"Haluatko että lähetän tuon pyytämäsi linkin Shannonin informaatioteorian mukaan, jolloin viestin sisällöllä ei ole merkitystä, vaan se edustaa sitä matemaattisesti? "
Jätin vastaamatta, koska kysymyksessäsi ei ole järkeä. Jos laitat viestin linkistä, niin totta Mooses siihen sisältyy kyseinen linkkii. Et näköjään vieläkään tajua, mitä eroa on laskennallisella informaatiolla ja sen sisällön merkityksellisyydellä.
"Eli, en voi laittaa viestiä linkistä Shannonin informaatioteorian mukaan. "
Oletko tosiaan noin hölmö vai pitääkö oikein heittäytyä?"Jätin vastaamatta, koska kysymyksessäsi ei ole järkeä. Jos laitat viestin linkistä, niin totta Mooses siihen sisältyy kyseinen linkkii. Jätin vastaamatta, koska kysymyksessäsi ei ole järkeä. Jos laitat viestin linkistä, niin totta Mooses siihen sisältyy kyseinen linkkii. Et näköjään vieläkään tajua, mitä eroa on laskennallisella informaatiolla ja sen sisällön merkityksellisyydellä.
Tottakai kysymyksessä on järkeä. Toimiakseen linkki edellyttää tietyn kirjainjärjestyksen, toimiakseen. Oletko samaa mieltä? Shannonin mukaan tuolle linkille voidaan määritellä informaatiosisältö. Oletko samaa mieltä? Mutta aivan sama informaatio sisältö voidaan määrittää kirjainjärjestykselle, joka ei toimi. Oletko samaa mieltä?
"Et näköjään vieläkään tajua, mitä eroa on laskennallisella informaatiolla ja sen sisällön merkityksellisyydellä."
Kyllä se olet nyt sinä joka ei tajua Shannonin teorian puutetta. Sisällön merkityksellisyydellä ei ole väliä laskennallisen informaation näkökulmasta. Ymmärrätkö? Mikset myönnä, yleisessä tiedossa olevaa asiaa, että Shannonin määritelmä ei riippu siitä, onko viestissä (informaatiossa) järkeä vai ei? päivänselväasia kirjoitti:
"Jätin vastaamatta, koska kysymyksessäsi ei ole järkeä. Jos laitat viestin linkistä, niin totta Mooses siihen sisältyy kyseinen linkkii. Jätin vastaamatta, koska kysymyksessäsi ei ole järkeä. Jos laitat viestin linkistä, niin totta Mooses siihen sisältyy kyseinen linkkii. Et näköjään vieläkään tajua, mitä eroa on laskennallisella informaatiolla ja sen sisällön merkityksellisyydellä.
Tottakai kysymyksessä on järkeä. Toimiakseen linkki edellyttää tietyn kirjainjärjestyksen, toimiakseen. Oletko samaa mieltä? Shannonin mukaan tuolle linkille voidaan määritellä informaatiosisältö. Oletko samaa mieltä? Mutta aivan sama informaatio sisältö voidaan määrittää kirjainjärjestykselle, joka ei toimi. Oletko samaa mieltä?
"Et näköjään vieläkään tajua, mitä eroa on laskennallisella informaatiolla ja sen sisällön merkityksellisyydellä."
Kyllä se olet nyt sinä joka ei tajua Shannonin teorian puutetta. Sisällön merkityksellisyydellä ei ole väliä laskennallisen informaation näkökulmasta. Ymmärrätkö? Mikset myönnä, yleisessä tiedossa olevaa asiaa, että Shannonin määritelmä ei riippu siitä, onko viestissä (informaatiossa) järkeä vai ei?"Mikset myönnä, yleisessä tiedossa olevaa asiaa, että Shannonin määritelmä ei riippu siitä, onko viestissä (informaatiossa) järkeä vai ei? "
Tietenkin myönnän. Sitähän minä olen yrittänyt koko ajan tolkuttaa. Jos aletan peräämään järkeä, ollaan juurikin alueella, jossa tulokset muuttuvat epäjohdonmukaisiksi aika yksinkertaisetkin tutkimukset tulkinnalliseksi mutu-tiedoksi. Informaatioteoria ei tutki ihmisten käsityksiä asiasta, vaan viestin sisältämää matemaattista inhformaatiomäärää. Shannonin informaation määritelmä on ainoa eksakti.
