Trafi veti turvaveden 10 metriin 2.015 luvulla, palattiin 600 vuotta ajassa taaksepäin.
Naapurivaltioilla voit valita valkoisen turvaveden Navionicksin ja C -mapin kartoilla plotterissa 3 metriin, jos veneen syvyys 1.2 metriä. Toimii siis Ruotsissa, virossa, tanskassa ja venäjällä.
Trafin merikartoista vastaava mies totesi, että huviveneilijöille 10 metriä on oikea turvavesi, koska Trafin merikartat ovat niin huonolaatuisia. Syvästi ihmetyttää, ettei venelehdet Kippari ja Vene reagoi, vaikka heillä on Trafin ongelma tiedossa.
Todella ikävää, ettei johtavat vene-lehdet easim puutu asiaan , vaikka kyseessäon veneilijeidijöiden turvallisuus.
Heille tärkeintä on mainokset em lehdissä, ei veneilijöiden turvallisuua.
Naapurivaltioilla voit valita valkoisen turvaveden Navionicksin ja C -mapin kartoilla plotterissa 3 metriin, jos veneen syvyys 1.2 metriä. Toimii siis Ruotsissa, virossa, tanskassa ja venäjällä.
Trafin merikartoista vastaava mies totesi, että huviveneilijöille 10 metriä on oikea turvavesi, koska Trafin merikartat ovat niin huonolaatuisia. Syvästi ihmetyttää, ettei venelehdet Kippari ja Vene reagoi, vaikka heillä on Trafin ongelma tiedossa.
Todella ikävää, ettei johtavat vene-lehdet easim puutu asiaan , vaikka kyseessäon veneilijeidijöiden turvallisuus.
Heille tärkeintä on mainokset em lehdissä, ei veneilijöiden turvallisuua.
Vastaukset 24
Vanhimmat
En tiedä, mihin oikein juttusi perustat, mutta puhut itsesi kanssa ristiin väittäessäsi, että "turvavesirajan" (mitähän mahdat sillä tarkoittaa) "syväyttäminen" olisi ristiriidassa turvallisuuden kanssa.
Mikä tämä suuri haloo oikein on? Siis mitä Trafi nyt on muuttanut? Eikö kartoissa ole edelleen 3 ja 6 m käyrät alueilla, joista mittaukset on tarpeeksi hyvin tehty? Onko kartoissa erikseen jotkut eri syvyyksiä vastaavat turvavesialueet?
Kokeilin asiaa Navionicsin webbisivulla. Tässä automaattinen reitti Suomessa väylää pitkin. https://webapp.navionics.com/#boating/routing/automatic@12&key=ejelJqukjC
Tuo näyttää varoittavan matalasta vedestä aina kun käydään 10 m käyrän sisällä, vaikka ollaankin 2,4 m väylällä 1 m veneellä. Tuo taitaa olla uusi juttu eli ennen ei varoittanut noin herkästi?
Sitten vastaava pätkä Ruotsista: https://webapp.navionics.com/#boating/routing/automatic@13&key=u}mmJkvrqB
Tuo varoitttaa vasta 3 m syvyyskäyrän ylityksestä.
Kumpikin kuitenkin tekee reitin tuohon ja webbiaplikaatiossa varoitussyvyydelle en löytänyt asetusta.
Ei tuo webbiapplikaaltio ainakaan Ruotsissakaan tunnu reitittävän paikoista, joissa kartan mukaan voisi hyvin mennä joutumatta edes alle 6 m syvyyteen. Esimerkiksi tässä: https://webapp.navionics.com/#boating/routing/automatic@12&key=w}dmJkphrB
Aika suurella riskillä haluat mennä, jos kaipaat automaattireititystä väylien ulkopuolella niin, että mennään 6 ja 10 m käyrien sisäpuolelle. Itse en ainakaan uskaltaisi.
Kokeilin sitten minäkin. https://webapp.navionics.com/#boating/routing/automatic@11&key=}l~kJca~jC
Veneen syväys 2m. Alku piste Hangon eteläpuolella Tullholmenista kaakkoon, Långgrundetin itäpuolella ja Låglandetin länsipuolella 11.5 m syvyydessä.
Maali Etelään alueelle 12.8 m syvyysmerkinnän päälle. Tuloksena reitti mikä kulkee saaren yli, siis maata pitkin. Olisi helppoa kiertää tuo saari yli 2m syvyisessä vedessä pienellä muutoksella, mutta olisi myös mahdollista pysytellä koko ajan yli 10m syvyisessä vedessä kiertämällä huomattavasti pidempi reitti idän kautta koko saariryhmä kiertämällä. Automaatti reititys ei tehnyt kumpaakaan.
En siis ymmärrä mitä kaivataan, kun webbiappi tekee jo nyt reitin liian matalaan veteen ja jopa kuivan maan päältä, toki varoitus kolmio löytyy ja sitä klikkaamalla teksti että matalaa on.
Voiko valita turvaveden 3 metriin jos veneen syväys on 2,9 metriä?
En edelleenkään käsitä, miksi en voisi muka asettaa matalan veden rajaani haluamalleni asetukselle, ja että se jotenkin riippuisi Trafista.
