Mikä puhdistaa omaatuntoa?
Mikä likaa omaatuntoa ?
Jatka lausetta: puhdas omatunto on kuin
Mikä likaa omaatuntoa ?
Jatka lausetta: puhdas omatunto on kuin
Onko omatuntosi puhdas?
VeressäJeesuksenVoimaOn
49760
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
No, mikä on likainen tai puhas omatunto, jos toimii oikein? Ja siinäpä se on - että koskaan ei kukaan toinen ihminen voi sanoa toisen ihmisen toiminnasta, että onko se oikeaa vai onko se väärää, koska jokainen ihminen voi vain itse tietää toimiiko hän oikein vai toimiiko hän väärin. Sitä on se puhdas omatunto.
Se on sitä Taivaallisen Isän tahdon kuulemista - näyttää se sitten ulkopuolisesta sitten millaiselta toiminnalta tahansa.
Tästä syyttä saattavat vanhemmat nousta lapsiaan vastaan, lapset vanhempiaan vastaan - vai miten se Jeesus sanoikaan - ja muiden väärin näkemä tominta onkin oikeaa toimintaa, ja liittyy johonkin Taivaallisen Isän suunnitelmaan, josta voi saada sitten vaikka kanssamatkustajien vihan niskaansa.
Mutta se on sitten vain kestettävä, jos aikoo tuolla ahtaalla tiellä kulkea, eikä ole varmaan kaikkien kuljettavaksi tarkoitettukaan.
Jeesus sanoi, ”Sato on valtava mutta työmiehiä on vähän, rukoillaan siis sadonkorjuun päällikköä lähettämään työmiehiä pelloille.”
Toisin sanoen, omatunto on ääni, jota ihmisen pitää opetella kuuntelemaan intuitiivisesti ja se ohjaa oikeaan toimintaan ja pitää vankasti oikealla tiellä, josta ihminen saa sen mielenrauhan. Enpä keksi tähän, että mitä se voisi olla kuin... joku muu. Mutta omaa omatuntoaan vastaan toimiminen syntyy alhaisista tunteista, ja aiheuttaa ahdistusta ja syyllisyyden tunnetta.
Omatunto on sekin miestä myöten.
Itseäni on omatunto soimannut kahdesti tällä vuosikymmenellä tehdyistä virheistä. Vuonna 2012 valehtelin ja vuonna 2017 tuli tehtyä väärin.
Puhdas omatunto on kuin koru. Näyttää hyvältä ulospäin ja lisää kantajansa itsevarmuutta.
Minun itsetuntoon ei mikään koru vaikuta. Oletko tosissasi?
Tuo lisätä itsevarmuutta oli kyllä hyvä - kun tietää oman toimintansa perustan - syy- ja seuraussuhteetja omat motiivinsa toimia, niin kyllä se auttaa valintatilanteissa juuri itsevarmuutena, eikä tarvitse kelata tekisikö näin vai tekisikö noin. Ei niin huono vertaus, mutta voi ajatella myös toisinpäin, että lisääkö koru itsevarmuutta myös?!
Koira! Koru jos lisää itsetuntoa niin se on väärin!
Millä Raamattu jakeella perustelet? Vaadin perustelut nyt!
Nyt alleviivataan myös sitä, että ihmisellä itsellään ei mitään omaatuntoa edes ole vaan kaikki ihmisen kyky arvioida oikeaa ja väärää johtuu siitä, että Jumala on ASETTANUT(ei luonut) sen näkökyvyn ihmiseen. Se ei kuitenkaan ole ihmisen ominaisuus vaan Jumalan ominaisuus.
Ja lisäksi nythän on niin, että vaikka se näkökyky ihmiseen on asetettu, niin ihminenhän toimii juuri päinvastoin. Ihminen tekee aina vain ja ainostaan sitä mikä on väärin. Siksi ainoa turva on tällä hetkellä Pyhä henki. Se ei tietenkään poista vääryyttä mutta se suojelee ihmistä pahalta.
Idea ei toimi noin, koska ihmisellä on vapaa tahto. Ajattelusi kuulostaa pelkältä taikauskolta.
Aijaa
sitä, että on puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä. Ettei ole jäänyt mitään selvittämättöä pahoja tekoja, mitä on itselleen tai toisille aiheuttanut.
Omatunto on siinä mielessä jännä, että se ilmoittaa itsestään vain kun se ei ole puhdas. Hyvää omaatuntoa ei juuri huomaa.
Tuo on hyvä määritelmä.
