Tämä kysymys on lähinnä miehille, koska jotenkin luulen että blokkailu on enemmänkin naisten tapa. En tarkoita nyt että olet häiriköinyt tms. ja ansaitusti joutunut blokatuksi, vaan ilman mitään oleellista syytä paitsi tietysti se ettet ole ollut tarpeeksi kiinnostava.
Moniko on joutunut blokatuksi?
332323233322
17324
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Monesti, jos siis se tarkoittaa, että vaikka laitat viestin jollekin, niin siihen ei vastata, tai sitten häviää ykskaks tykkäys jostain Tinderistä?
Mutta mä oon ajatellut asian niin, että mähän en menetä siinä mitään. Mä olin kiinnostunut hänestä ja hän ei minusta. Mitä mä tekisin tyypillä, joka ei kiinnostu minusta? Eli mä en menettänyt mitään. Seuraava.....
Toki naiset etukäteenkin varmastikin blokkailevat. Mutta tarkoitin lähinnä sitä että on jotain juttua heitetty mutta sitten yhtäkkiä huomaakin olevansa blokattu. Eihän siitä tosiaan itseensä kannata ottaa kun tuskinpa oikeastikaan sellaisesta tyypistä tykkäisi joka noin toimii.
No monet naiset varmasti kokee miehet jossain treffisivuilla yleisesti aika ahdistavina. Jos joku ei pikkuisenkaan kiinnosta, voi blokkailua tulla nopeastikin. Joku valokuva vaikka tuo sen kuvan vastaanottajalle, että ahas...ei mun mieleinen, mutta nää alkaa marisemaan..eikun blokataan...
Ja taas lähettäjä saa monesti siitä oletuksen, että on susiruma....
Nää nettijutut pitäis osata ottaa oikealla asenteella. Tää on kaukana irl touhusta. Täällä on niin helppoa satuttaa, loukata vahingossa, ymmärtää väärin....
Se oma kuuppa pitää olla kohdallaan ja ajatukset selvillä itsestään ja sellaisella uteliaalla mielellä vailla odotuksia vaan liikkeellä, niin ei blokkailut ja ignooraukset haittaa...
Nettideiteillä useinkin. Vaikka täysin asiallisesti kirjoittaa saa yleensä blogin olkoonkin, että kirjoitat henkilölle jonka hakukriteerejä vastaat. Pidän syynä vain epäviehättävää ulkonäköä. Parisuhteessa taas riidoissa blokataan usein. Se taas on mykkäkoulun tyyppistä vallankäyttöä. Näin jos käy lähden useinmiten heti suhteesta, koska jos riitoja ei voida selvittää puhumalla se kaatuu jossainvaiheessa tulevaisuudessa varmasti.
Silloin+tällöin.
Kenellekään+ei+liene+epäselvää,+etteikö+treffeillä+lähestyvästä+naisesta+kiinnostuta.+Syykin+on+hyvin+yksinkertainen.+Miehiä+ei+käytännössä+lähesty+kukaan,+joten+se+joka+lähestyy+siitä+on+kiinnostuttava.+Pouslukien+selkeästi+epätoivoiset+lihavat+naiset,+jotka+lähestyvät+kaikkia+mahdollisia,+koska+tietävät+että+heille+kysyntää+ei+juuri+ole.+Toisinsanoen+sinusta+tuskin+aidosti+kiinnostutaan,+mutta+kun+muitakaan+vaihtoehtoja+ei+ole+on+kiinnostuttava.+Ne+taas+jotka+sinulle+ei+vastaa+ovat+sitä+kärkikaartia,+eli+niitä+komeita+miehiä+joilla+valinnanvaraa+on+muistakin+kuin+sinun+lähestymisistäsi.+Em+asiat+on+se+seikka+miksi+monikin+nainen+elää+siinä+itsevarmassa+käsityksessä+"90%+minusta+kiinnostuu"+tajuamatta+sitä,+kun+ei+ole+miehellä+varaa+valita+on+ns+kiinnostuttava+edes+jostain.
En elä. Tiedän hyvinkin tarkkaan missä mennään, ja mikä oma tasoni on.
Omaa ikäluokkaa tai liian komeita miehiä en lähesty koskaan.
Kukaan ei ole jättänyt neljään vuoteen. Pidän itseäni hyvinkin realistisena.
