Työttömille opetetaan turhilla kursseilla mm. että työhakemukseen kannattaa laittaa harrastuksia. Selitellään mm. että jos muuta ei ole niin kannattaa laittaa harrastukseksi edes lukeminen. Onhan se iloinen yllätys että itsellä on yllättäen joku harrastus koska jokainenhan edes joskus lukee sanomalehteä tai jotain.
Pelkästään sellaiseen pieneen turhaan asiaan kulutetaan vuodessa arviolta 28,5 ihmisen työaika (8 tuntia päivässä) joka vuosi, eikä se tuo yhtään lisää työpaikkoja.
Sen selittämiseen kulutetaan ainakin 5 minuuttia, ja kun 100 000 ihmistä vuodessa sen joutuu kuuntelemaan heiltä kuluu aikaa sen kuulemiseen yhteensä 8333 tuntia.
Jos turhankouluttajia on 1/15 koulutettavaa, ja niillä kuluu opetteluineen 10 minuuttia/koulutus että osaavat sen sanoa ja sanovat, kuluu heiltä aikaa 1111 tuntia.
Työhakemuksen kirjoittamiseen kuluu miettimisineen ehkä minuutti (laitanko sen lukemisen siihen vai en). Kun vuodessa kahteen miljoonaan työhakemukseen kirjoitetaan harrastukseksi lukeminen kuluu aikaa 33333 tuntia
Kun työnantajat lukevat hakemuksia, kuluu heiltä ehkä keskimäärin 5 sekuntia miettiä vaikuttaako lukemisharrastus työhönottoon vai ei. Heiltä kuluu kahteen miljoonaan hakemukseen turhaa aikaa vuodessa 2777 tuntia.
Yhteensä aikaa kuluu hukkaan 45554 tuntia. Tämä jaettuna kahdeksan tunnin työpäiviin on 5694 päivää. Jos normi työläinen tekee lomineen ja sairaslomineen 200 työpäivää, kuluu tähän 28,47 vuotta. (Ihan hatusta vedettyjä lukuja. Todelliset luvut on luultavasti suurempia.)
Ketään ei oteta töihin siksi että harrastuksena on lukeminen, ellei ole joku kirjallisuuden asiantuntija ja työ liittyy lukemiseen.
Tämä on esimerkki vain yhdestä ihan pienestä asiasta. Jos alkaisi laskea kaikkia turhuuksia mitä muka työllisyyden edistämiseksi tehdään, olisi tulos tuhansia työvuosia joka vuosi, ja josta ei ole oikeasti mitään hyötyä työpaikkojen lisääntymiselle.
Pelkästään sellaiseen pieneen turhaan asiaan kulutetaan vuodessa arviolta 28,5 ihmisen työaika (8 tuntia päivässä) joka vuosi, eikä se tuo yhtään lisää työpaikkoja.
Sen selittämiseen kulutetaan ainakin 5 minuuttia, ja kun 100 000 ihmistä vuodessa sen joutuu kuuntelemaan heiltä kuluu aikaa sen kuulemiseen yhteensä 8333 tuntia.
Jos turhankouluttajia on 1/15 koulutettavaa, ja niillä kuluu opetteluineen 10 minuuttia/koulutus että osaavat sen sanoa ja sanovat, kuluu heiltä aikaa 1111 tuntia.
Työhakemuksen kirjoittamiseen kuluu miettimisineen ehkä minuutti (laitanko sen lukemisen siihen vai en). Kun vuodessa kahteen miljoonaan työhakemukseen kirjoitetaan harrastukseksi lukeminen kuluu aikaa 33333 tuntia
Kun työnantajat lukevat hakemuksia, kuluu heiltä ehkä keskimäärin 5 sekuntia miettiä vaikuttaako lukemisharrastus työhönottoon vai ei. Heiltä kuluu kahteen miljoonaan hakemukseen turhaa aikaa vuodessa 2777 tuntia.
Yhteensä aikaa kuluu hukkaan 45554 tuntia. Tämä jaettuna kahdeksan tunnin työpäiviin on 5694 päivää. Jos normi työläinen tekee lomineen ja sairaslomineen 200 työpäivää, kuluu tähän 28,47 vuotta. (Ihan hatusta vedettyjä lukuja. Todelliset luvut on luultavasti suurempia.)
