Olen ilmeisesti narskuttanut hampaita nukkuessani jo useita vuosia, mutta tietoinen olen ollut vasta, kun joku on nukkunut vieressäni. Vaikkakin se on ollut erittäin voimakasta, niin ei ole aiheuttanut tyypillisiä leukojen ja niskan jäykkyyttä tahi päänsärkyä. (Joitain vuosia sitten aloin harrastaa meditointia, jolloin opin rentouttamaan jokikisen lihaksen kehossani, kasvojen lihakset mukaan lukien ja tällöin myös sain jättää särkylääkkeet, koska alituiset päänsärkyni johtuivat jäykistä kasvolihaksista. Tästä on nyt reilut viitisen vuotta.) Meinaa lähteä stoori vähän sivuraiteille... Mutta siis nyt viimeisen vuoden aikana tämä bruksismi-oireilu on pahentunut ja sain jopa työterveydestä lähetteen hammaskiskoja varten, mutta en ole niitä vielä hankkinut. Se, mitä näiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa en ole keskustellut, on se, että miksi näissä tapauksissa ei hoideta narskutuksen aiheuttajia, jotka useimmissa tapauksissa kuitenkin ovat mm. stressi, ahdistuneisuus sekä minun tapauksessani em. lisäksi masennus (hoitamaton), estetyt tunteet ja traumat. Minulla on lukuisia työkavereita, jotka ovat kertoneet narskutus-kokemuksistaan, mutta heille työnnetään vain kiskoja ja lihasrelaxantteja, eikä ilmeisesti hoideta oikeita aiheuttajia, kun näilläkin tyypeillä narskutus ollut jo vuositolkulla riesana. Mistä siis johtuu, ettei näitä asioita lääkärit kysy bruksismi-tapauksissa eikä mieti, mikä olisi oikea hoitomuoto? Tiedän, että omassa keississäni terapia olisi paras ratkaisu, mutta sitä ei heru ainakaan työterveyden kautta.
bruksismi/stressi
pölihää
094
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.