"Oma tasoni" Kuinkas usein täällä kuuleekaan naisita, että mitään tasoja ei ole olemassakaan? Sitten kun omia näkemyksiä pitää alkaa puolustelemaan löytyykin tasoteoria asiaa tukemaan. Se että sinua ei ole jätetty ei kerro yhtään mitään siitä, että elät ylimielisessä uskomuksessa vetovoimastasi. Tai monastiko jätettiin neljä vuotta takaperin? Koet ilmeisesti ylpeyttä jättämisilläsi, joilla pääset vielä enemmän omaa egoasi pönkittämään?
Olen käyttänyt usein itsestäni nimeä naislaasanen. Ykskakkonenkin varastaa usein näkemyksiäni, ja esittää ne myöhemmin ominaan.
En ole koskaan sanomut, ettei tasoja ole.
Olen nöyrä, en ylimielinen. Oletko sinä ylimielinen? Oma taso kelpaa?
Niin, kuten sanottu palstallakin monta kertaa, osa naisista "uskoo" tasoihin ja osa ei.
Seksikumppanini tekevät lähes aina minulle mykkäpakit, eli lakkaavat vastaamasta tekstareihin yms. Ihan normaaleja juttuja olen kirjoitellut. Kuitenkin suuri osa ihmisistä aloittaa seurustelun seksistä, joten on se kumma kun ei mitään pitkäaikaista koskaan saa. Kaipa ne naiset aina löytävät jonkun pinnallisesti pätevämmän miehen. Mutta en jaksa enää välittää, ihan sama mulle. Naisten pokaaminen on hukkaan heitettyä aikaa.
Vaikka lähinnä miehille. Vastaan naisena silti.
Huolimatta sukupuolesta, tuntuu että ihmisillä on ongelma ottaa ihminen ihmisenä. Suoraan sanominen tai kaverina oleminen/jatkaminen on mahdotonta. Ihmiset ovat joko täysillä tai ei ollenkaan.
Kaverisuhteen muodostaminen toisen sukupuolen kanssa ei onnistu vaikka itse siihen pystyisi.
Jostain kumpuaa pelko lähestyä ihmistä ilman pelkoa että nyt on jumissa tähän yhteen ihmiseen koko loppuelämän.
Näin itse olen blokkaamisen idean käsittänyt.
Ota ja jätä kulttuuri elää meissä ihmisissä liian vahvana.
Siis naiset joko ovat mustavalkoisesti kiinnostuneita tai pääasiassa eivät, mutta miehillä välissä on harmaa alue. Suurin osa meistä miehistä pystyy olemaan ystävällinen vaikkei nainen sillai kiinnostaisikaan.
Monta kertaa olen vastannut naisen treffi ilmoitukseen asiallisesti ja sitten nainen blokannut. Johtuu tasa varmaan mun rumuudesta.
Totta. Tekaiseppa profiilisi jollain komean miehen kuvalla, niin yllättäen sinua ei blokata ollenkaan ja saat sanoa avauksissasi ihan mitä sylki suuhun tuo. On kokeiltu ja vastauksia satelee.
Ajattelevatkohan naiset ylipäätään ketään muita kuin itseään? Blokkailusta tai ghostauksesta syy yleensä pistetään miesten päälle, kun muuten mukamas jäisimme jankuttamaan, koska normaalikin keskustelu on naisten mielestä turhaa jollei häntä itseään mies kiinnosta joko seksuaalisesti tai taloudellisesti. Mutta tulee vain mieleen että miten ihminen voi olla noin kylmä ettei edes ajattele sellaisen olevan loukkaavaa.
Kerran monta vuotta sitten onnittelin ihastustani facebookissa ja kysyin paljonko hän täyttää merkkipäivänään. Tökerö kyssäri ilmeisesti sillä hän esti minut pian sen jälkeen.
Hiljaittain kävi niin että pyysin erästä naispuolista entistä kurssikaveriani kanssani kahvittelemaan. Olimme aikaisemmin tulleet hyvin juttuun ja olin ollut häneen ihastunut jo useamman kuukauden ajan. Odotin vastausta viestiin ainakin kolmen viikon ajan. Lopulta poistin hänet kontakteistani ja pian sen jälkeen estin hänet myös. Emme kuitenkaan olleet varsinaisesti tekemisissä enää toistemme kanssa, joten järkeilin ettei se olisi niin kauhean vakava juttu. Minkäänlaisesta katkeruudesta ei ollut kysymys, en vain yksinkertaisesti enää halunnut ajatella häntä vaan mennä omassa elämässäni eteenpäin.