Hyvän omantunnon huomaa siitä, että se velvoittaa jopa jo tekemään - ei olemaan tekemättä - niitä Isän tahtomia tekoja. Omatunto ei ole sielun äänetön osa - niin että vain huono omatunto kolkuttaisi. Paavalin syntiopissa riittää välttäminen, mutta Jeesuksen uskossa on tekemisen välttämättömyys.
Ymmärryksen puute eettisiin kysymyksiin antaa monille illuusion että omistaa puhtaan omantunnon. Muutamaan raamatunjakeeseen tukeutuminen antaa ihmiselle helpon pakopaikan samaan.
Esimerkit ois jees. Jää jotenki semi kryptiseks.
Sinä olet vastauksestasi päätellen niin älykäs että kyllä pystyt purkamaan krypton.
Eettisyys on hyvä ja kunnioittava periaate suhteessa toiseen ihmiseen. Se täyttää Jeesuksen rakkauden käskyn toisen puolen.
Hyvä omatunto on myös suhdetta Jumalaan, kuinka hyvin hoidat Jumala suhdettasi, onko se kunnossa.
Ei tää seesami nyt vaan aukene yhtään. Anna hei joku vinkki edes. Joku avain tähän
sage ei pysty, se on täällä vain solvaamassa uskovia.
Ymmärryksen puute eettisiin kysymyksiin antaa monille illuusion että omistaa puhtaan omantunnon. Muutamaan raamatunjakeeseen tukeutuminen antaa ihmiselle helpon pakopaikan samaan, sage8 sanoo edellä ja on oikeassa, mutta te ette ymmärrä, joka todistaa myös tuota hänen oikeassa olemista.
Se tarkoittaa sitä, ettei tee mitään - siis olla tekemättä - ja tukeutua Raamatussa tuohon minun omaan itsekkyyteen - onko se eettisyyttä? Eihän ole mitään sen itsekkäämpää kuin uskonto, jossa tavoitellaan omaa taivaspaikkaa - tai kuten edellä sanotaan pyhästä hengestä, että ei sillä nyt niin merkitystä ole oikean ja väärän tekemisen kanssa, mutta se ainakin suojaa MINUA pahalta, jota sanoin taikauskoksi edellä.
On sanonta puhtaasta omastatunnosta, että se on puhdas, koska sitä ei ole koskaan käytetty - sopisi tähän Raamattu-uskontoon muutamasta lauseesta eettisyyden sijasta.
No miten sen omatunnon saa puhdistettua?
Eikö onnistuisi niin, että jos on jokin asia, joka painaa omaatuntoa, niin korvaa sen jollakin tavalla - jos on tehnyt väärin, tekee jonkin sitä korvaavan hyvän työn? Kyllä niin voi toimia, vaikka teko ei yksi yhteen kohdistuisikaan samaan asiaan, koska nimenomaan Jeesuksen opetukset liittyvät tekemiseen, tekoihin. Se on vähän sama asia kuin kertyisi plus- ja miinussaldoa.
Ja mkä ihmeellinen onkaan Luojan tekojen pelikenttä! - täytyykin kertoa eräs tapaus.
Olin laittanut lompakkooni joskus, jossakin tilanteessa - en muistanut - puhelinnumeron ilman mitään nimeä, eikä minulla ollut pienintäkään aavistusta, että kenen se on ja miksi se on minulla, mutta jotenkin en tullut heittäneeksi sitä roskiin, jotenkin se vaivasi.
Kului ainakin kaksi vuotta, kun eräänä päivänä minulle tuli vastustamaton halu soittaa siihen numeroon.
Mietin, että mitä ihmettä sanoisin, että miksi soitan, kun en edes tiedä, että kenelle soitan. Päätin olla rehellinen ja sanoa heti, että en tiedä kuka olet, enkä tiedä miksi sinulle soitan, mutta nyt soitan, koska siltä tuntui. Ja niin tein.
Puhelimeen vastattiin kohtalaisen ajan kuluttua - sanoin mitä olin ajatellutkin sanoa. Henkilö toisessa päässä sanoi: ”Kiitos sinulle, että soitit - olin juuri päättänyt tappaa itseni, mutta soittosi keskeytti sen.” Niin me juttelimme pitkään tuosta hänen aikeestaan, mutta tänä päivänäkään en tiedä, että kuka hän oli.
Sitten heitin sen puhelinnumeron pois - tehtävä suoritettu.
Eikö voitaisi ajatella, että tuo edellä puhuttu - hengenpelastanut soitto - oli juuri Isän tahtoma teko, en minä sitä tehnyt - toimin vain välikappaleena - jostain sieltä omastatunnosta tuli viestiä: Soita, soita siihen numeroon - tee jotakin!- ja tiedostamatta tarkemmin asiaa, kuulin tuon kehotuksen.