Tätä samaa pulinaa on tässäkin ketjussa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15320355/trafi-teki-limaisen-tempun-purjehtijoille
En minäkään käsitä. Ainakin Navionics/Vulcan yhdistelmällä voi asettaa sekä turvavesirajan (syvempi valkoista) esim. 10 metriin sekä matalan veden varoituksen (tummennettu/rasteroitu väri) esim. 3 metriin. Lisäksi voi värittää huomiovärillä "kalastussyvyyden" esim. 3-5 m tai muun syvyyskäyrien välin.
"Trafi palasi - 40 luvuile elektroonissa kartoissa"
Tarkoitit kai otsikoida: "Trafi palasi 40-luvulle elektronisissa kartoissa". Silloin se olisi ainakin oikein kirjoitettu vaikka siinä ei siltikään olisi mitään järkeä...
40-luvulla ei ollut elektronisia karttoja.
Elektronit oli jo silloin keksitty. Juuri saamani tiedon mukaan tiedemiehet ovat löytäneet niitä kaikkein vanhimmistakin kartoista.
Siirtykää tekin -40 luvulle, ja perehtykää paperiseen merikorttiin. Siinä voi reaaliajassa vedellä omia syväyksiä ihan mielin määrin. Siihen voi kynällä jopa piirtää!
Ja leikkaa-liimaa-menetelmällä reitin voi siirtää vaikka lokikirjaan talteen.
Tai ottaa padilla valokuvan niin saa reitin padiin tai tietokoneelle talteen.
Padilla saa kyllä digikuvan, mutta voisitko kertoa miten sillä saisi myös valokuvan?
Tulostamalla digikuvan paperille saat paperivalokuvan.
En saa, vaan paperille tulostetun digikuvan. ei sillä ole valokuvan ominaisuuksia, eikä se ole valokuva. Myöskään valokopiokoneella kopioitu valokuva ei enää ole valokuva.
Silkasta uteliaisuudesta: mitä ovat mielestäsi sellasiet "valokuvan ominaisuudet", joita ei noilla muilla muka ole?
Analoginen ja digitaalinen eroavat toisistaan aivan samoin kuin valokuva ja digikuva.
8 Mpix digikameran kuvassa on noin 8 miljoonaa pixeliä, valokuvassa vain yksi, mutta sen sisällä ei ole vakio väri ja valoisuusaste. Ero on merkittävä jos suurennat kuvaa tarpeeksi paljon.
Miten paljon on tarpeeksi paljon? :) En epäile, etteikö jotain eroa olisi ammattilaisen silmälle. Mutta vahvasti epäilen, että mitään normaali-ihmiselle käytännössä merkityksellistä eroa olisi.
Mitä oikein tarkoitat? Jos tarkoitat analogisella vanhanaikaista valokuvaa joka on kehitetty negatiivista, ei senkään resoluutio ole ääretön. Määritelmästä riippuen se on käytännössä n. 10-20 Mpix. Jos kameran optiikka on ollut huono, raja tulee vastaan paljon aikaisemmin.
Ei kannattaisi käyttää plotteria, jos ei tunne sen säätöjä.
Tässä on Simardin manuaalista otsikot, joiden alta löytyy mitä ja miten näytetään. Niin halutessaan, voi vaikka katsella karttaa ilman mitään merimerkkejä niin, että vain syvyys 3-6m on näkyvissä ja väliltään marjapuuron punainen - Siis jos sitä haluaa.
Kartan tyypin valinta
Karttakohteiden tietojen tuominen näkyviin
3D-kartat
Kartan tietokerrokset
Insightin ja C-MAPin vuorovedet ja virtaukset
Insight- ja C-MAP-kohtaiset kartta-asetukset
Insight- ja C-MAP-näyttöasetukset
Navionics-kartat
Navionicsia koskevat kartta-asetukset
Navionics-näyttöasetukset
Navionics-kartta-asetukset
Plotteri osaamattaomalla on kuin partaveitsi apinalla.
Ihminen erottaa n. 60 miljoonaa värisävyä ja perus 16 bittisessä kuvassa on n. 65 tuhatta väri. 32 bittisessä kuvassa niitä on tuhat miljoonaa. Kyllä digikuva analogiakuvalle pärjää värisävyjen puolesta. Ihmissilmän resoluutiota en tunne. Joku varmasti kertoo siitä mielellään lisää.
No ihmissilmän resoluution tietää helposti siitä kun Apple mainosti uutta HD-näyttöään termillä Retina Display. Eli Full HD 300 dpi näyttö normaali etäisyydeltä mätsää silmän resoluutioon (tappisolujen väli). Siitä eteenpäin reson kasvattaminen ei auta, vaikka tarkempia näyttöjä on tullut.
Paljonko on normaali etäisyys? Miten tuo Full HD liittyy asiaan?
Missä näytössä on 32 bittinen väriavaruus? Näytöissä yleensä on 3 perusväriä joista eri värit tavallaan sekoitetaan. Miten nuo 32 bittiä jakautuvat noiden 3 perusväri kesken?