Ketään ei oteta töihin siksi että harrastuksena on lukeminen, ellei ole joku kirjallisuuden asiantuntija ja työ liittyy lukemiseen.
Tämä on esimerkki vain yhdestä ihan pienestä asiasta. Jos alkaisi laskea kaikkia turhuuksia mitä muka työllisyyden edistämiseksi tehdään, olisi tulos tuhansia työvuosia joka vuosi, ja josta ei ole oikeasti mitään hyötyä työpaikkojen lisääntymiselle.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Työ on perinteisesti jotain hyödyllistä ja lisäarvoa tuottavaa. Työttömille järjestetyt höpökurssit on sataprosenttisen hyödytöntä toimintaa.
Tällä hetkellä työttömät ovat tuotannon ulkopuolella, he eivät tuota yhteiseen kassaan mitään, ovat vain taakkana tyväenluokalle. Siksi työttömät tulisi ohjata työharjoitteluun, työkokeiluun kaivoksiin, metsätyömaille ja esim tie- ja junaratojen -rakennushankkeisiin jolloin he osallistuisivat tavaratuotantoon ja toisivat lisäarvoa. Sosialistisen työväenluokan ei tule sallia hyödyttömän joutoväen makoilua, vaan heidät tulee laittaa raskaaseen työhön
Voin näin työnantajan ominaisuudessa kommentoida kantaasi. Meidän talossa en ole kuullut 30 vuoteen yhdenkään työnjohtajan, jotka hoitavat rekryä, puhuvan työntekijöiden harrastuksista. Myös kuvitelmat, että CV: tä luetaan ovat huvittavia. Niistä poimitaan työssä tarvittava osaaminen silmäilemällä. Jos hakemus on sähköinen, niin ohjelma hylkää jo hakuvaiheessa hakemuksista osan. Niitä ei kukaan edes silmäile koskaan.
Myös ns. vakio CV, joita tehtaillaan, menee suoraan pinon alimmaiseksi tai suoraan roskiin. Harjaantunut henkilöstöä palkkaava näkee yhdellä silmäyksellä vakiomallit, vakiosisältöineen. Ne ovat lähinnä haitaksi ja ärsyttävät palkatessa. Henkilöstä saa heti epäluotettavan kuvan, aikooko hän huijata työnantajaa jo hakiessa? Tee kursseillasi CV, mutta älä vaan koskaan lähetä sitä, jos haluat päästä töihin. Ihmetyttää mikä hinku tuollaisille kursseille on mennä. Mene hakemaan oikeaa oppia, jota tarvitaan työssä.
Täysin väärä asenne on yrittää huijata itseään työhön CV:n avulla. Potkut tulee vaikka samana päivänä, jos hakiessa on antanut väärän kuvan tai yhdenkin väärän tiedon. Väärä tieto on purkuperuste.
Sitten taas sieltä huudellaan, että laiskat työttömät menkää töihin ja toisaalta naisia, homoja jne. ei saisi missään nimessä palkata töihin. Kovin on ristiriitaista. Pitäisi siis olla töissä, mutta kuitenkaan ei saa olla missään nimessä töissä esim. naiset. Onhan naiset ja homot niin suuri uhka varsinkin miehille ja vieraille valtioille, eikö niin?
Ei missään nimessä kannata mainita harrastuksia mm. näistä syistä:
- joku voi tulla kateelliseksi esim. osaat jotain paremmin kuin muut, sinulla on varaa harrastaa ja muilla ei tai joku voi kuvitella sinua fiksummaksi kun harrastat (esim.lukeminen) ja sehän on uhka muille ihmisille ja jopa vieraille valtioille
Kun harrastat jotain tämä tarkoittaa, että omaat jonkun erityislahjakkuuden, se on uhka muille, se tuottaa kateutta muissa ihmisissä ja se on muilta pois (suomalaiset ovat tunnetusti erittäin kateellista, koulukiusaajatyyppistä ja vahingoniloista porukkaa). Työnantajat haluavat palkata keskinkertaisuuksia ellei jopa keskinkertaista huonompia, jotta a) Suomen maine ja kilpailukyky menee, b) et ole uhkana työkavereiden ja pomon omalle uralle, sillä sinähän saatat olla jopa parempi kuin he, c) eivät huomaa rikoksia ja väärinkäytöksiä, nepotismia jne.