Miten tällainen olisi edes mahdollista Paavalin uskonnossa, jossa Jeesus edustaa kuolemallaan vain synnin tekemisen välttämistä ja perusteetonta armoa oman taivaspaikan eduksi?!
Ei se todistettavasti niin mene, ja jos olisi minun kohdallani mennyt, en olisi tuota soittokehotusta kuullut, kun olisin koko elämäni keskittänyt vain siihen synnin tekemisen välttämiseen ja omaan taivaspaikkaani.
fari.g -kirjoitat siinä alla kultaisesta keskitiestä - olisiko tämä hengepelastanut soitto toteutunut, jos olisin ajatellut kultaista keskitietä, jossa tarkkanäköisyydellä olisin pyrkinyt välttämään sortumisen?
Kyllä minä myönnän - se oli pikemminkin sortuminen - ei ole maailman kivoin asia heittäytyä hulluksi soittamalla johonkin numeroon vain kertoakseen, että en tiedä miksi sen teen, mutta teen kun tuli pakottava tunne.
Kyllä se aukenee, aika hyvin nimimerkki "putipuhdasta" asian ymmärsi samalla tavalla kuin minäkin, jotenkin se on kasvatuksesta ja mielenrakenteesta kiinni.
Lukemalla ja itse funtsimalla asiat aikaa myöten asiat selvenee, ei siihen ole pikaoppia.
ps . Kesäkiireeitten takia olen välillä pois pitkäänkin tältä palstalta joten kyllä pyrin vastaamaan kaikkiin asiallisiin kirjoituksiin.
Kun minulle soitti itsemurhaa aikonut tuttuni, niin puhelun jälkeen soitin ambulanssin. Kaveri suuttui niin, että välimme meni poikki. Hän ei kuulemma ollut tosissaan. Hän on sittemmin kuollut alkoholismiin jo 1990-luvulla.
No ihan varmasti puhelu ei ole ollut ratkiriemukkaan huumoripitoinen, jos olet kokenut ystäväsi hädän ja soittanut ambulanssin. Aivan oikein tehty. Ehkä kuitenkin ystäväsi jutuista huolimatta teko oli tuolloin hengenpelastus, vaikka syystä taikka toisesta ystäväsi halusikin laittaa sen sinun piikkiisii negatiivisena. Olisiko hän itsekin pelästynyt? Näin minä asian näkisin.
Oikeamielisyys ei ole hyvä, eikä paha, se on keskellä oleva paikka. Kultainen keskitie, jota kulkien pyrkii riittävällä tarkkanäköisyydellä välttämään sortumisen, niin ylenpalttiseen hyvään, kuin ylempalttiseen pahaankin.
Koska oikein nurin on toiselta puolen katsoen nurin oikein.
Jälleen tulee esille tämä välttäminen.
Tavallaan olet oikeassa, mutta jos ajattelemme asiaa Jeesuksen kannalta, niin hän kyllä kohtalaisen rivakasti heitteli niitä rahanvaihtajien pöytiä siellä temppelissä. Onko toimimattomuus omantunnon kannalta aina oikea ratkaisu - sitä kun ei enää tarvitse pelätä ristinkuolemaakaan? Parhaimmat Jeesuksen ohjeet löytyvät Ilmestyskirjan alusta.
Otat oikeamielisyyden vanhurskas-sanan tilalle - se kuuluu olla sana OIKEUDENMUKAINEN, ja oikeudenmukainen toiminta edellyttää toimintaa, tekemistä. Se ei yksinkertaisesti anna mahdollisuutta valita vain keskitietä, kun on puolustettava heikompia.
Tässä otteita Ilmestyskirjan alusta, jonka sanotaan olleet Jeesuksen omaa puhetta Johannekselle - ei ole mitään muuta kuin teot, jotka merkitsevät.
1) Minä tiedän sinun tekosi ja vaivannäkösi ja kärsivällisyytesi, ja ettet voi pahoja sietää.... ja sinulla on kärsivällisyyttä, ja paljon sinä olet saanut kantaa ... etkä ole uupunut... tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen ja .... Mutta se sinulla on, että sinä vihaat nikolaiittain tekoja, joita myös minä vihaan.
2) Minä tiedän sinun tekosi ja rakkautesi ja uskosi ja palveluksesi ja kärsivällisyytesi ja että sinun viimeiset tekosi ovat useammat kuin ensimmäiset....; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan.
3) Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut. Heräjä valvomaan ja vahvista jäljellejääneitä, niitä, jotka ovat olleet kuolemaisillaan; sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä.
4) Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani ...
5) Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!
Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä niin.....
