Oih ja voi.. olen naimisissa ja nyt ihastunut toiseen mieheen. Olemme pari kertaa jutelleet, ei sen kummempaa. Nyt en vaan saa tätä miestä enää mielestäni.. apua. Mitenhän saisin taas ajatukseni ja mielenkiinnon suunnattua taas omaan mieheeni..?
Ihastunut toiseen mieheen
Ihastunut
7564
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se kipinä ja innostus mikä siitä toisesta miehestä herää, suuntaa se mieheesi. Toiseen ihastumisessa on kyse oman seksuaalisuuden jämähtämisestä, jonka yleensä joku muu kuin oma puoliso yleensä herättää. Järjellä ajateltuna tuo ihastumisesi kohde on vain joku toinen ihminen, eikä sen ihmeellisempi olento. Ihastuksen tunne on ihana mutta suurilta osin mielikuvitusta. Ihastuksen tunnetta ei kannata ruokkia ajattelemalla. Ja ajatuksensa voi katkaista ja valita. Ja syntyneen kipinän voi suunnata omaan puolisoon.
Näinpä.. ongelmana on myös se, että kotona en saa mieheltäni vastakaikua mihinkään.. Olen yrittänyt vihjailla ja sanoa kyllä ihan suoraankin, mutta ei.. nyt on ns. Kuiva kausi menossa mieheni osalta. Itselläni ilmeisesti hormonit hyrräävät, mikä myöskin voi selittää ihastumiseni. :D
Oih ja voih, olen monta monituista kertaa ollut ihastunut johonkin mieheen - ihatuksia tulee ja menee, ei se mitään vakavaa ole. Ja tosiaan, olen ollut saman miehen kanssa naimisissa 19-vuotiaasta saakka elin 41 vuott tulee tänä vuonna täyteen. Luultavaimmin miehenikin on ollut ihastunut johonkin häntä viehättäneeseen naiseen.
Eri asia on, jos alkaa hölmöilemään eli kuvittelee sen ihastuksen kohteen olevan sellainen kuin on itse haavemaailmassaan kuvan hänestä luonut. Haluaa kokeilla ja pettäää se onkin toinen juttu ja täysin idiottimaista ja raukkamaista, kuten jokainen järkevä sen tietää ja kuten kukaan ei halua tulla kohdelluksi noin.
Nauti mielikuvastasi ja tästä ihastuksesta; miehesi on miehesi ja kyllä ne ajatuksen jossain vaiheessa taas mieheesi palaavat. Toisaalta, tunteet syntyvät meidän omista ajatuksistamme, joten voit niitä ohjailla halutessasi.
Olen "huonosti" ihastuvaa sorttia, joten tämä on hieman eriskummallinen olotila :D
Ensinnäkin, älä panikoi. Lupaan sinulle että vaikket juuri tällä hetkellä tietäisi yhtään miten pärjäät asian kanssa, niin 6 kuukauden kuluttua sinulla on jo helpompaa! Se on fysiologinen fakta :)
Seuraavaksi, vahvat pakkomielteet liittyvät aina täyttymättömiin tarpeisiin jotain kautta. Selvitä mikä tarve (muu kuin paneminen) on taustalla. Se mikä tuntuu panetukselta, ei ole pelkkää panetusta jos se kohdistuu aina yhteen ihmiseen eikä helpotu runkkaamalla. Niin kutsuttu arkijärki pyrkii usein jaottelemaan tunteet fyysisiin ja psyykkisiin tarpeisiin, mutta itseasiassa kyseessä on opittu juttu joka juontaa juurensa varhaisen kristillisyyden mustavalkoiseen tapaan ajatella kehoa (kuolevainen) ja mieltä (kuolematon) kokonaan erillisinä osioina. Totuus on se että usein "psyykkiset" tunteet tuntuvat kehossa "fyysisinä".
Taustalla voi olla tiedostamaton tarve paeta parisuhteesta tai käsitellä jotain mitä toinen osapuoli on tehnyt joka loukkaa sinua. Usein ihmiset kokevat että "toimimalla" voi ratkaista ongelmia mutta toisinaan "toimiminen" ei ole mahdollista oman partnerin kanssa. Toiminnassa usein myöskään ei ole järkeä, se on vain impulssi tehdä jotain joka syntyy kun oma olo on tyytymätön tai huono. Pakkomielteinen tarve ripustautua kolmanteen osapuoleen saattaa olla tällaisen "toiminnan" malli.
Kyse on siitä että perus mielenmekanismit yrittävät saada sinut ratkaisemaan jopa ne ongelmat joihin ei ole "järkevää" ratkaisua, pakottamalla sinut tekemään ihan mitä tahansa ennemmin kuin ei mitään. Jos ratkaiset ongelmat, tarve toiminnalle vähenee ja on helpompi istua sivussa tekemättä mitään. Esimerkiksi, jos kivikautisen ihmisen järvestä alkoi loppua kala, oli hänen parempi lähteä vaikka sokkona impulsiivisesti mihin tahansa suuntaan kuin jäädä odottamaan josko sittenkin kalaa olisi. Turhautumisella on syynsä, kyllästymisellä on syynsä. Tässä on nyt kyse siitä että ratkaiset miten täytät sen järven ennen kuin impulssisi pakottavat sinut liikkeelle. Järvi voi olla myös jotain muuta kuin kumppanisi....
Josta johtuen, ennen kuin keksit väkisin mitä vikaa suhteessasi on, niin kannattaa miettiä myös sitä vaihtoehtoa että kalaton järvi voi olla myös jokin oma ratkaisematon ongelmasi. Esimerkiksi elämä on tyhjää koska luovuit liian monista intohimoista ja yrität nyt ratkaista sitä etsimällä vipinää muualta (vaikket voikaan tietoisesti valita miltä tuntuu). Tai jätit lapsena puolustamatta itseäsi ja nyt tunnet tarvetta puolustaa henkilöä jolla on samat viat jotta voit antaa itsellesi anteeksi.
Ei mitään hätää. On normaalia ihastua. Yksi ihastuu filmitähteen, yksi opettajaan ja yksi työkaveriin. Nautiskele tunteesta. Ihastuminen on kliffaa.
Sama ongelma.. tänään viimeksi nähtiin (liian harvoin) ja nyt on jo ikävä.. ei koskaan aikaa jutella ja hän on saavuttamaton.
Olen etäinen välillä koska pelkään että kiinnyn liikaa, mies kuvittelee siksi varmasti ettei mua kiinnosta vaikka asiahan on ihan päinvastoin.. Voih miksi mun piti ihastua..?