Itse otin n. 2 viikkoa sitten huulikorun, josta kotona nousi suurtakin suurempi älämölö. Vanhempani eivät olleet huolissaan bakteereista tms. vaan viestistä ja asenteesta jota levitän maailmalle lävärini takia. Kuulemma yli 90% aikuisista luokittelee nuoren, jolla on lävistys tai useampi, puhumattakaan tatuoinnista, yhteiskunnan viholliseksi. Joko varkaaksi,huumehörhöksi tai muuten vain alamaailman kansalaiseksi. Itse en voi ymmärtää tätä ajattelutapaa; miksi ihminen pitää heti tuomita ja luokitella jonkunlaiseksi ulkonäön perusteella, ilman että tutustuu tämän muuhun persoonaan!? Nykyaikana kaikki lävistysten tai tatuoiden omistajat eivät edusta mitään varsinaista tyylisuuntaa, vaan ovat ns. "tavallisia pulliaisia" jotka pitävät lävistyksistä tai tatuoinneista niiden kauneuden takia.
Kysyisinkin nyt Teiltä, jotka omistatte jonkun edellämainituista, millaista palautetta olette saaneet oman ikäisiltänne sekä edellisiltä sukupolvilta? Oletteko saaneet kuulla kauhistelua, ja miten olette pitäneet kantanne vastustamisista huolimatta?
Kysyisinkin nyt Teiltä, jotka omistatte jonkun edellämainituista, millaista palautetta olette saaneet oman ikäisiltänne sekä edellisiltä sukupolvilta? Oletteko saaneet kuulla kauhistelua, ja miten olette pitäneet kantanne vastustamisista huolimatta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Riippuu ihan ihmisistä. Omat vanhemmat ei niin kauhistunu mun lävistyksistä. JA oon muutaman mummelinki puhuvan että onhan ne ihan kivannäkösiä ne lävistykset, kun niihin saa kaikenlaisia hienoja koruja. Jotkut tykkää jotkut ei...
Vanhempani olivat aikoinaan samoilla linjoilla kuvauksesi kanssa, mutta onhan tuo ihan ymmärrettävää. Omituista kyllä, mummoni kauhisteli huulilävistystäni melko vähän, kai siihen ikään mennessä on tuo arvomaailma jo hieman erilainen... :) Lävistyksistä ja tatuoinneistahan on vasta viimeisen vuosikymmenen aikana tullut hyväksyttäviä ja muoti-ilmiö, eli nuori ikäpolvi on suurimman osan elämästään elänyt hyväksyvässä ilmapiirissä, vanhempien ihmisten ikäluokka vastaavasti taas ei. He ovat nuoresta pitäen oppineet, että tatuoinnit kuuluvat linnakundeille ja merimiehille, lävistyksistä nyt puhumattakaan. Eivät nuo tottumukset päivässä muutu!
Itse yritän olla ennakkoluuloton ja avoin, mutta onhan se totta, että lähes jokainen muodostaa tapaamastaan ihmisestä ensin jonkinlaisen mielikuvan ulkonäön perusteella, jota sitten tarkennetaan sen mukaan mitä ihminen puhuu ja tekee. Lävistetty ihminen antaa itsestään erilaisen kuvan kuin lävistämätön, se on sitten omasta arvomaailmasta kiinni millainen se kuva katsojan silmissä on ja miten herkästi sitä on valmis muuttamaan.
Olen saanut positiivista palautetta ikäisiltäni mutta myös vanhemmilta ihmisistä, ja osa ikäisistäni ei puolestaan pysty käsittämään, miksi haluan lävistää itseäni. En kuitenkaan koe negatiivista palautetta "vastustamisena", jokaisellahan on oikeus mielipiteeseensä, minulla myös omaani.
Ja palatakseni vielä vanhempiini, kyllä ne aikoinaan parissa viikossa shokista toipuivat (tosin eivät vieläkään ymmärrä). Siksi en olekaan kertonut heille muutama kuukausi sitten hankkimastani kielilävistyksestä, vaikka olen jo reilusti päälle kaksikymppinen ja asun omillani, en vain jaksa selitellä... ;)
Samapa se on mitä muut ajattelevat, mummoilta en ole saanut negatiivista kommenttia vaan lähinnä keski-iän ylittäneiltä juopoilta, joiden mielestä "vaarallisen" napalävistyksen takia joutuu sairaalaan tiputukseen, jne. Yleisin kysymys, yleensä jonkun juopon suusta on ollut: "Onks' tossa mitään järkeä?". Muuten en ole hirveästi mtn negatiivista palautetta saanut, mutsini tosin haukkui hulluksi saatuaan tietää kielilävistyksestäni.