Sanoman järkevyys on monella tavoin veteen piirretty viiva. Jos Tammisola kirjoittaa artikkelin geneettisestä kasvijalostuksesta ja Reinikainen yhtä pitkän artikkelinnuoren Maan kreationismista, artikkelien ibittimäärämäärä ts. informaatiomäärä voi olla sama, mutta vain toisessa on järkeä. Miten esität täsmällisesti tekstien järjellisyyden eron?- datantulkinnasta
Järkisyitä kirjoitti:
”Ansa kenelle? Jos asian sama informaatio ilmaistaan eri tavoin, niin lisääntyykö tuo informaatio sen ilmaisutavasta riippuen? Tuskin.”
Koodatussa versiossa oli yksi sana enemmän, ”eilen”, mikä on lisäinformaatiota.
"Jos viestin ymmärtää, se on informaatiota. Eiköhän koodilla ilmaistu informaatio ole asian ydin, ei se, kuinka paljon tuo informaatio vaatii koodia.”
Tuo oli juuri pointtini aiemmin. Tietosisältö on subjektiivinen eli sama data voi sisältää eri määrän informaatiota riippuen kuka sitä lukee. En koe tälläistä informaatiomääritelmää eksaktiksi.
”Saat arpomalla lauseen, tililläni on tullut miljoona euroa. Pidätkö sitä todellisena informaationa, vai arvonnan tuottamana lauseena, joka ei ole totta.”
Siis informaatio-määrä riippuu paitsi lukijasta myös siitä onko tieto tosi? Jos arvottu lause olisi sattumalta pitänyt paikkansa, niin muuttuisiko se sitten informaatioksi, jos näytän sen henkilölle, joka ei tiennyt sen olevan arvottu? Tälläinen informaatiokäsite menee yhä vain epämääräisemmäksi.
Muistutettakoon, että informaatiomääritelmiä on useita. Itse kannatan eksakteja määritelmiä."Koodatussa versiossa oli yksi sana enemmän, ”eilen”, mikä on lisäinformaatiota."
Lisäinformaatio kenelle? Eikö vain sille, joka ymmärsi sen koodista?
"Tuo oli juuri pointtini aiemmin. Tietosisältö on subjektiivinen eli sama data voi sisältää eri määrän informaatiota riippuen kuka sitä lukee. En koe tälläistä informaatiomääritelmää eksaktiksi."
Voidaan sanoa, että informaatio syntyy datan tulkinnasta.
"Siis informaatio-määrä riippuu paitsi lukijasta myös siitä onko tieto tosi? Jos arvottu lause olisi sattumalta pitänyt paikkansa, niin muuttuisiko se sitten informaatioksi, jos näytän sen henkilölle, joka ei tiennyt sen olevan arvottu? Tälläinen informaatiokäsite menee yhä vain epämääräisemmäksi."
Informaation määrä on Shannonin informaatioteorian mukaan aivan sama, oli se tuotettu sattumalta tai totta tarkoittavana, ihmisen toimesta. Todennäköisyys on hyvin pieni, että mainittu lause muodostuisi sattumalta. datantulkinnasta kirjoitti:
"Koodatussa versiossa oli yksi sana enemmän, ”eilen”, mikä on lisäinformaatiota."
Lisäinformaatio kenelle? Eikö vain sille, joka ymmärsi sen koodista?
"Tuo oli juuri pointtini aiemmin. Tietosisältö on subjektiivinen eli sama data voi sisältää eri määrän informaatiota riippuen kuka sitä lukee. En koe tälläistä informaatiomääritelmää eksaktiksi."
Voidaan sanoa, että informaatio syntyy datan tulkinnasta.
"Siis informaatio-määrä riippuu paitsi lukijasta myös siitä onko tieto tosi? Jos arvottu lause olisi sattumalta pitänyt paikkansa, niin muuttuisiko se sitten informaatioksi, jos näytän sen henkilölle, joka ei tiennyt sen olevan arvottu? Tälläinen informaatiokäsite menee yhä vain epämääräisemmäksi."
Informaation määrä on Shannonin informaatioteorian mukaan aivan sama, oli se tuotettu sattumalta tai totta tarkoittavana, ihmisen toimesta. Todennäköisyys on hyvin pieni, että mainittu lause muodostuisi sattumalta.1) Hauet vaeltavat keväisin metsistä järvien ja jokien rantatörmille vaanimaan kutevia jäniksiä.
2) Harmaakarhut hakeutuvat syksyisin koskien varsille pyydystämään kutemaan nousevia lohia.
Lause 1 on kieliopillisesti oikein, sisältää merkityksellisiä sanoja, mutta kokonaisuutena siinä ei ole järkeä.
Lause 2 on rakenteeltaan kuin lause 1, mutta se sisältää faktuaalista tietoa.
