Rullagenua ottaa kiinni vanttiin

UusPurjehtija

Moi,

Kun rullagenuamme on täysin auki, niin vasemmalle puolella olleessaan se ottaa takaliikistä kiinni vanttiin. Skoottauspiste on aikalailla keskellä säätövaraansa ja veneen edellinen omistaja sanoo pitäneensä sitä aina siinä. Ei se tietysti ainakaan hyvää purjeelle tee että se hankaa vanttia, mutta kuinka paha juttu se on? Miten ongelma pitäisi ratkaista?

36

4133

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Misse__

      Eiköhän vene kuitenkin ole symmetrinen, joten luulisin että purje hankaa vanttiin sekä styyran, että paaran puolella.

      Jos kyseessä genua, niin takaliikki kyllä tulee reilusti vanttien takapuolelle.

    • Katsohan nyt ensin, onko se skuuttihela molemmilla puolen ihan samassa kohdassa. Epäilenpä, ettei ole.

    • Siitä pitäisi aloittaa, että tutustuu kirjallisuuteen tai pyytää kokeneemmalta kaverilta apua, että ymmärtää miten skuuttipiste tulee säätää. Virtauslangat tässä oleellisesa osassa ja oikea säätö ei missään nimessä ole pysyvä. Tuulen voimakkuus ja moni muukin olosuhteen vaihtelu vaikuttaa siihen mikä milloinkin on oikea skuuttipiste. Skuuttipiste kohdalleen ja sen jälkeen skuutataan maksimissaan niin kireälle, että ei ihan ota mistään kohtaa mihinkään kiinni.

      Tuntuu typerältä niuhottaa, mutta jos nyt vähän. Aloitteleva purjehtija toki aloittelee ja opettelee hommat pala palalta. Se on täysin luonnollista ja kysely tarpeellista ja hyödyllistä. Mutta se ei saa ymmärrystä, että edellinen omistaja opastaa uutta purjehtijaa sanoen pitäneensä "skuuttipisteen aina siinä". Jos perustavaa laatua olevaa säätöä ei vaivaudu opettelemaan ja käyttämään niin kyseessä lienee tyhmyys, laiskuus tai molemmat.

      • gurun.oppi

        Pieni korjaus on paikallaan. Saalinkeja saa korkeintaan hipoa, mutta alhaalta genoa voi reilusti nojata vantteihin niin, että siihen jopa muodostuu selvä kulma. Näin tietysti lähinnä keskituulissa, keveissä käytetään löysempää skuutausta. Kovassa tuulessa ei purjeen kulma vantteihin ylläkään.


      • vähän.edes.tyyliä

        Onpa tympeä tyyli vastata. Kun aloittaja kysyy nimenomaan tiettyä asiaa eli purjeen toispuoleista skuuttausta tai oikeammin sen seurauksen merkitystä, niin sinä rupeat ensimmäiseksi moittimaan ihan muuta asiaa. Vaikka sinänsä oletkin oikeassa siinä, että skuuttipisteitä voi ja usein kannattaakin säädellä, niin sen olisi voinut kertoa kohteliaammin vaikka vastauksen loppupäässä sen sijaan, että alkaa etusormea heilutellen kouluttaa.


    • jagrullar

      rullaa sitä enemmän sisään, siksi siinä on se rullalaite

    • A_P

      Kiitos vastauksista. Opettelu on vielä niin alkuvaiheessa ettei kaikkea kirjallisuutta ja muuta ole vielä koluttu. Jonkin verran kylläkin. Meillä siis sekä minulla että vaimolla parit purjehduskurssit takana ja nythän me juuri olemme kokeneemmilta kysymässä apua. Haluan ehdottomasti säätää skoottauspistettä, mutta olen silti ymmärtänyt sekä edelliseltä ja kokeneelta omistajalta että myös agreditoidulta purjenduksen opettajalta että melko harvoin muut kuin kisaajat säätävät etupurjeen skuuttia.

      Sen sijaan hämmästyin kun edellinen omistaja ei käyttänyt levankiakaan mihinkään. Sitä taas purjehduskurssilla käytettiin jatkuvasti. No mutta... jokainen löytää itselleen tavan purjehtia ja meillä on se on vielä haussa. Jos haluatte vaikuttaa siihen niin asialliset vastaukset on varmasti ohjaamassa meidän purjehdustapaa.

