Minun ihanne nainen olisi sellainen, joka treenaa. sellainen joka tietää mitä on antaa oma maksimaalinen panoksensa treenaamiselle. ja sitä myöskin parisuhteelle, osaa rakentaa hyvät pohjat ja yllä pitää niitä. treenaamisella tarkoitan esim salitreenaamista.
Nainen joka ei anna periksi, eikä luovuta. ja tietää mitä on perhearvot, on lojaali, uskollinen.
Ei polta tupakkia, ei käytä huumeita, tai muita päihteitä.
avoin, ulospäin suuntautunut. pitää osata keskustella ja puhua.
Pitää hygieniastaan huolta.
alko tuotteita saapi käyttää.
Saaps laittaa meiliä [email protected]
Nainen joka ei anna periksi, eikä luovuta. ja tietää mitä on perhearvot, on lojaali, uskollinen.
Ei polta tupakkia, ei käytä huumeita, tai muita päihteitä.
avoin, ulospäin suuntautunut. pitää osata keskustella ja puhua.
Pitää hygieniastaan huolta.
alko tuotteita saapi käyttää.
Saaps laittaa meiliä [email protected]
Vastaukset 6
Vanhimmat
Toivotan onnea meille molemmille tuollaisen naisen löytämisen suhteen.
Itse olen jaksanut ihmetellä jo kauan että miten voi olla niin mahdottoman vaikeaa saada treenaavaa naista kiinnostumaan.
Mulla on profiilit monessa paikassa ja niissä korostan niin kuvissa kuin tekstissäkin että etsin liikunnallista seuraa ja ainoat joilta tulee flirttejä tai viestejä ovat niitä ei-liikunnallisia.
En vain pysty ymmärtämään että jos itse treenaan parhaimmillaan 7 kertaa viikossa niin miten sopisin yhteen ns sohvaperunan kanssa..
Tämän voi tulkita vain yhdellä tavalla. Ne liikunnalliset timmit naiset vaativat mieheltä paljon enemmän kuin vain liikunnallisuutta. Epäilisin että jos nainen on liikunnallinen niin hän vaatii mieheltä geneettisiä ominaisuuksia kasvojen ja pituuden suhteen..
Jokainen timmi & muutenkin "kunnollinen" mies ansaitsee hyvin syöneen ja ns.sohvalla muhitetun aikuisen naisen <3 Eihän sitä nyt molempien passaa siellä sohvalla jääkaapin aarteita tyhjentää.. Mies pysyy kunnossa kun nainen hoitaa syömisen ja kivahan se saada liikuntaa ja vähän treeniä niitä kauppakassejakin kävellen kotiin tuodessa. Kunnon mies pitää huolta naisensa muodoista :)
Ne kuivankesän oravat ja muutenkin ruipelot naiset taas ovat useimmat jo niin haukuttuja ja uhiteltuja pullukoiden puolelta, jotta ovat alkaneet katsella sitä korvien väliä ja mukavaa miestä muutoinkin.
Pulleilla ne kovimmat kriteerit on, koska nykyään ollaksesi se "normaali" nainen kuuluu sulla olla ylipainoa reippaasti. Lähipiirissänikin hoikilla naisilla on pyöremmät ja kivat miehet, pullukat ovat koukuttaneet ne kuosissa olevat ja näin saa ollakin mun puolesta.. ;)
Niin. Itse olen aika normaali mies. Mutta jos ajatellaan että vaikka jossakin nettitreffipalstalla olisin naista etsimässä ja olisi
Neiti A, joka olisi tässä kuvatan kaltainen pimpottaja, ns. kuivan kesän orava ja toisi tuota vahvasti itsestään esille
Neiti B, joka olisi kurvikas, 30 kg ja kertoisi panevan tupakaksi viiniä saatuaan
Niin kyllä minä lähtisi mieluumin tuota B tapaamaan.
Varmaan salilta tai lenkkipolulta. Pyöräilemästä tai muuten liikunnan parista. Ei taida baarista kävellä vastaan. Tosin itse pitäisi sitten kanssa harrastaa jotain. Se timmi kunto pysyy kun molemmat harrastaa liikuntaa. Ei taida toimia jos toinen laiskottelee ja mättää surutta muonaa kurkusta alas.
Mä en luovuta. Vaikka tällaiseen hömppään kuin mitä tääkin avaus sisällään pitää, törmäilee jatkuvasti.
Jaksaa meikä yhä uskoa kaikkien salibimbojen keskellä, että vielä jonakin päivänä löytyy Hän, Nainen, joka treenaa aivosolua ja tunnepuolta. Nainen, joka On. Terveesti. Jonka itsetunto ei muodostu merkkiveskasta ja muovitukasta, feikkikynsistä, pakkelista, peilin edessä panikoimisesta. Nainen, jolle puut suhisevat, aallot murtuvat, tuulet puhelevat. Nainen, joka On, josta On. Nainen, jolta luonnistuu fyysinen työ, jolta hoituvat omakotitalon rempat, pihatyöt sun muut, mutta josta löytyy luontaista naisellista herkkyyttäkin.
Hän, Uneni, tietää myös. Sivistyksessä löytyy. Petrarcat ja Estet, historiat hallussa, kiinnostus päivänpolttaviin asioihin, ihmisiin, ilmiöihin hyvinkin kiihkeetä sorttia. Sydän paikallaan, arvot kohdillaan, itsetuntemus Everestin luokkaa.
Jeps, mä tiedän. Vähän, meinaan että hyvin vähän. Sen kyllä, ettemme luultavasti taida tavata - mä ja Usvaneitoni. Mut periksi en anna, toivoa elätän, ja yksinelokin sujuu. Häneltäkin, tiedän. Haavekuvanakin Hän kuitenkin kantaa, antaa iloa ja valoa harmaiksikin kääntyviin päiviin.
Yllä olevan viestin lähettäjälle! Sattumalta luin ja säikähdin! Minuako kuvailit? Mielipiteet vahvoja, silti herkkä ja erittäin tunteellinen olen. Elämä kolhinut, periksi en anna koskaan, sisua löytyy.
Rakastan luontoa, pinnallisuudesta en niin välitä. Olen ollut poikatyttö, nykyään jopa osaan pukeutua välillä mekkoonkin ja se on mukavaa :)
Arvot ja perinteet enemmän kuin tärkeitä. Koen etsineeni toista puoliskoani pienen ikäni, elämäntilanne nykyisin aika ikävä, sekavakin? Olen aika rikki nyt. En tiedä vielä ratkaisua, mutta sydän kaipaa jotakin. Alkuun ainakin ystävyyttä, sielujen sympatiaa?