Wikisen taas: "Informaatioteoria (engl. information theory) on sovelletun matematiikan haara, joka tutkii INFORMAATION MITTAAMISTA JA SIIRTÄMISTÄ." (Anteeksi huutaminen)
Noiden kahden lauseen informaation mittaaminen tuottaa kutakuinkin saman tuloksen jolloin informaation siirtäminen vaatii saman kaistan (karkeasti yksinkertaistettuna). Sitähän informaatioteoria tutkii. Siirrettävän formaation määrä on sama aivan riippumatta kyseisen informaation laadusta.
Jos mennään informaation laatuun, ei puhuta enää tarkasta informaatioteoriasta, vaan sen laajennuksesta semantiikan suuntaan jolloin myös menetetään sen eksakti matematiikka.
Ps. Ihmiselle, joka ei tiedä mitä ovat hauki, jänis, harmaakarhu ja lohi, informaatio olisi sama molemissa. Jo se osoittaa, miten hyllyvälle suolle lähdetään, kun informaatiomäärää aletaan määrittää sen totuusarvon mukaan. Silloin mennään tietoteorian puolelle, eikä puhuta enää informaatiosta, vaan merkityssisällöstä.- TiedonKöyhyys
agnoskepo kirjoitti:
1) Hauet vaeltavat keväisin metsistä järvien ja jokien rantatörmille vaanimaan kutevia jäniksiä.
2) Harmaakarhut hakeutuvat syksyisin koskien varsille pyydystämään kutemaan nousevia lohia.
Lause 1 on kieliopillisesti oikein, sisältää merkityksellisiä sanoja, mutta kokonaisuutena siinä ei ole järkeä.
Lause 2 on rakenteeltaan kuin lause 1, mutta se sisältää faktuaalista tietoa.
Wikisen taas: "Informaatioteoria (engl. information theory) on sovelletun matematiikan haara, joka tutkii INFORMAATION MITTAAMISTA JA SIIRTÄMISTÄ." (Anteeksi huutaminen)
Noiden kahden lauseen informaation mittaaminen tuottaa kutakuinkin saman tuloksen jolloin informaation siirtäminen vaatii saman kaistan (karkeasti yksinkertaistettuna). Sitähän informaatioteoria tutkii. Siirrettävän formaation määrä on sama aivan riippumatta kyseisen informaation laadusta.
Jos mennään informaation laatuun, ei puhuta enää tarkasta informaatioteoriasta, vaan sen laajennuksesta semantiikan suuntaan jolloin myös menetetään sen eksakti matematiikka.
Ps. Ihmiselle, joka ei tiedä mitä ovat hauki, jänis, harmaakarhu ja lohi, informaatio olisi sama molemissa. Jo se osoittaa, miten hyllyvälle suolle lähdetään, kun informaatiomäärää aletaan määrittää sen totuusarvon mukaan. Silloin mennään tietoteorian puolelle, eikä puhuta enää informaatiosta, vaan merkityssisällöstä.Oikeastaan tuo semantiikkaan perustuva määritelmä von aika hyvä. Jos informaatio vaatii järjellistä viestiä, voimme todeta, että nuoren Maan kreationistien tutosten informaatiomäärä lähestyy nollaa.
- HuaHin
Haluanhyväksyä kirjoitti:
''Kuten Richard Dawkins on monesti sanonut: Kyseessä on non-random selection, eli evoluutio ei perustu sattumaan. ''
Kyllä. Väitetään että evoluutio ei ole sattumaa, koska luonnonvalinta ohjaa sitä. Silti on mahdotonta uskoa että sattumanvaraiset tiedostojen kopiointivirheet olisivat tuottaneet ''alkusoluun'' kaiken sen informaation mitä tarvitaan nykypäivänä havaittavan monimuotoisuuden rakentamiseen, vaikka luonnonvalinta valitsisikin näitä hypoteettisia informaatiota lisääviä virheitä, mikäli niitä on edes olemassa.Ikava kylla luonnonvalinta valitsee kulloinkin lokukseensa parhaiten sopivan elion, ei se ikina mitaan uutta lajia luo.
- lkjlkjljkljkl
HuaHin kirjoitti:
Ikava kylla luonnonvalinta valitsee kulloinkin lokukseensa parhaiten sopivan elion, ei se ikina mitaan uutta lajia luo.
Muutokset johtavat lajiutumisiin.