      Nähdään aalloilla :)

      • Erittäin hyvä, että mielenkiintoa riittää ja uskallusta on kysyä.

        Purjehduskurssilla focus on varmaankin muissa osa-alueissa, muuta syytä genoan skuuttipisteen säädön vähättelylle opettajan toimesta on vaikea keksiä.

        Genoan skuuttipiste on joka tapauksessa erittäin tärkeä säätö, myös matka/retkipurjehtijalle.
        Yksinkertaistettu yhteenveto: vastatuuleen jalustettuna skuuttipiste taakse, myötäiseen eteen. Kovemmalla tuulella taakse, heikommalla eteen.
        Hienosäätö virtauslangoilla: niin kauan kun ei ole tarvetta rajoittaa tehoa/kallistusta, pyritään saamaan kaikki virtauslangat (tuleen/suojan puoli ja ylä/ala) lentämään nätisti samaan aikaan. Kovemmalla tuulella annetaan yläosan "päästää" joka onnistuu siirtämällä skuuttipistettä taaksepäin.


    • NettiPurjehtija

      Genoa skuutataan vanttien ulkopuolelle, Joten lienee väärin skuutattu. Alaliikki voi mahdollisesi hinkata vantiin. ja perussäätönä tarkkaillaan yleensä sitä kuinka etäällä levittäjistä genoa on,

    • Sw271

      Skuutit vanttien ulkopuolelta skuuttipisteisiin niin onkelma ratkeaa.

    • Tilinpäätös

      Jos ottaa kiinni saalinkien yläpuolella, kiristä takastaagia, reilusti.

    • Bissewisser

      Jagrullar, ei se rullalaite ole pelkästään reivaamista varten!

      • ei.viikata

        Ei se ole edes ensisijaisesti reivaamista varten. Se tulee kaukana kakkosena, rullan ylivoimaisesti tärkein tehtävä on helppo purjeen säilytys. Ja siinä muistettava purjeen UV-suoja.


      • jagrullar

        älä viitti!

        ja kun mä käytän rullaa vain reivaamiseen, purjehduksen päätteeksi revin purjeen irti siiti rullasta ja tungen pistopunkkaa. hiton hankalaa, kiitti vinkistä!


    • Joakim1

      Minkä kokoinen genua on kyseessä? Lähinnä siis %-luku. Onko skuutattu vanttien ulko-, sisäpuolelta vai ylä- ja alavanttien välistä? Mihin vanttiin, miltä korkeudelta ja miten paljon ottaa kiinni? Kuinka kireällä skuutti on?

    • sisähinaaja

      Vedä ulkopuolelta niin ei hankaa. Tai heitä koko genua jiorpakkoon.
      Typeränoloinen veneentekijä vaikuttaa olleen kyseessä.

      • Duubidiiba

        Tartunpa tähän provokatiiviseen heittoon. Kaverini meni jokunen vuosi ostamaan uutta purjesettiä genoaveneeseensä WB:ltä. Myivät uuden ison max. kokoisella ahvenselällä max. kokoisen fokan. Perusteluna oli, että tuo yhdistelmä toimii kevyessä kelissä k.o. veneessä riittävän hyvin, on helpompi käsitellä ja vene kryssii paremmin kun fokan skuuttauskulman saa pienemmäksi kuin genoalla. Kaveri on ollut ihan tyytyväinen.

        Sama ajatus hieman radikaalimmalla toteutuksella löytyy Northin pomon Tom Whiddenin osin hieman arveluttavasta kirjasta The Art ans Science of sails (uusittu painos). Siinä suositellaan, että genoveneeseen hankitaan pidempi masto ja/tai puomi, ja se muutetaan fokkaveneeksi. Perusteluna muutokseen on yllämainitun paremman kryssikulman lisäksi se, että samalla kokonaispurjepinta-alalla fokkavene on paljon genoavenettä tehokkaampi.

        Eli ei tuo ajatus genoan heittämisestä jorpakkoon ole ihan tuulesta temmattu.


