Olenko liian pinnallinen?

Ottaisitko minut mieheksi?
Olen viiskybänen mies työtön tuhkamuna siis ei tarvii ehkäisy. Vanhemmat elättää minua vielä ei oo napanuora katkennut.

"Mies on kysynyt minulta, että onko hän mielestäni lihava. Mietin sitten itse miltä tuntuisi jos kysyisin joltain itse ja mitä haluaisin kuulla vastaukseksi niin en voinutkaan vastata siihen että "olet sinä lihava". Sen sijaan sanoin että et ole. "

Tämä on naisten ongelma monessakin asiassa että projisoitte oman ajatusmaailman miehelle.
Miehet haluavat kuulla asioista suoraan toisin kuin te naiset.
miehet ei ymmärrä tuollaista kiertelyä ja kaartelua.
Ihan sama koskee esim pakkien antamista. Se että sanotte että "nyt on kiireitä" johtaa vain siihen että mies ottaa myöhemmin uudestaan yhteyttä. Sanokaa heti että ette ole kiinnostuntu niin molempian aikaa säästyy.

Itsestään huolehtiminen on toisen kunnioittamista. Eli et ole liian pinnallinen. Tiedä arvosi.

Ihmisillä on eri asioita, mitä arvostavat toisessa. Sinulla on ulkonäkö.

Ei sinulla taida olla muuta vaihtoehtoa, kuin ottaa asia puheeksi miehesi kanssa ja selostaa tilanne. Erilaiset halvat heitot eivät ole hyvä keino.

Sun kannattais varmaan ryhtyä vanginvartijaksi. Vankilassa voisit kontrolloida vankien syömistä ja laihimmille pahoille pojille voisit antaa torttua jälkkäriksi ihkusti salaa. Vankilan jäbät käy myös paljon kuntosalilla, joten saat taatusti palvomasi miehisen vartalomallin kiven sisästä. Ja jos oikein hyvin käy, niin siviilissä se jätkä kouluttaa sut nyrkin avulla niin hyvin että saat muutakin ajateltavaa kuin toisten ihmisten painoindeksit.

Rakkaus sokaisee liikaa eikä huomata toisen virheitä. Kannattaa katsoa kauemmin ja miettiä kuinka se häiritsee. Olet myös ulkopuolisten uhri koska he haluavat sinun miehesi olevan laihempi. Elä itsellesi, miehellesi ja yhteiselle tulevaisuudelle sellaisina kuin olette nyt. Elämä on paljon kauniimpaa ja eloisampaa sillä tavalla.

Ettekö te itse arvosta puolisoanne sen vertaa, että olisitte ilo hänen silmälleen? Meneekö se oikeasti niin, että heti pariutumisen jälkeen voi rauhassa rupsahtaa ja alkaa liikkumaan verkkareissa ja crocseissa julkisilla paikoilla? Naiset voivat leikata hiuksensa lyhyeksi ja miehet alkaa käyttämään Tokmannilta saatua "olin sadan ensimmäisen joukossa" -lippalakkia.
Tärkeintähän ei ole syvällisyys tai pinnallisuus, subjektiivisina käsitteinä niissä ei ole totuutta.
Tärkeintä on, että vakka löytää kantensa.

Kuule, ei omille tunteilleen mitään voi. Jos oma puoliso ei olekaan iloa silmälle niin minkä sille mahtaa? Ehkä pitäisi sitten erota eiköä satuttaa toista. Rakkaus on eriasia kuin se miltä näyttää. Rakastaa voi henkisesti, ulkoinen viehtymys on jotain muuta. Joskus se häiritsee seksiä... Ikävä kyllä.