- joku hullu psykopaatti voi alkaa seuraamaan sinua harrastuksiisi tai jopa yrittää tuhota harrastuksesi, sillä eihän muut saa nauttia elämästä kuin minäminäminä
- harrastuksen ajatellaan vievän sinulta paljon aikaa ja näin ollen et ole kykenevä töihin etkä joustamaan työajoissa tarpeen vaatiesssa
- harrastuksesta pelätään tulevan sinun ammattisi ja näin ollen et ole tarpeeksi motivoitunut etkä sitoutunut
Peruspsykopaatti voi löytyä te-toimistosta. Onhan työttömyyskorvauksia katkaistu, jos henkilö harrastaa liikaa.
Perus CV-malli on hyvä koska siinä työnantaja pystyy yhdellä silmäyksellä näkemään keskeiset asiat kuten koulutuksen ja työkokemuksen ja arvioimaan osaamisen ja soveltuvuuden tai ainakin sen, jos ei osaa eikä sovi. Jos tekee omanlaisen CV:n, niin se menee todennäköisemmin roskiin koska se kertoo ettei hakija ymmärrä perusasioita.
Harrastuksilla ei ole mitään merkitystä, jos osaaminen ei ole kohdallaan. Ne kertovat ihmisestä kuitenkin aika paljon ja niiden merkitys voi olla jopa ratkaiseva, jos kaksi hakijaa ovat muuten tasaväkiset. Esimerkiksi urheilijatausta kertoo sen, että ihminen sietää epämukavuutta saavuttaakseen jotain hyvää.
Kertoo harrastukset jotakin. Esim. kaikki jalkapalloilijat ja jääkiekkoilijat ovat tyhmiä. Jos laittaa lukemisen, ulkoilun tai muun tavallisen toiminnan harrastukseksi, niin on vajakki. Se on kuin laittaisi harrastukseksi kusella käymisen.
Eiköhän lukutaito ja kirjoitustaito ole monen työn kannalta paljon tärkeämpää kuin urheileminen. Urheileminen antaa osviittaa siihen että ihmistä et työpaikalla näe. Urheilijaraukka viettää aikansa urheiluleikeissä. Toiset joutuvat urheilupellen työt tekemään. Etenkin hiljaiset lukutoukat ovat väsymättömiä työnsankareita officella ja muutenkin työelämässä.
Ei ole olemassakaan mitään "Perus CV-mallia". No, on tietysti Europass, jota on Euroopan tasolla yritetty standardoida, mutta ei se taida olla kauhean yleinen ainakaan kotimaan työnhaussa.
Mutta niin tekemätöntä työtä on vaikka kuinka paljon, ja olisi työnantajiakin, mutta kun ne palkan maksajat puuttuvat, se on täysin mahdotonta aloittaa uutta työpaikkaa ellei työnantaja ensin maksaa noin 2000EUR käteistä työn aloittamiseen ja asunnon etsimiseen läheltä.
Juuri näin. Työllistäjiä kyllä olisi mutta kun pitäisi maksaa palkkaa jolla tulee toimeen eikä yhteiskunnan kustannuksella työllistäviä nii harvassa sellaiset työnantajat, valitettavasti.
En laita hakemuksiin mitään harrastuksia koska en harrasta mitään. Jos haastatteluun joutuu niin sanon siellä saman. En ala kusettamaan vaan sanon miten asia on. Kerron myös että olen ollut 10 vuotta työtön ja sen jälkeen on tutrha töitä odottaa.
Kävin juuri työnhakukurssin, 6 päivää harjoiteltiin tekemään hakemuksia, hihhhh
Mutta hei, aktiivisuus toteutui eikä karenssi iske
Kolmen kuukauden kuluttua kertauskurssille!
Jaha, tässä se vika sitten ilmeisesti minunkin työllistymättömyyteni on, harrastusten maininta, heheh.