      • Jfkkxjx

        Ollaan ajeltu toppirikisellä veneellä pelkällä 3 genualla eli 97% fokalla ja läpilatoitetulla ahvenselkäisellä isolla. Yhdistelmä rupeaa toimimaan n 6 ms ylöspäin vaikka e mitta on meillä isompi kuin j. Tälle kesälle hommattiin 145 % genua ja vaikutus kevyen tuulen nopeuteen oli varmaan 1-2 solmua ja voimaa on todella paljon enemmän. Kryssillä ero on vähän pienempi, mutta avoimemmilla tuulikulmilla iso genua on todella paljon nopeampi. Fokan ongelma on kiertyminen auki skuuttia löysätessä, mikä hidastaa kun käännytään pois kryssiltä. Nykyisiin fokkaveneisiinkin on erikoispurjeet sivutuuliosuuksille. Kyllä se fokka menettelee kruisailussa, mutta veneen vauhtipotentiaalista jää aika paljon käyttämättä.


      • Duubidiiba
        Jfkkxjx kirjoitti:

        Ollaan ajeltu toppirikisellä veneellä pelkällä 3 genualla eli 97% fokalla ja läpilatoitetulla ahvenselkäisellä isolla. Yhdistelmä rupeaa toimimaan n 6 ms ylöspäin vaikka e mitta on meillä isompi kuin j. Tälle kesälle hommattiin 145 % genua ja vaikutus kevyen tuulen nopeuteen oli varmaan 1-2 solmua ja voimaa on todella paljon enemmän. Kryssillä ero on vähän pienempi, mutta avoimemmilla tuulikulmilla iso genua on todella paljon nopeampi. Fokan ongelma on kiertyminen auki skuuttia löysätessä, mikä hidastaa kun käännytään pois kryssiltä. Nykyisiin fokkaveneisiinkin on erikoispurjeet sivutuuliosuuksille. Kyllä se fokka menettelee kruisailussa, mutta veneen vauhtipotentiaalista jää aika paljon käyttämättä.

        3-genua voi olla leikattu kovan tuulen purjeena niin suurelle keulastaakin notkolle, että sitä ei voikaan saada toimimaan kevyessä kelissä. Jää aivan liian latteaksi. Pitäisi olla kevyelle ja keskituulelle leikattu fokka.

        Fokan suuttauksessa sivutuulella kannattaa ehdottomasti käyttää outhauleria, eli vetää purjeen skuuttipisteeseen toinen köysi varvaslistassa olevan plokin kautta vinssille. Näin kierto ei ole ongelma ja purjeen saa toimimaan hyvin sivu-sivuvastaisella. Kun apparentti on suoraan sivulla, pääseekin jo ajamaan spinaakkerilla.


      • Duubidiiba
        Duubidiiba kirjoitti:

        3-genua voi olla leikattu kovan tuulen purjeena niin suurelle keulastaakin notkolle, että sitä ei voikaan saada toimimaan kevyessä kelissä. Jää aivan liian latteaksi. Pitäisi olla kevyelle ja keskituulelle leikattu fokka.

        Fokan suuttauksessa sivutuulella kannattaa ehdottomasti käyttää outhauleria, eli vetää purjeen skuuttipisteeseen toinen köysi varvaslistassa olevan plokin kautta vinssille. Näin kierto ei ole ongelma ja purjeen saa toimimaan hyvin sivu-sivuvastaisella. Kun apparentti on suoraan sivulla, pääseekin jo ajamaan spinaakkerilla.

        Jatkan vielä hieman. Toinen juttu on, että ero alle 100 % ja esim 105% fokan välillä on yllättävän suuri. Tämä näkyy hyvin kun vertaa maksimikokoisen fokan ja itseskuuttaavan fokan välistä eroa kevyessä kelissä. Ero tuntuisi olevan niin suuri, että sitä ei mielestäni pysty selittämään pelkällä pinta-alaerolla. Olisiko niin, että "solaefekti" ei oikein toimi jos fokan takaliikki jää maston etupuolelle ?


      • asgdsg
        Duubidiiba kirjoitti:

        3-genua voi olla leikattu kovan tuulen purjeena niin suurelle keulastaakin notkolle, että sitä ei voikaan saada toimimaan kevyessä kelissä. Jää aivan liian latteaksi. Pitäisi olla kevyelle ja keskituulelle leikattu fokka.

        Fokan suuttauksessa sivutuulella kannattaa ehdottomasti käyttää outhauleria, eli vetää purjeen skuuttipisteeseen toinen köysi varvaslistassa olevan plokin kautta vinssille. Näin kierto ei ole ongelma ja purjeen saa toimimaan hyvin sivu-sivuvastaisella. Kun apparentti on suoraan sivulla, pääseekin jo ajamaan spinaakkerilla.

