Stallari: "Mannerheimin tapa johtaa oli äärimmäisen tuhoisa."
Se toimi hyvin 1918 ja Talvisodassa. Kesällä 1944 Puna-armeija pääsi yllättämään, mutta ei se Marskin johtamistyylistä ollut kiinni. Puna-armeija yllätti myös Saksan sodanjohdon monta kertaa.
" Hänhän ei pitänyt sodanjohdossa yhteisneuvotteluja vaan tapasi eri päälliköitä erikseen, kahden kesken yleensä."
Marski neuvotteli keskeisten alaisten kanssa. Hän ei harrastanut suuria yhteisesittelyjä.
" Lisäksi se kun näistä neuvonpidoista ei pidetty kirjaa ja käskyt hän antoi yleensä suullisina, nekin kahden kesken."
Marskin päätökset muokattiin suunnitelmiksi ja käskyiksi operatiivisessa jaostossa ja esiteltiin hänelle. Ne allekirjoitti ylensä Airo.
"Näin tiedonkulku eri aselajien ja komentajien kesken jäi minimiin ja tapahtui vain ukon suodattamana. "
Yhteistoiminta tapahtui käskyjen perusteella Päämajan valvonnassa. Niissä oli aina aselajikohdat.
"Tämä tapa maksoi palkon verta."
Missähän näin on todistettu käyneen?
"Lisäksi hänen äärivirheensä keväällä -44, ne maksoivat tuhansien nuorten miesten hengen. "
Eiköhän hengen vienyt Puna-armeijan toiminta?
"Mieletöntä oli sekin kun uusia ps-aseita ei jaettu joukoille ja harjoiteltu niiden käyttöä. Alkuvaiheessa sillä olisi ollut valtava merkitys. "
Aseiden jakelu ja koulutus oli käynnissä. Viivytys johtui siitä, että Saksan luultiin vaativan aseiden pitoa salaisina.
Puna-armeijan hyökkäyksestä tiesivät etukätyeen vain palstan stallarit.
Se toimi hyvin 1918 ja Talvisodassa. Kesällä 1944 Puna-armeija pääsi yllättämään, mutta ei se Marskin johtamistyylistä ollut kiinni. Puna-armeija yllätti myös Saksan sodanjohdon monta kertaa.
" Hänhän ei pitänyt sodanjohdossa yhteisneuvotteluja vaan tapasi eri päälliköitä erikseen, kahden kesken yleensä."
Marski neuvotteli keskeisten alaisten kanssa. Hän ei harrastanut suuria yhteisesittelyjä.
" Lisäksi se kun näistä neuvonpidoista ei pidetty kirjaa ja käskyt hän antoi yleensä suullisina, nekin kahden kesken."
Marskin päätökset muokattiin suunnitelmiksi ja käskyiksi operatiivisessa jaostossa ja esiteltiin hänelle. Ne allekirjoitti ylensä Airo.
"Näin tiedonkulku eri aselajien ja komentajien kesken jäi minimiin ja tapahtui vain ukon suodattamana. "
Yhteistoiminta tapahtui käskyjen perusteella Päämajan valvonnassa. Niissä oli aina aselajikohdat.
"Tämä tapa maksoi palkon verta."
Missähän näin on todistettu käyneen?
"Lisäksi hänen äärivirheensä keväällä -44, ne maksoivat tuhansien nuorten miesten hengen. "
Eiköhän hengen vienyt Puna-armeijan toiminta?
"Mieletöntä oli sekin kun uusia ps-aseita ei jaettu joukoille ja harjoiteltu niiden käyttöä. Alkuvaiheessa sillä olisi ollut valtava merkitys. "
Aseiden jakelu ja koulutus oli käynnissä. Viivytys johtui siitä, että Saksan luultiin vaativan aseiden pitoa salaisina.
Puna-armeijan hyökkäyksestä tiesivät etukätyeen vain palstan stallarit.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ketale: "Oikeastaan kaikki muut kuin Ukko itse tiesivät, että ihan kohta rytisee ja kovaa rytiseekin. "
Miksi sitten kaikki Kannaksen komentajat jätivät asian ilmoittamatta. Ainoa poikkeus oli 15:D:n komentaja Hersalo.
Päämaja yllättyi täysin, vaikka Paasonen väitti asiasta varoitelleensa.
"Tarkkaa H-päivää ei tietenkään kukaan voinut tietää."
Näyttävät kuitenkin palstan stallarit olleen siitä perillä?
Saksassa naurettava Göring keksi valtakunnanmarsalkka-tittelin ja rautaristin suurristin jotka myönsi vain itselleen. Meillä ei olisi tullut kuuloonkaan tempaista tuulesta jotain suomen valtakunnanmarsalkan nimitystä ja myönnellä mitaleja sen kaikkina arvoasteina kaikki kerralla itselleen.
yleinen tämä etuliite "valtakunnan" eli "Reichs" Sillä alkavia titteleiä oli kymmenittäin ja se kärsi tietyn inflaation.
Rautaristin suurristin Göringille myönsi Hitler.
Suomen marsalkan arvon päätti valtioneuvosto ja se myönnettiin Mannerheimilla todellisista ansioista.
Mannerheim ristit Marskille myönsi presidentti Ryti kaikkien Mannerheim ristien ritarien aloitteesta.
Vastaavan kunnian sai vain kenraali Erik Heinrichs.
Kunnian mies ei koskaan vastaanota alaistensa ehdottamia etuuksia. Siinä on kieli ja peräpää liian ruskeina ja ehdottajat odottavat vastapalveluksia.
Homoilla on tunnetusti tyylitajua.
Homona Mannerheim osasi johtaa tyylilä ja parhaiten ihan pers' tuntumalla.
ohhoh, joku piipittävä hiirulainen keksi taas tuon homojutskan. Älyttömän omaperäistä ja uutta :)
I maailmansodassa tuplasti parempi demokratia saksassa, kun homokaverukset Hindenburg ja Ludendorf johtivat hävittyä sotaa vuosina 14-18.
Nuo herrat olivat yhtä kaukana homostaa kuin palstan homot sotilaallisesta asiantuntemuksesta.
Herrat johtivat sotaa hyvin pätevästi. Ei ollut heidän vikansa, että Saksan voimat loppuivat.
Marski suoritti Haminan Kadettikoulun lähes loppuun ja Nikolajevin Ratsuväkikoulun eli hyvin korkeatasoisen kadettikoulun kokonaan hyvin arvosanoin. Hän sai siis kaksinkertaisen peruskoulutuksen.
Hän palveli ensin linjaratsuväessä ja sitten Chevalierkaarisa ratsuväenupseerina menestyen hyvin.Tosin ei selvinnyt yleiseskunta-akatemian pääsykokeesta, koska reputti venäjän kielessä.
Jatkokoulutusta tuli vapaaehtoisena Japanin sodassa, missä yleni everstiksi ja maailmansodassa, missä eteni prikaatin komentajasta armeijakunnan komentajaksi.
Siinä oli jatkokoulutusta enemmän kuin useimmilla ikätovereilla.
Sotatekniikan kehitykseen M. perehtyi 1931-39 puolustusneuvoston pj:na. Hänen esityksestään ostettiin mm. panssari- ja lentokalustoa.
Vuonna -44 ei käyty varsinaista ps-sotaa, koska Suomella oli hyvin vähän vaunukalustoa. Tosin M. ymmärdsi sen käytön siinä kuin muutkin. Olihan hän johtanut panssarien hyökkäyksen torjuntaa mm. 1939-40.
Olet aito stallari esittäessäsi arvostelua henkilöstä. jonka toimista et tiedä mitään.
Marskin johtamistyyliä arvostettiin yli Suomen rajojen.
Marskin johtamistyyli perustui paljolti hänen persoonaansa niinkuin kaikkien muidenkin.
Hän oli voimakastahtoinen, jopa itsevaltainen ja hyvin tarkka arvostaan.
Hän saattoi jahkailla päätöksiään pitkään, mutta vaati sitten niiden nopeaa toimeenpanoa vaikeuksista välittämättä.
Hän ei ollut mikään operatiivinen taituri,mutta käytti siihen päteviä alaisiaan, tosin tehden lopulta yleensä oman päänsä mukaan.
Strategisessa päätöksenteossa hän oli yleensä vahvoilla, mutta teki suurimman virheensdä lähtiessään hyökkäämään Itä-Karjalaan 1941.
Marskin valtti oli suuri arvovalta, jonka nimenomaan Talvisota hänelle toi. Se kesti kesän -44 pahat kolauksetkin, mutta herätti tietysti arvostelua, joka oli aluksi peiteltyä.
Presidenttinä hän oli pelkkä keulakuva.
Todella kriittiseen tarkasteluun heräsivät tutkijatkin vasta 70-luvulla. Sitten sitä on riittänyt.