Jos uusia lajeja ei synny, millä selität sen, että Maan eliöstö on eri maailmankausina vaihtunut lähes kokonaan useita kertoja. Nisäkäslajien keskimääräinen olemassaoloaika on n. 4 miljoonaa vuotta ja nisäkkäitä on ollut olemassa n. 200 miljoonaa vuotta. Lajiutumisia on tapahtunut paljon. - samainfomäärä
agnoskepo kirjoitti:
1) Hauet vaeltavat keväisin metsistä järvien ja jokien rantatörmille vaanimaan kutevia jäniksiä.
2) Harmaakarhut hakeutuvat syksyisin koskien varsille pyydystämään kutemaan nousevia lohia.
Lause 1 on kieliopillisesti oikein, sisältää merkityksellisiä sanoja, mutta kokonaisuutena siinä ei ole järkeä.
Lause 2 on rakenteeltaan kuin lause 1, mutta se sisältää faktuaalista tietoa.
Wikisen taas: "Informaatioteoria (engl. information theory) on sovelletun matematiikan haara, joka tutkii INFORMAATION MITTAAMISTA JA SIIRTÄMISTÄ." (Anteeksi huutaminen)
Noiden kahden lauseen informaation mittaaminen tuottaa kutakuinkin saman tuloksen jolloin informaation siirtäminen vaatii saman kaistan (karkeasti yksinkertaistettuna). Sitähän informaatioteoria tutkii. Siirrettävän formaation määrä on sama aivan riippumatta kyseisen informaation laadusta.
Jos mennään informaation laatuun, ei puhuta enää tarkasta informaatioteoriasta, vaan sen laajennuksesta semantiikan suuntaan jolloin myös menetetään sen eksakti matematiikka.
Ps. Ihmiselle, joka ei tiedä mitä ovat hauki, jänis, harmaakarhu ja lohi, informaatio olisi sama molemissa. Jo se osoittaa, miten hyllyvälle suolle lähdetään, kun informaatiomäärää aletaan määrittää sen totuusarvon mukaan. Silloin mennään tietoteorian puolelle, eikä puhuta enää informaatiosta, vaan merkityssisällöstä."Ps. Ihmiselle, joka ei tiedä mitä ovat hauki, jänis, harmaakarhu ja lohi, informaatio olisi sama molemissa."
Sehän on kaikille sama, tiesipä tai ei tiennyt noiden eliöiden nimiä, Shannonin mukaan. - Shannoninteorianheikkous
agnoskepo kirjoitti:
"Mikset myönnä, yleisessä tiedossa olevaa asiaa, että Shannonin määritelmä ei riippu siitä, onko viestissä (informaatiossa) järkeä vai ei? "
Tietenkin myönnän. Sitähän minä olen yrittänyt koko ajan tolkuttaa. Jos aletan peräämään järkeä, ollaan juurikin alueella, jossa tulokset muuttuvat epäjohdonmukaisiksi aika yksinkertaisetkin tutkimukset tulkinnalliseksi mutu-tiedoksi. Informaatioteoria ei tutki ihmisten käsityksiä asiasta, vaan viestin sisältämää matemaattista inhformaatiomäärää. Shannonin informaation määritelmä on ainoa eksakti.
Sanoman järkevyys on monella tavoin veteen piirretty viiva. Jos Tammisola kirjoittaa artikkelin geneettisestä kasvijalostuksesta ja Reinikainen yhtä pitkän artikkelinnuoren Maan kreationismista, artikkelien ibittimäärämäärä ts. informaatiomäärä voi olla sama, mutta vain toisessa on järkeä. Miten esität täsmällisesti tekstien järjellisyyden eron?"Jos Tammisola kirjoittaa artikkelin geneettisestä kasvijalostuksesta ja Reinikainen yhtä pitkän artikkelinnuoren Maan kreationismista, artikkelien ibittimäärämäärä ts. informaatiomäärä voi olla sama, mutta vain toisessa on järkeä. Miten esität täsmällisesti tekstien järjellisyyden eron? "
Eihän Shannonin informaatioteoria tee eroa sille, onko tekstissä järkeä vai ei. Tekstin järkevyyden esille saamiseen pitää olla joku muu teoria, kuin Shannonin. Shannoninteorianheikkous kirjoitti:
"Jos Tammisola kirjoittaa artikkelin geneettisestä kasvijalostuksesta ja Reinikainen yhtä pitkän artikkelinnuoren Maan kreationismista, artikkelien ibittimäärämäärä ts. informaatiomäärä voi olla sama, mutta vain toisessa on järkeä. Miten esität täsmällisesti tekstien järjellisyyden eron? "
Eihän Shannonin informaatioteoria tee eroa sille, onko tekstissä järkeä vai ei. Tekstin järkevyyden esille saamiseen pitää olla joku muu teoria, kuin Shannonin.Ei tee ei. Tekstin järkevyyden esille saamiseksi tarvitaan tietoteoriaa, ja tässä tapauksessa semantiikkaa, joka kallistuu enemmän filosofian kuin kovien tieteiden puolelle. Silloin ei ole kyse informaatiosta, vaan sen semaattisesta tulkinnasta, joka on aivan eri asia. Silloin ollaan nopeasti Wittgensteinin kielipelissä ja muissa vaikeasti määriteltävissä menetelmissä.