        Fokan kierto on aina ongelma, kun skuuttia päästetään. Ongelmaa voi vähentää vetämällä skuutin barberilla varvaslistaan, mutta ei se mihinkään poistu. Fokan sivusuhde on niin korkea, että yläosassa on hyvin vähän vetävää pinta-alaa ja sekin haluaa kiertyä auki. Ongelma on ihan samalla tavalla myös uusissa veneissä. Niissä voi vetää mastoon code zeron tai jibtobin sivutuuleessa. Näille yhteistä on ylös ommeltu skuuttikulma, mikä estää auki kiertymisen. Aika monimutkaista vaan. Ei kanteen kiinni leikattu genuakaan ole mikään optimipurje sivutuulille, vaan tuppaa myös kiertymään auki ylhäältä.


      • TS36
        asgdsg kirjoitti:

        Fokan kierto on aina ongelma, kun skuuttia päästetään. Ongelmaa voi vähentää vetämällä skuutin barberilla varvaslistaan, mutta ei se mihinkään poistu. Fokan sivusuhde on niin korkea, että yläosassa on hyvin vähän vetävää pinta-alaa ja sekin haluaa kiertyä auki. Ongelma on ihan samalla tavalla myös uusissa veneissä. Niissä voi vetää mastoon code zeron tai jibtobin sivutuuleessa. Näille yhteistä on ylös ommeltu skuuttikulma, mikä estää auki kiertymisen. Aika monimutkaista vaan. Ei kanteen kiinni leikattu genuakaan ole mikään optimipurje sivutuulille, vaan tuppaa myös kiertymään auki ylhäältä.

        Itse asiassa ylhäällä purjeiden leveysero on sangen pieni. 150 % vs 105%. Esimerkiksi käyttämässäni veneessä J=3.75, yksinkertaistetaan alaliikin pituus=LP, eli G1=5.63/ F=3.93. 3/4 korkeudella ero kolmiossa olisi 0.43 m. Latattomana genua on takaliikistä kovera, kun taas maksimikokoinen fokka latallisena voi olla kupera. Leveys ero 3/4 korkeudella lienee luokkaa 25 cm.

        Ja vanhoilla purjeilla tuo ero oli 34 cm, mutta uusi fokka on kyllä ylhäältä leveämpi. LP mitan ero noin 200 cm.

        Genua tuo kangasta nimenomaan purjeen alaosaan.


    • vuosimalli43

      Herranjestas mitä wasserbissereitä täällä kirjoitteleekaan
      puutaheinää vaan. Jos genua/fokka/tms hinkkaa vanttia tai mitä hyvänsä estettä, niin se on huonompi homma olipa ne muut mitat mitä hyvänsä. Lopettakaa nuo naurettavat höpötyksenne.
      Täällä asiaa ymmärtämättömät uunot ovat näköjään kertakaikkiaan täysin ulalla.
      Tai sitten eivät ole koskaan purjevenettä edes nähneetkään .

      Käykääpä lähimmässä venesatamassa tutustamassa veneisiin ja mastoihin ja tulkaa sitten vasta tänne kommentoimaan ääliömäisä kommenttejanne. Jos ette edes tiedä mikä on venesatama, niin katsokaa Googlesta.

      • viimeinenjunameni

        Eipä kannattaisi ajastaan jääneiden huudella luullessaan tietävänsä.


    • tietäjä____8820

      ota purjepois

    • Rullapurjeen_haitat

      Voiko rullakeulapurjeen rullata keulastaagin ympärille molempiin suuntiin vai vain toiseen suuntaan? Reivatun rullapurjeen muotohan ei ole samanlainen molemmilla halsseilla johtuen rullauksen suunnasta, kumpi rullaussuunta on parempi kryssillä, tai paremminkin kumpi on vähemmän huono?

      • seppomartti

        Rullaa pyörittävä köysi tai liina määrää pyörimissuunnan eikä sitä voi purjehtiessa vaihtaa. Satamassa kylläkin. Sähkömoottorin pyörittämä keularulla pyörisi molempiin suuntiin. Käytännön hyötyä muodon erilaisuuden huomioimisesta ei olisi, huono molemmilla halsseilla


      • Seipäänpoisto

        Pyörimissuunta kelvannee kuitenkin selitykseksi sille, että aloittajalla purje osuu vanttiin vain paapuurin puolella? Rulla arvatenkin kelaa purjetta sisään myötäpäivään.

        Kelpaisiko ongelman ratkaisuksi, että papuurin halssilla rulla kelaisi mutaman sentin sisään? ( Tämä arvauksena, veneissäni ei ole koskaan ollut rullapurjeita.


      • Joakim1
        seppomartti kirjoitti:

        Rullaa pyörittävä köysi tai liina määrää pyörimissuunnan eikä sitä voi purjehtiessa vaihtaa. Satamassa kylläkin. Sähkömoottorin pyörittämä keularulla pyörisi molempiin suuntiin. Käytännön hyötyä muodon erilaisuuden huomioimisesta ei olisi, huono molemmilla halsseilla

        On myös jatkuvalla köydellä tai liinalla toimivia rullalaitteita, joita voi pyörittää molempiin suuntiin. Rullaussuunnan määrää lähinnä takaliikkiin laitettu UV-suoja, joka on yleensä vain toisella puolella.

        Ei tuo pyörimissuunta kelpaa alkuperäisen kysyjän epäsymmetriaan. Rullattuna ero voisi olla ehkä sentin pari puolelta toiselle, mutta aukiolevana eroa ei ole. Vaikka profiilissa yleensä aina on kaksi uraa ei uran etäisyys etustaagista muutu puolelta toiselle, vaan profiili pyörähtää hiukan eri asentoon.


      • seppomartti
        Joakim1 kirjoitti:

        On myös jatkuvalla köydellä tai liinalla toimivia rullalaitteita, joita voi pyörittää molempiin suuntiin. Rullaussuunnan määrää lähinnä takaliikkiin laitettu UV-suoja, joka on yleensä vain toisella puolella.

        Ei tuo pyörimissuunta kelpaa alkuperäisen kysyjän epäsymmetriaan. Rullattuna ero voisi olla ehkä sentin pari puolelta toiselle, mutta aukiolevana eroa ei ole. Vaikka profiilissa yleensä aina on kaksi uraa ei uran etäisyys etustaagista muutu puolelta toiselle, vaan profiili pyörähtää hiukan eri asentoon.

        Genoan eli keulastaagin foilin reivausta päättymättömällä köydellä tai liinalla en ole vielä käytännössä nähnyt. Lentävien purjeiden käytössä ovat tietenkin olleet rutiinia 15-20 v.
        Päättymättämällä köydellä rullagenaakkeri olisi teknisesti helppo toteuttaa, ehkä on myynnissäki vaikkei ole tullut vastaan.Nauhalla toimiva päättymätön olisi jo vaikeampi rasti, koska ainakin minun ostamassani nauhalla toimivassa rullareivissä liina on liukas ja kova eikä puristuisi kasaan, mikä on välttämätöntä kitkan tuottamiseksi. Tuskin toimisi.


      • Joakim1
        seppomartti kirjoitti:

        Genoan eli keulastaagin foilin reivausta päättymättömällä köydellä tai liinalla en ole vielä käytännössä nähnyt. Lentävien purjeiden käytössä ovat tietenkin olleet rutiinia 15-20 v.
        Päättymättämällä köydellä rullagenaakkeri olisi teknisesti helppo toteuttaa, ehkä on myynnissäki vaikkei ole tullut vastaan.Nauhalla toimiva päättymätön olisi jo vaikeampi rasti, koska ainakin minun ostamassani nauhalla toimivassa rullareivissä liina on liukas ja kova eikä puristuisi kasaan, mikä on välttämätöntä kitkan tuottamiseksi. Tuskin toimisi.

        Ainakin Facnorilla on ollut päättymättömällä köydellä toteutettu genuarulla: http://www.facnor.com/uk/products/headsail_furlers/continuous_line_range/default.asp

        Tuo oli markkinoilla jo 2000-luvun alukupuolella ja sellainen oli kaverin veneessä jo reilut kymmenen vuotta sitten. Facnorilla on sen jälkeen tullut liinalla toteutettu rulla, mutta se näyttääkin olevan vastaava kuin tavallinen rullalaite, toisin kuin muistin. Sama idea siinäkin eli rulla saadaan kannella hyvin matalaksi.


