"Ne eivät ole suomalaisia, ne ovat puolalaisia"

Stalinin joukkomurhat Katynissa: Suomen talvisodan vaikutus yhä arvoitus
JUHA-PEKKA TIKKA | 19.12.2014 | 21:04

Toisen maailmansodan jättiläismäisestä sotarikoksesta on ilmestynyt ensimmäinen kirja suomeksi.

Ruotsalaisen Peter Johnssonin teos Stalinin murhat Katynissa ja niiden historialliset jälkipelit 1940-2014 (Mansarda) kertoo lähes 22 000 vangitun puolalaisupseerin murhien kattavan tarinan.

Murhapäätöksen teki 5.3.1940 Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroo. Yli 50 vuoden ajan peiteltyyn ja salailtuun kauhistuttavaan suurrikokseen liittyy askarruttava suomalaisosuus.

NKVD ja Neuvostoliiton sotilasjohto olivat talvisodan syttyessä marraskuussa 1939 tehneet suunnitelman 26 500 suomalaisen sotavangin sijoittamisesta kuuteen eri vankileiriin. Miehittämässään Puolassa Neuvostoliitto päätti vangita upseerit 3. joulukuuta 1939.

Talvisota ei mennyt Neuvostoliiton kannalta kuten piti eikä suomalaisvankeja tullut odotetusti, mutta muun muassa professori Kimmo Rentolan taannoisen artikkelin mukaan ”kohtalon pyörä oli jo lähtenyt pyörimään”. Toisaalta Johnssonin kirja ei kuitenkaan mainitse mitään esimerkiksi siitä tiedosta, että esimerkiksi tammikuussa 1940 Josif Stalin oli puhunut Suomen armeijan valiojoukkojen eliminoimisesta niin että vain naiset, lapset ja vanhukset jäisivät jäljelle.

Neuvostoliitto syytti joukkomurhasta natsi-Saksaa. Lontoosta käsin toiminut Puolan pakolaishallitus reagoi löytöön voimakkaasti protestoiden ja vaatien Punaisen Ristin suorittamaa puolueetonta tutkimusta asiasta. Neuvostoliitto vastasi katkaisemalla suhteet pakolaishallitukseen pysyvästi. Puolalaisten upseerien joukkomurha alettiin tuntea nimellä Katynin joukkomurha. Neuvostoliitossa tapausta pyrittiin peittelemään luomalla saksalaisten suorittamasta läheisen Hatynin kylän tuhoamisesta symboli natsien siviiliväestöön kohdistamille julmuuksille nimellä Hatynin joukkomurha. Neuvostoliitto esitteli Hatyniin rakentamaansa muistomerkkiä ulkomaisille vieraille peittääkseen Katynin tapauksen. Katynin joukkomurha on vuodesta 1943 lähtien vaikeuttanut Neuvostoliiton/Venäjän suhteita Puolaan ja länteen. Katynin joukkomurhan uhrien määräksi arvioidaan 21 857; arvio perustuu Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsinin Puolan presidentti Lech Wałęsalle 1990-luvun alussa luovuttamiin salaisiin asiakirjoihin. Katynin joukkomurhaa käsiteltiin Nürnbergin oikeudenkäynnissä venäläisen tutkimusaineiston pohjalta, mutta minkäänlaista selvyyttä asiassa ei saatu. Vakavia syytöksiä Neuvostoliittoa vastaan ei ole koskaan pystytty osoittamaan perättömiksi. Katynin uhrien omaiset ovat nostaneet Strasbourgissa Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimessa kanteen Venäjää vastaan. Heitä edustaa asianajaja Roman Nowosielski. Venäjällä jutun tutkinnasta luovuttiin 2004, koska sen katsottiin olevan rikosoikeudellisesti vanhentunut. Puolalaiset puolestaan pitävät juttua rikoksena ihmisyyttä vastaan. Tämän vakavan rikostyypin syyteoikeus ei vanhene koskaan. Marraskuussa 2010 Venäjän duuma antoi julkilausuman, jonka mukaan Stalin antoi henkilökohtaisesti määräyksen Katynin joukkomurhaan.