Wiki: "Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä. Kielen merkitystä tutkiessaan se on kielitieteen alalaji, joka tutkii esimerkiksi sanan, virkkeen tai kokonaisten tekstien merkitystä ja viittauksia...
Laajemmassa merkityksessä semantiikka on strukturalisti A. J. Greimasin mukaan kuvausmenetelmien kehittämistä erilaisten merkkijärjestelmien ja diskurssien tutkimiseen kielitiedettä yleisemmällä tietoteoreettisella tasolla."
Olisi hyvä ymmärtää edes käytetty terminologia, ennen kuin alkaa ottaa tomerasti kantaa.
Ps. Sinulta jäi vieläkin se linkki suosituksiin laittamatta ja vastaamatta siihen, onko matematiikka epäloogista.samainfomäärä kirjoitti:
"Ps. Ihmiselle, joka ei tiedä mitä ovat hauki, jänis, harmaakarhu ja lohi, informaatio olisi sama molemissa."
Sehän on kaikille sama, tiesipä tai ei tiennyt noiden eliöiden nimiä, Shannonin mukaan."Sehän on kaikille sama, tiesipä tai ei tiennyt noiden eliöiden nimiä, Shannonin mukaan. "
Informaatiomäärä on tuossa tapauksessa kaikille muillekin informaatiotutkijoille kuin Shannonille sama.- onkoliianvaikeaa
agnoskepo kirjoitti:
Ei tee ei. Tekstin järkevyyden esille saamiseksi tarvitaan tietoteoriaa, ja tässä tapauksessa semantiikkaa, joka kallistuu enemmän filosofian kuin kovien tieteiden puolelle. Silloin ei ole kyse informaatiosta, vaan sen semaattisesta tulkinnasta, joka on aivan eri asia. Silloin ollaan nopeasti Wittgensteinin kielipelissä ja muissa vaikeasti määriteltävissä menetelmissä.
Wiki: "Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä. Kielen merkitystä tutkiessaan se on kielitieteen alalaji, joka tutkii esimerkiksi sanan, virkkeen tai kokonaisten tekstien merkitystä ja viittauksia...
Laajemmassa merkityksessä semantiikka on strukturalisti A. J. Greimasin mukaan kuvausmenetelmien kehittämistä erilaisten merkkijärjestelmien ja diskurssien tutkimiseen kielitiedettä yleisemmällä tietoteoreettisella tasolla."
Olisi hyvä ymmärtää edes käytetty terminologia, ennen kuin alkaa ottaa tomerasti kantaa.
Ps. Sinulta jäi vieläkin se linkki suosituksiin laittamatta ja vastaamatta siihen, onko matematiikka epäloogista.#Wiki: "Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä. Kielen merkitystä tutkiessaan se on kielitieteen alalaji, joka tutkii esimerkiksi sanan, virkkeen tai kokonaisten tekstien merkitystä ja viittauksia...
Laajemmassa merkityksessä semantiikka on strukturalisti A. J. Greimasin mukaan kuvausmenetelmien kehittämistä erilaisten merkkijärjestelmien ja diskurssien tutkimiseen kielitiedettä yleisemmällä tietoteoreettisella tasolla."
Olisi hyvä ymmärtää edes käytetty terminologia, ennen kuin alkaa ottaa tomerasti kantaa.#
Järjelle kyytiä:
Lainaus: "Analyyttinen systeemifilosofia ja soveltava etiikka epäonnistuvat, koska yhteistä käsitystä sen enempää järjestä kuin tieteellisestä maailmankuvastakaan ei ole. Järkevyys on idealisaatio, jonka taakse on turvallista paeta, kun ympäröivä maailma näyttää liian uhkaavalta.
Järki on turvallinen päänalunen uniselle nukkujalle, mutta se voi merkitä myös pään laittamista pensaikkoon. Järjen edustajat tekevät tällöin itse itsestään vallan ja viisauden alkupisteen. Järkeisusko valaa perustaa tieteellisille auktoriteeteille itselleen, vaikka auktoriteettiuskoisuus sinänsä on kaiken järkevyyden vastaista.