Se on metkaa uskovaisilta, kun tämän Ilmestyskirjan sanotaan olevan sitä Jeesuksen omaa puhetta, niin sillä ei olekaan mitään merkitystä, vaikka Jeesuksen pitäisi olla Jumalan Poika ja jopa itse Jumala ja Raamatunkin Jumalan sanaa, ja vaikka se liittyy jopa viimeiseen tuomioon.
Uskovaiset valitsevat mieluimmin Paavalin sanat. Miksi? Minusta tämä viittaa suoraan siihen, että uskovaiset eivät edes itse usko Jeesuksen olleen Jumalan poika, koska eivät välitä hänen sanoistaan, vaan kuuntelevat mieluimmin Jumala Paavalia.
Omatunto on kompassi joka näyttää oikean suun.
jos tahallaan sitten menee toiseen suuntaa, tietää että se on väärin.
KomPASSI, :)
https://www.budgetsport.fi/tuote/suunto-a-30-cm-l-nh-kompassi-eivar-56343522/
HYVÄ! Tässä tuli teko esille.
Omatunto on toisaalta vaikea määritellä, sillä siihen liittyy vahvasti myös se, mitä lapsena on opittu. Toisinaan se, mitä kutsumme omantunnon ääneksi, onkin jostain ulkoapäin opittu juttu. Siksi ihmisen tulee tarkastella itseään aika ajoin rehellisesti.
Kun pyrkii toimimaan mahdollisimman rehellisesti ja kykenee tunnustamaan Jumalan edessä salaisimmatkin ajatuksensa, on se hyvä perusta omalletunnolle. Tämä ei poista sitä, että voi keskustella muidenkin kanssa.
Koska olemassa ei ole mitään ehdotonta oikeaa ja väärää, rukoilu on yksi mahdollisuus saada johdatusta siinä, että saa tehtyä ratkaisun, joka paremmin johtaa oikeaan suuntaan.
Sastanan lapsiko se siinä eläköityneenä valehtelee? Sun kommentyisi sisältää tieteellisesti tutkien valheen!Huomastko minkä?
Et uskaltanut kirjoittaa koko nimee, kirjoitit vaan sastana, voi sua ripulireikää.
Kun pyrkii toimimaan mahdollisimman rehellisesti ja kykenee tunnustamaan Jumalan edessä salaisimmatkin ajatuksensa, on se hyvä perusta omalletunnolle, sanotaan edellä, mutta ei Jeesuksen puheen merkitys ole ollut se, että me vain tuijotamme omaan napaamme tekemättä mitään: Jeesus käskee toimimaan oikeudenmukaisesti ja lisäksi vielä olemaan kavala kuin kyykäärme, mutta lauhkea kuin lammas tässä sairaassa maailmassa, jotta saamme tuon oikeudenmukaisen toiminnan jopa toimimaan.
Miten näin kysyt? Onhan liberaalisetalainen teologian opetuslapsi korkealla , perkeleen korottama?
Suomi on nyt niinkuin on.Stubb saa saatanan korotuksen virkaansa?
On sanottu että sanat muodostuvat sisällä, ja se mitä tulee suusta ulos, ilmaisee sen mitä on sisällä.
Ihminen on tehty "sisimpää myöten Jumalan kuvaksi.
Sydän tuntee puhutut sanat omiksi, jos omatunto on samaa mieltä.
Huono omatunto johtuu vääristä sanoista ja teoista.
Niinhän Jeesus sanoi, ettei se sinua vahingoita, mikä menee suusta sisälle, vaan se mikä sieltä tulee ulos.
Mutta on tilanteita, joissa joutuu kaksi kertaakin miettimään, että onko oikein puhua/kertoa totuus, ja siksi onkin sanonta, että ketään ihmistä ei saisi laittaa sellaiseen tilanteeseen, jossa hän valehtelemalla joutuu loukkaamaan tai totuuden sanomalla toista ihmistä.
Totuutta käytetään totuudennimissä ja puhtaalla omallatunnolla myös lyömäaseena, joka vahingoittaa toista ihmistä.
Jäi yksi sana pois - ihmistä ei saisi koskaan laittaa sellaiseen tilanteeseen, jossa hän valehtelemalla joutuu loukkaamaan itseään tai totuuden sanomalla toista ihmistä.... näin kuului mennä.
Puhdas omatunto on kuin polkupyöräilevä kala.
Stalinilla oli puhdas omatunto ainakin päätellen siitä hymyilystä jonka esitteli viimeiseen asti.
Minä puhun niin totta kuin osaan.
Sukua sille toisen poliitikon lauseelle: en minä tahallani valehdellut.
Oma kanta ja oma sote, jatkossa myös oma vero.