Kun itse otin kielikorun, äiti suuttui vähän ja marmatti kauan siitä et jos se tulehtui, mutta antoi sitten olla. Isä nauroi vaan räkäsesti ja kävi hakemassa pitsan, kun kerroin etten voi syödä kiinteää ruokaa.
kaverini isä on poliisi ja kuuluu itse näihin "kaikki tatuoidut ja lävistetyt on rakkareita"tyyppeihin. tosin kai hän siellä sellissä on nähnyt aika monta kyseiseen muottiin sopivaa kaveria. Minun lävistyksestäni hän oli todennut silmät pyöreinä: ei olisi siitäkään tytöstä ikinä uskonut. En tiedä tietääkö hän, että minulla on myös tatuointi ;)
mulla on paljon koruja, 5kpl oikeessa korvassa, 2kpl vasemmassa kosvassa, kielessä, navassa ja ylähuulessa. Olen saanut kavereilta ja oman ikäluokan edustajilta hyvää palautetta...mutta vanhemmilta esim. isä, mummo ja vaari ei voi sietää näitä koruja. Toki mua ei se haittaa, mutta esim. isäni on sanonut, ettei aijo ottaa ketään lävistettyä töihin (omistaa oman firman) eli siis, jos joku jätkä hakee töihin ja sillä on korvakoru, niin se ei sitä työpaikkaa saa. Mua aina se varottelee, että en ehkä tulevaisuudessa saa töitä mun lävistysten takia. Aika näyttää miten näihin suhtaudutaan....
Lävistykset ja tatuoinnit ovat hyvin vahva signaali, erityisesti kantajansa huonosta olosta.
Kaikki varmaan tietävät, että vankiloihin joutuvilla ja poliisin "vanhoilla tutuilla" lähes varmasti on jompia kumpia tai molempia ja huumeidenkin käytöllä ja lävistyksillä on hyvin voimakas riippuvuus. Monissa pitkäaikaisissa seurantatutkimuksissa on todettu vahva riippuvuus nuorena otettujen lävistysten ja myöhemmän elämän epäonnistumisen, mm. syrjäytymisen ja itsetuhon, kanssa.
Jos vanhemmat suhtautuvat lastensa lävistyksiin ja tauointeihin välinpitämättömästi, on se mielestäni osoitus heidän kyvyttömyydestään vanhemmuuteen ja kasvatukseen.
"Kaikki varmaan tietävät, että vankiloihin joutuvilla ja poliisin "vanhoilla tutuilla" lähes varmasti on jompia kumpia tai molempia ja huumeidenkin käytöllä ja lävistyksillä on hyvin voimakas riippuvuus. Monissa pitkäaikaisissa seurantatutkimuksissa on todettu vahva riippuvuus nuorena otettujen lävistysten ja myöhemmän elämän epäonnistumisen, mm. syrjäytymisen ja itsetuhon, kanssa."
Tuo on suora lainaus jostain, sanatarkasti olen lukenut varmasti tuon jostain. TAi ehkä vaan kuvittelen. Hyvä kun vastustajilta alkaa sanottava loppua... Hienoo jauhaa samaa. Ja hei setä, huumeiden käytöstä tulee riippuvuus, ei lävistysten ja huumeiden käytöstä yhessä... XD Oli ihan pakko sanoa. Heti kunhan läväytät nenän eteen noita seurantatutkimuksia (hieno sana, lävistysten turmelemat aivoni eivät tahdo edes melkein ymmärtää. VITSI.) tai no tuloksia, niin katellaan sitten. ;) Kannattaa ottaa laput silmiltä, niin näät sivuilleskin.
Vain täydet idiootit ottavat lävistyksiä, vain korvakorut naisilla ovat hyväksyttävät, jopa suotavat, kaikki muut näkyvillä paikoilla olevat lävistyskorut ovat typerän näköisiä, ja antavat kantajastaan idioottimaisen ensivaikutelman.
Ainakaan itse en ota töihin henkilöä, jolla on näkyvällä paikalla lävistys, onkoon tämä sitten miten pätevä tahansa (tosin yhtään erityisen päteväksi osoittautunutta lävistyksiä omaavaa henkilöä ei ole kohdalleni sattunut), ainakaan papereiden perusteella.
Ei näkyvillä paikoilla olevat ovat sitten kokonaan eri asia, ne eivät haittaa.
Eli miehillä en hyväksy minkäänlaisia killuttimia, naisilla on hyvä olla korvakorut, saa olla useammatkin, kunhan on tyylillisesti sopivat kantajansa kanssa, tai sitten ei ollenkaan, mutta jos on varaa valita, eli jos on 2 yhtä pätevää naista, joista toisella on korvakorut ja toisella ei, niin palkkaan sen jolla ne on, jos muuten on asiallinen tyyppi.