Kun mitään ehdotonta kriteeriä järkevyydelle ei ole, voi järkenä esiintyä lopulta mikä tahansa." (Jukka Hankamäki Dialoginen filosofia)
"Ps. Sinulta jäi vieläkin se linkki suosituksiin laittamatta ja vastaamatta siihen, onko matematiikka epäloogista. "
Aivan, mutta se on nyt sinusta kiinni. Sinun täytyy vain myöntää, että se ei onnistu Shannonin informaatioteorian mukaan, koska se ei tee eroa järkevän ja järjettömän (kohinan) tekstin välille. Linkin antaminen onnistuu vain järkevän tekstin (ei virheitä/kohinaa) avulla.
Kykenetkö tekemään tuon myönnytyksen?
Väitteen tueksi uskomus taikatemppuun joka on kaikkien havaintojen ja kokeellisten tulosten vastainen? Hieno homma.
Kukaan ei kaipaa "uskomistasi" evoluutioteoriaan. Tiede ja sen tulokset pitävät meidän järki-ihmisten kautta huolen myös teistä denialisteista – eikö olekin mukavaa?
Olet pahoillasi? Varmaan joo niin kuin trollit ovat...
- räyhräyh2
Aivan sama mihin sinunlaisesi mytomaanitollo uskoo, tai on uskomatta. Pääasia, että sinut tietää kaikki tolloksi mytomaaniksi, niin että sanomisillasi ja kirjoituksillasi ei ole mitään merkitystä. Olet niitä tyypejä, joista sanotaan: Ihan sama, vaikka tuuli huulia heiluttaisi.
- vb4rfdh
"Ajatus että kaikki kasvit, hyönteiset, puut, kalat, matelijat, nisäkkäät ja ihmiset kaikkine monimuotoisuuksineen olisi syntynyt itsestään alkeellisesta solusta on huima ja hieno tarina, mutta ontto ja mahdoton."
No jaa, jollemme paremmin tietäisi niin ajatus että täysikasvuinen ihminen olisi saanut alkunsa pienen pienestä hedelmöittyneestä munasolusta on naurettava.
Siinä sinulle vähän perspektiiviä.- Jaamies
Kylla ne evbohompplien perspektiivit tiedetaan.
Olet huolissasi vain siitä kunnei se mainostamanne ja puolustelemanne jumalan luomisteoria ota enää tuulta purjeeseen ja tulevat sukupolvet eivät enää pidä sitä milläänsäkään! Harvat niistäkään ovat kuulleet kristinuskonnosta tai mistään muustakaan! Valtauskonnotkin on onneksi häviämässä maailmasta! Suomi on ainut Pohjoismaan takapajula, jossa ei ole irrotettu vielä valtiota kirkosta tai toisin päin.
- KentHovindThankYou
Vielä kolme vuotta sitten minäkin uskoin evoluutio-oppeihin. Nyt nolottaa, että koskaan olin niin tyhmä. Mutta kai se kertoo siitä, että kun lapsesta asti taotaan päähän, että evoluutio on tiedettä, se vaan alkaa tuntua todelta. Olisi tärkeää kristittyjen ja omilla aivoillaan ajattelevien vanhempien opettaa lapsilleen luomisen perusteet ennen kuin sallivat lapsiraukkojensa astua suden suuhun, eli eskareihin ja peruskouluihin.
Olin tyhmä ja passiivinen valheiden vastaanottaja, vaikka Mensan testin tulokseni oli yli 160. No, ÄO tarkoittaa kai sitä, että osaa käsitellä valheitakin erityisen tehokkaasti. Viisautta se ei mittaa. Minunkin tapauksessani viisausmittari alkaisi vasta nyt hiljalleen värähdellä. On sitä ollut aivopesty, ei voi muuta sanoa.Evoluutioteorian perusteet ovat niin yksinkertaiset, ettei sen sisäistämiseen kovinkaan korkeaa älykkyysosamäärää vaadita. Jos olet Hovindin tai vastaavan julistajan takia hylännyt evoluutioteorian, väitteesi 160 ÄO:stä on vähintäänkin epäilyttävä. Tietenkin, jos et ole tuntenut evoluutioteoriasta edes alkeita, mikä tahansa kreationistinen olkiukko voi mennä kurkusta alas, kun oikein yrittää.
