Miten saada muistoista taas hyviä?

Mieheni pitkäaikainen suhde toiseen naiseen selvisi minulle muutama kuukausi sitten. Nyt ongelmana on lähinnä muistoni. En halua muistella mitään tuolta ajalta mitä mieheni suhde on kestänyt koska tuntuu että kaikki oli valetta.Pahinta on että nuorimmainen on syntynyt myös tuolloin ja nyt vauva aika tuntuu yksinäiseltä. Tosiasia on että mieheni ei tavannut tuota naista kuin työaikanaan mutta silti tuntuu että lapsemme hoidin vain minä ja että miehelläni ei ole edes oikeutta sanoa lastamme omakseen. Jatkamme siis mieheni kanssa edelleen mutta silti en saa muistoja muutettua aidon tuntuiseksi. Muuttaako aika ne hyviksi vai ovatko ne jo menetettyjä?
2446
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Muistot ovat muistoja. Voit muuttaa nykyistä suhtautumista tapahtuneeseen. Itse tapahtunutta et sen sijaan voi muuttaa. Tämäkin hetki on osa muistojasi tulevaisuudessa. Toimi nyt niin, että tulevaisuudessa sinulla on hyvää muisteltavaa!

Äänestä
  • Kyllä voit jatkaa elämääsi miehesi rinnalla ja jos oikein yrität voit myös painaa asian taka-alalle.... Mutta mitä seuraavan kerran, sattuu paljon enemmän kun vanhat haavat aukeavat. Itse elin petollisessa suhteessa 3,5v, ja kaksi vuotta tuosta ajasta tiesin että näin on... Annoin kuitenkin anteeksi ja uskoin että ei toistu. Aina tuli kuitenkin uusia tuttavuuksia ja niin edelleen. Kielsin asioiden oikean laidan ja jatkoin vain. Viimein sain suhteen katkeamaan enkä yhtään liian varhain. Uuden ystäväni kanssa olen ollut kohta kolme vuotta ja vieläkin joskus on vaikea luottaa, pelkää aina pahinta. Tutki sydäntäsi rehellisesti, silloin löydät ratkaisun. Itse en ollut rehelklinen itselleni, mutta toivottavasti sinä pystyt siihen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Liinukka kirjoitti:

Mieheni pitkäaikainen suhde toiseen naiseen selvisi minulle muutama kuukausi sitten. Nyt ongelmana on lähinnä muistoni. En halua muistella mitään tuolta ajalta mitä mieheni suhde on kestänyt koska tuntuu että kaikki oli valetta.Pahinta on että nuorimmainen on syntynyt myös tuolloin ja nyt vauva aika tuntuu yksinäiseltä. Tosiasia on että mieheni ei tavannut tuota naista kuin työaikanaan mutta silti tuntuu että lapsemme hoidin vain minä ja että miehelläni ei ole edes oikeutta sanoa lastamme omakseen. Jatkamme siis mieheni kanssa edelleen mutta silti en saa muistoja muutettua aidon tuntuiseksi. Muuttaako aika ne hyviksi vai ovatko ne jo menetettyjä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu