Eikö ole aika mukavaa oikeastaan olla luterilainen

Eikös se teurasuhri riipu raksilla jokaikisen luterilaisen kirkon seinällä?

Iljettävä näky.

Ateistina olo on ainakin yhtä mukavaa.

Itse asiassa on, on aika mukavaa olla luterilainen. Kirkko on hitaasti, mutta varmasti menossa hyvään suuntaan, kun taikauskoiset harhat haihtuvat vähitellen yhä useamman seurakuntalaisen ja seurakunnan työntekijän mielistä. Luterilainen kirkko alkaa vähitellen yhä enenevässä määrin (toivottavasti) lähentymään Jeesuksen todellista opetusta ja merkitystä.

Sen vielä lisäisin, ettei kristityn kivoituksen kuulu olla "mukavaa" tämän maailman mittapuulla, vaan tulevan autuuden seppeleen toivossa.

Mitä eroa on luterilaisuudella ja ateismilla, nehän elää käytännön arkielämässa samalla maailmallisella tavalla! Ei kaikille hyväksi Raamatun UT mukaisella / Kristillisellä tavalla ja tarkoituksella, ja päämäärisesti. Joita kumpiakin "piru" vie, vetää, johtaa ja hallitsee, jossa PAHA perii!! Se pelkää vain nimeksi krist. uskonnollisuus, vain jollain tavalla usko, Ei ole Kristillisyyttä, sitä Jumalan tuomiolta pelstukseksi riittävää. Samalla tavalla joutuvat kmmatkin syystä Jumalan Sanan (Raamatun UT) vastaisuudesta tuomioksi, seuraamusten uhreksi.

Luterilaisuudessa ihmiset eivät kontrolloi toisiaan eli luterilaisuudessa uskonnolliset vakoojat eivät ole soluttautuneet keskuuteemme, kuten jossain herätysliikkeissä ja uskonnoissa on käynyt.

Lisäksi luterilaisuus on suostunut jäämään sivuun maallisesta vallankäytöstä.

Eli on ihan hyvä asua luterilaisessa maassa.

Uskonnon paras puoli on että voi jättää hommat herran haltuun, paeta totuutta ja vastuuta. Mitä jyrkempi kultti, sitä kauempana metsässä.

>> Eikö ole oikeastaan aika mukavaa olla luterilainen? <<

Tämän päivän suvaitsevainen luterilaisuus on suht ok, mutta vähänkin vanhempi, esim. Simojoen aikainen luterilaisuus ei todellakaan ollut sitä. Syystä että se perustui ahdasmieliseen moraliointiin ja "syntisten" häpäisemiseen. Tämä kansa onkin kasvatettu konservatiivisen luterilaisuuden häpeällä ja rankaisemisella. Lisäksi silloin kirkolla oli huomattavasti enemmän valtaa levittää sairasta ahdasmielisyyttään. Ja näkeehän se aikaisen "kasvatuksen" tulokset, olimme maailman kärkimaa itsemurhien määrällä mitattuna ja osin olemme vieläkin, kiitos perinteisen luterilaisen "kasvatuksen".

Nykyinen luterilaisuus on paljon parempaa.

On mukavaa olla luterilainen ja se on Jumalan tahto.

Luterilaisuus on ollut aina uskontoni, aina. Silloin kyllä kirpasi, kun muka homoja vihittäisiin kirkossa.
Se sai sappeni kiehumaan ja oli tosi lähellä, etten eronnut kirkosta.
Mielestäni kirkko on saastunut, jos siellä homopareja vihitään ja se ei voi olla enää minun kirkkoni. Se ei ole sen jälkeen enää pyhä paikka.

>>On mukavaa olla luterilainen ja se on Jumalan tahto.>>

Jos tarkoittaakin että on Jumalan tahto että on mukavaa.

Onhan se hienoa seurata suurta oppi-isää, erehtymätöntä teologian tohtoria ja uskonpuhdistajaa Martti Lutheria ja hänen oppejaan.

Näinhän se on. Kun tälläkin palstalla monesti on sitten nämä "toisenlaiset uskovaiset" kivittelemässä luterilaisia, niin joskus kannattaisi heidän pysähtyä miettimään sellaista, että juurikin siksi, että yhteiskuntamme on järjestäytynyt ja suurin uskonnollinen yhteisö on liberaali niin teilläkin on mahdollisuus kuulua niihin omiin ryhmiinne (miksi noita sitten kukakin kutsuu)Pointti on siis, se, että mielelänne tekin harjoitatte sitä uskonnonvapautta ja sananvapautta ,jonka teille ovat antaneet kamalat ateistit ja kenties kamalammat liberaali luterilaiset. Sanon tuon siksi noin, että se teidän oma "ryhmänne" tuskin antaisi vastaavassa asemassa muille uskonnonvapautta saatika sananvapautta.