Lukuisat sinua huomattavasi älykkäämmät ja asiaa tuntevat ihmiset ovat vakuuttuneita evoluutioteoriasta, kun taas nuoren Maan kreationistit tuntuvat monessa suhteessa olevan pahnanpohjimmaisia.- Setä5
Mielenkiintoista, ettet usko evoluutioon, mutta näytät uskovan Mensan testeihin. Ristiriitaista.
- Järkisyitä
”Olisi tärkeää kristittyjen ja omilla aivoillaan ajattelevien vanhempien opettaa lapsilleen luomisen perusteet ennen kuin sallivat lapsiraukkojensa astua suden suuhun, eli eskareihin ja peruskouluihin.”
Pistähän toki uusi ketju, missä listaat nuo mainitsemasi luomisen perusteet. Eihän koko luomisteoriaa ole tiedemaailmassa edes olemassa!!! Jos olisit älykäs niin todistaisit kreationismin, esimerkiksi tekemällä niitä fossiileja vedellä.
Jyrpä on käynyt kolmesti Mensan testissä ja laskenut niistä saamansa pisteet yhteen.
- fdhgdjgkd
Jos tässäkin ketjussa näkyvä evokkien ja kristittyjen suhde kuvaa reaalimaailmaa, eipä taida olla suuri joukko Suomesta ylöstempauksessa mukana. Odotan sitä minä hetkenä tahansa ja rukoilen armoa olla siinä mukana. Sen jälkeen kiuttaa 'apinasta periytyneille' todella karmeat ajat useaksi vuodeksi. Siinäkin ajassa voi vielä pelastua, mutta se on vaikeampaa. Uskokaa nyt hyvät ihmiset edes sitten, vaikka joutuisitte sen takia vainotuiksi. Ette halua viettää ikuisuuttanne muualla kuin taivaassa.
Kent Hovind mainitsi uusimmassa puheessaan ehkä alkavansa myydä purkitettua 'premordial soup' -keittoa. Sitä voisivat sitten evokit ostella ja kokkailla siitä soluja!- gvsrtg43tgws
No se puoskari on vedättänyt ennenkin, kuten myymällä B17 vitamiinilisiä syöpälääkkeenä. FDA sentään puuttui toimintaan kun hänen poikansa yritti samaa.
- Dr.Doom
Ei tartte olla pahoillaan, kun sinun mielipiteelläsi tai tiedoillasi ei ole sitten niin minkäänlaista painoarvoa tai merkitystä tämän asian suhteen.
- paamat
tv7/arkisto/Don Patton. kuuntele, asiat selkenee. evoluutio on itsessään uskonto, ei tiedettä.
Siis Don Patton vastaan maailman johtavat yliopistot? Sadoissa maailman yliopistoissa opetetaan evoluutioteoriaa ja tutkitaan evoluutiota eikä evoluutioteorian tieteellisyyttä kiellä yksikään alaan perehtynyt tutkija.
Kyllä evoluutio on tiedettä, väittävät kreationistiset TV-saarnaajat mitä tahansa. Pattonin kaltaisilla yksisilmäisillä uskovilla ei ole mitään kompetenssia ottaa kantaa siihen, mikä on tiedettä ja mikä ei.
Tuon kaltaiset väitteet on tarkoitettu "lauman" koossa pitämiseen. Noin pahasti yliammutut väitteet saattavat kuitenkin kolahtaa omaan nilkkaan, kuten minun kohdallani kävi. Juuri tuollainen "saarnamiesten" älyllinen epärehellisyys sai minut pohtimaan omaksumani uskonopin oikeellisuutta. Nyt olen entinen saarnamies ja nykyinen ateistinen agnostikko.
- obivankenobi
Ihan jees! Niin kuin kirjoitat, se on pelkkä teoria. Teoria pyrkii selittämään tehtyjä havaintoja mahdollisimman hyvin. Mutta silti se on vain teoria.
Sinulla on täysi vapaus ja oikeus, etten sanoisi: Velvollisuus, julkaista oma teoriasi, joka selittää edellä mainittuja havaintoja PAREMMIN, ja siten korvaa aikaisemman, puutteellisen teorian. - Paamat
Annoin vain viestiketjun aloittajalle vinkin, tutkikoon jos tahtoo, tehköön omat päätelmänsä asiasta. Minun mielipiteeni on sama kuin Don Pattonin, siis myös minun uskoni, eikä minulla ole tarvetta väitellä täälä kenenkään kanssa,,,Tarkoittaa,,,jokainen saa minun puolesta uskoa mihin tykkää.
- Eikiitosjeesus
Jumala on niin pöhkö keksintö että voiko siitä puhua vakavalla naamalla.
