Yleensä ymmärretään, että parannuksen tekeminen on itsensä parantelemista Jumalalle kelpaavaksi.
Mitä sinä ymmärrät parannuksen tekemisellä ja oletkl sinä tehnyt parannuksen?
Olen kiitollinen jos tämä ketju pysyisi asiallisena, kiitos.
Mitä sinä ymmärrät parannuksen tekemisellä ja oletkl sinä tehnyt parannuksen?
Olen kiitollinen jos tämä ketju pysyisi asiallisena, kiitos.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onko kysymys vaikea vai toive asiallisuudesta 🤔❓
Parannuksen teko on kääntymistä Jumalan puoleen, se on Jeesuksen puoleen.
Se että olemme Jumalan edessä, avoimia ja vilpittömiä, sillä Jumala näkee meidän sydämemme joten emme voi olla piilossa, emmekä salassa.
Joten se että lähestyy Jumalaa, rukoksella, eli puhumalla Jumalalle mitä me nyt koemme ja toivomme ja tahdomme.
tämä on ensimmäinen osa parannuksen teosta.
Sitten tulee lopettaa se kaikki pahan tekeminen mistä sydän, omatunto meitä soimaa ja kolkuttaa.
ja se on taas sitä että, emme pyri itse sitä hyvää tekemään mitä Jumala tahtoo.
se ettemme pysty emmekä tahdo, luopua omasta pahasta, minkä usein kuvittelemme olevan meidän mielestä hyvää.
meillä ei ole voimaa, eikä tahtoa, mutta se ON Jumalan teko.
Joten Jumala tekee myös tämän meidän puolestamme.
eli Jeesus.
ja tässä me saamme sitten Pyhän Hengen joka, Puolustaa ja auttaa meitä.
ja tätä voi kutsua, kasvuksi.
ja lapsi ei voi, itse vaikuttaa omaan kasvuunsa, mutta voi olla avuksi, syömällä tervettä ravintintoa-
sisi luonnollinen lapsi, ei voi tahtomalla kasvaa!
Mutta, kun suostuu syömään sitä ruokaa mitä äiti, ja isä tekee, niin lapsi kasvaa.
Meillä on Jumalan antama ravinto, Elämän Leipä, Itse Jeesus, ja kun syömme sitä, niin me kasvamme ja kun kasvamme, se merkitsee.
Hän, Jeesus kasvaa meissä ja sitten Jeesus on se joka lopettaa sen pahan tekemisen.
no tämä on pitkä juttu. mutta lyhytkäisesti.
Lue Jumalan Sanaa, vaikka se ei 'aina' maistu, mutta se kuitenkin vaikuttaa.
ja sitten puhu Jumalalle eli se on rukousta.
Nyt molemmat ovat sitä että Pyhä Henki, saa tilaa meissä, ja se merkitsee että me emme enää tee "isoja" syntejä".
eli, Hänen Tulee kasvaa meissä, ja meidän tulee vähetä.
Me jotka olemme uskossa, meissä on "kaksi" luontoa:
1. Kor. 15:
45 Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu"; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki.
Nyt tavallinen, normaali ihminen kasvaa, tavallisesta leivästä.
Viimeinen Aatami kasvaa, Jumalan antamasta leivästä joka on Jeesus.
Joh. 6:51
Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta."
Tämä. sana: "Se", viittaa mannaa jonka Jumala itse antoi taivaasta :)
ja sama Uudessa Liitossa:
Joh. 6:33
Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän."
ja
1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
eli Lue, syö Jumalan Sanaa, ja puhu Jumalalle, ja sitten teko synnit, poistuvat Jumalan itsensä toimesta:
Joten, Parannuksen teko meidän puolelta on:
Kääntyminen Jumalan puoleen, ja tämä käy helpoiten Lukemalla Jumalan Sanaa, eli syömällä Jumalan antamaa Ravintoa.
ja Puhumalla Jumalalle, mikä meidän mielestä on hyvää ja missä on meidän mielestä vika.
ja sitten Jumala kärsivällisesti, tekee mitä tekee.
eli lapsi ei kasva yhdessä yössä.
Aamen, Mutta nyt JUMALA KÄSKEE, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus. Apt. 17: 30. Siis selvää on, että parannus merkitsee sitä, että tulemme paremmiksi. Mutta se, missä paremmaksi tuleminen pitäisi tapahtua, eina ole meille selvää.
Me ajattelemme tavoissa ja tottumuksissa paremmaksi tulemista, mutta kaikki tuo on vielä ulkonaista. Parannus, johon Jumala vaatii ja käskee, on ennen muuta, sisällistä paremmaksi tulemista, se on mielen muutosta.
Paavali Areopaagin puheessaan, toi esille opin Jumalasta ja ihmisestä. Parannus, mielen muutos, merkitsee ennen kaikkea sitä, että omistamme ilmestyksen mukaisen käsityksen itsestämme.
Voimme osata ulkoa Lutherin sanat. "Minä uskon ja tunnustan, etten omasta voimastani voi Herran Jeesuksen tykö tulla, enkä häneen uskoa".
Silti emme käytännössä myönnä itseämme näin avuttomaksi.
Siis apostoli tähdensi perisynnin todellisuutta. Joka johtaa siihen, että olemme luonnostaan kaikki lihallisia, synnin alaiseksi joutuneita. Siksi JEESUS itse opetti, pelastus on ihmiselle mahdoton asia. Mark. 10:27. Parannuksen tekijälle tämä on käynyt todellisuudeksi. Kun hän itseänsä katsoo,ei hän muuta näe, kun kirotun ja tuomitun ihmisen.
Kun parannuksessa on tullut selväksi, millaisia me itse todella olemme. Silloin käy myös selville, millainen pelastuksen Jumala on. Hän joka on taivaan ja maan Herra, Hän on meitä kaikkia läsnä ja antaa meille elämän hengen ja kaiken. Sillä Hänessä me liikumme,elämme ja olemme. Pelastus on yksin armosta. Sen takia kunnia on yksin Jumalan, kaikki ihmiskerskaus on suljettu pois. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsenä kanssa. Ilman sisäistä parannusta, on se vain vanhan paikkaamista.