      • seppomartti
        Joakim1 kirjoitti:

        Ainakin Facnorilla on ollut päättymättömällä köydellä toteutettu genuarulla: http://www.facnor.com/uk/products/headsail_furlers/continuous_line_range/default.asp

        Tuo oli markkinoilla jo 2000-luvun alukupuolella ja sellainen oli kaverin veneessä jo reilut kymmenen vuotta sitten. Facnorilla on sen jälkeen tullut liinalla toteutettu rulla, mutta se näyttääkin olevan vastaava kuin tavallinen rullalaite, toisin kuin muistin. Sama idea siinäkin eli rulla saadaan kannella hyvin matalaksi.

        Jees, olen juuri Facnorin rullien käyttäjä. Päättymättömällä köydella ja päättyvällä liinalla. Kuten sanoin, en ole nähnyt käytännössä päättymättömällä köydellä olevaa genoarullaa eli on harvinainen. Jos toimii niin voi olla oikein hyvä. Miksei ole yleistynyt?. Epäillykseni kohdistuu kitkan säilymiseen, kun genoaa voi joutua kiristämään vinssilläkin. Joutuu luultavasti pitämään toisella kädellä köyttä kireänä kitkan säilymiseksi kun kierroksia on vajaa yksi


      • Joakim1
        seppomartti kirjoitti:

        Jees, olen juuri Facnorin rullien käyttäjä. Päättymättömällä köydella ja päättyvällä liinalla. Kuten sanoin, en ole nähnyt käytännössä päättymättömällä köydellä olevaa genoarullaa eli on harvinainen. Jos toimii niin voi olla oikein hyvä. Miksei ole yleistynyt?. Epäillykseni kohdistuu kitkan säilymiseen, kun genoaa voi joutua kiristämään vinssilläkin. Joutuu luultavasti pitämään toisella kädellä köyttä kireänä kitkan säilymiseksi kun kierroksia on vajaa yksi

        Ei tuossa ongelmia ollut kaverin veneessä (31-jalkainen), mutta ei siinä koskaan reivattu, vaan ainoastaan rullattiin genua pois. Matala rulla ei taida toimia hyvin keula-ankkurin kanssa ja muutenkin monet tuntuvat haluavan korkella olevan keulapurjeen. Matalan haluavat taas voivat valita nykyään vielä matalamman eli kannen alle laitetun vaihtoehdon, joita on useilla valmistajilla. Muistaakseeni tuo oli huomattavasti kalliimpi kuin tavallinen rullalaite ja Facnorin valikoimassakin se on korvattu sillä hihnamallilla.


      • seppomartti
        Joakim1 kirjoitti:

        Ei tuossa ongelmia ollut kaverin veneessä (31-jalkainen), mutta ei siinä koskaan reivattu, vaan ainoastaan rullattiin genua pois. Matala rulla ei taida toimia hyvin keula-ankkurin kanssa ja muutenkin monet tuntuvat haluavan korkella olevan keulapurjeen. Matalan haluavat taas voivat valita nykyään vielä matalamman eli kannen alle laitetun vaihtoehdon, joita on useilla valmistajilla. Muistaakseeni tuo oli huomattavasti kalliimpi kuin tavallinen rullalaite ja Facnorin valikoimassakin se on korvattu sillä hihnamallilla.

        Matala rulla päättymättömällä köydellä on toiminut ongelmitta keula-ankkurin kanssa kun rulla kiinnitetään ankkuripeliin. Genaakkeripuomin pää on sikäli parempi, että genaakkeriin saa paljon enemmän neliöitä ja jkv paremmin saa ilmaa. Jotta yo rullalaitetta voisi käyttää reivettuna purjehtimiseen, pitäisi molemmat päättymättömä nköyden osat pystyä jännittämään tositiukaksi. Muutoin rulla aukeaa kitkan puutteessa. Voi olla, että toimii vain päälle/ pois. Eipä ole edes tullut kokeiltua miten puolikas kodea rullalla pysyisi. Kokonaan rullattunakin olen säilyttänyt ylhäällä vain keveässä kelissä.


    • Muutakinnähnyt

      Joopajoo. Pistäkää se 4 hepan evinrude työntämään botskia sinne mihin haluatte. Pääsette noista avutonaatu-ongelmistanne kertaheitolla.

      • näin

        No, nyt tulikin oikein hölmö kommentti, varsinainen visionääri


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      42
      2197
    2. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      51
      1728
    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      37
      1548
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      43
      1511
    5. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      3
      1459
    6. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      8
      1454
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      4
      1430
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      3
      1361
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      5
      1281
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      8
      1245
    Aihe