Uskonnon vaurioittamalla mielenlaadulla on tietty vaikea ymmärtää ja hyväksyä ilmeisiä tosiasioita. Koeta parantua, tai tehkää parannus kuten teidän terminologiaan kuuluu. - Debunked
Niinpä. Evoluutioteoria on niin täynnä järjettömiä tieteenvaataisia uskomuksia että yksikään täysin järkevä ei voi hyväksyä tuota aikamme "litteän maam" teoriaa.
Olipa olemassaolollemme mikä syy tahansa niin ei se kuitenkaan voi mitemkään olla tuntemamme evoluutioteologia." Evoluutioteoria on niin täynnä järjettömiä tieteenvaataisia uskomuksia että yksikään täysin järkevä ei voi hyväksyä tuota aikamme "litteän maam" teoriaa."
Väität, ettei satojen huippuyliopistojen tuhansien biologien ja kymmenientuhansien opiskelijoiden joukossa ole ainuttakaan järkevää ihmistä. Kuinkahan järkevältä väitteesi vaikuttaa sitä taustaa vasten arvioituna.
Vielä kun lisää sen, että taidat uskoa Nooan arkkiin, puhuviin eläimiin ja ehkä jopa 6000 vuotta vanhaan Maahan, väitteesi joutuu yhä oudompaan valoon.
Evoluutioteorialle ei edes ole tieteellistä vaihtoehtoa. Se on todennettu usein toisitaan rippumattomin tavoin.- IlkimyksenTeologitäti
"Evoluutioteologia"? Onkohan se jotakin sukua "homoutukselle" ja "eutanasiahoidoille"?
- hkhkjhkhkh
Evoluutioteologia on täynnä järjettömiä tieteenvastaisia väitteitä, kuten että kissan pitäisi synnyttää koira, jotta evoluutioteoria olisi totta. Evoluutioteologia puhuu baramineista, joita ei tunne Raamattu eikä biologia. Evoluutioteologian mukaan luonnossa voi tapahtua vai rappeutumista eikä informaatio voi lisääntyä. Minut muodostaneissa siittiö- ja munasolussa on ollut evoluutioteologian mukaan valtava määrä informaatiota saksan kieliopista differentaiaalilaskentaan.
Mooseksen aikaisten nelijalkaisten hyönteisten muuttuminen kuusijalkaisiksi ei sekään ilmeisesti evoluutioteologian mukaan vaadi uusien rakenteiden kehittymistä ja siten uutta informaatiota, vaan sama jalkapari-informaatio on vaan hyödynnetty vielä kolmannen kerran, koska rappeutuvat höntiäiset eivät ole enää kahdella jalkaparilla pärjänneet.
- susivaikarhu
Maailmankaikkeudella on tietoisuus. Jos susien ja karhujen elämä on käynyt hankalaksi, niin ilmaantuu näiden yhdistelmä. Kun aika on kypsä syntyy uusi laji. Evoluutiossa voi tapahtua harppauksia, koska tietoisuus.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005695644.html
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Täytyy tunnustaa
että olet kauneinta mitä olen nähnyt. Käteni tärisevät vieläkin. Olen tosiaan ihastunut. Tästäkin vaikenen.1271834Se ääni ja
Olemus vaan, kyl teis jotain samaa on ja samoja luonteenpiirteitäkin löytyy vaikka paljon on höpöäkin mukana 😍😂🤭 vaik131544- 1091311
Jorma Uotinen jakoi hämmentävän kuvan tiukoissa trikoissa - Jopa Vappu Pimiä häkeltyy: "No wau"
Jorma! Ei huono! Aikamoisen häkellyttävä kuva totta tosiaan! Lue lisää ja katso kuva: https://www.suomi24.fi/viihde/jo71125Vanhempi mies
Minä rakastan sua. Ja tiedän, että sullakin on tunteita mua kohtaan. Tätä elämää ei pitäisi tuhlata enää päivääkään. J671094- 2011088
Tänään kun näin sinut
olit kuin taideteos. Arat ja väsyneet silmäni kaipaavat lepoa sinussa, mutta en voinut katsoa sinua niin paljon kuin hal63923Anna anteeksi
Olen rikkonut sinua vastaan tavalla, josta minäkin kärsin. Syitä tutkiskellessani löydän vain itseni. Minä kuulin jokais78903HUS näyttää, kuinka paljon turhaa tai vähemmän tarpeellista tehdään verorahoilla
HUS on laskeskellut, että sieltä voidaan vähentää melkein tuhat ihmistä ilman, että se toiminta häiriintyy, johon verora50861- 173845