Stallari: #Suomi oli aikanaan Ruotsi siirtomaa eikä setosiasia selittelemällä muuksi muutu. Ei sitä muuta se hokema miten "meillä oli samat lait kuin Ruotsissakin". #
Suomen maakunnat olivat samassa asemassa kuin Ruotsin puolella. Samoin edustus valtiopäivillä.
"Sitä samaa peliä harrasti aikanaan Ranskakin mutta siirtomaita Algeria yms. olivat, turhaa edes yrittää kiistää."
Niitä ei kukaan ole yrittänyt muuksi väittääkään.
"Venäjän siirtomaa Suomi ei ollut."
Suomi oli alisteinen Venäjän yksinvaltaiselle keisarille. Venäjän lait ylittivät Suomen lait.
Sen todistivat sortokaudet.Tavoite oli Suomen erikoisaseman purkaminen ja muuttaminen osaksi Venäjää.
Suomen maakunnat olivat samassa asemassa kuin Ruotsin puolella. Samoin edustus valtiopäivillä.
"Sitä samaa peliä harrasti aikanaan Ranskakin mutta siirtomaita Algeria yms. olivat, turhaa edes yrittää kiistää."
Niitä ei kukaan ole yrittänyt muuksi väittääkään.
"Venäjän siirtomaa Suomi ei ollut."
Suomi oli alisteinen Venäjän yksinvaltaiselle keisarille. Venäjän lait ylittivät Suomen lait.
Sen todistivat sortokaudet.Tavoite oli Suomen erikoisaseman purkaminen ja muuttaminen osaksi Venäjää.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Stallari: "Ei kukaan ole väittänytkään Suomen olleen itsenäinen autonomian aikana. "
Suomen maakunnat muodostivat autonomian. Ruotsin vallan aikana ne olivat samanlaisia Ruosin maakuntia kuin muutkin .
-------Venäjän lait ylittivät Suomen lait.-----
"Puppua, Suomessa oli vallalla Ruotsin lait."
Ristiriitastilanteessa Venäjän laki ohitti ne. Valehtelet kuten aina.
------Sen todistivat sortokaudet.Tavoite oli Suomen erikoisaseman purkaminen ja muuttaminen osaksi Venäjää.----
"Jotkut yrittivät mutta tuo ei vaikuta siihen mikä oli Suomen asema Ruotsin vallan alla ja siitähän avauksessa on kyse."
Kyse oli Venäjän vation toimista, jotka johtivat autonoomisen aseman menetykseen. Ruotsin aikana ei tällaisia toimia tehty.
" Ruotsin vallan aikana ei erityisiä sortokausia voinutkaan olla koska koko aika oli yhtä raakaa sortoa."
Suomen maakuntia hallittiin kuten muitakin. Mitään sortoa ei ollut.
Ruotsi oli Euroopan edistynein maa erityisesti 1700-luvulla. Ongelma oli, ettei se pystynyt puolustamaan Suomea Venäjältä oman ulkopolittiikkansa takia..
"Suomi oli pelkkä siirtomaa. Suomenkielellä ei ollut mitään tunnustettua asemaa, vaan jouduimme asioimaan valloittajan kielellä aivan kuten muutkin kehitysmaalaiset."
Ruotsi ei ollut valloittaja. Olimme kaikki Ruotsin alamaisia.Ruotsi oli hallinnon kieli.
"Suomalaista kansaa ja sen kansalliskirjailijoita Väinö Linnaa ja Kalle Päätaloa loputtomasti vihaavat LahtariNatsit olisivat halunneet suomalaisten kuolevan pois punavankileireillä ja jo sitä ennen muuttuneen ruotsalaisiksi Ruotsinvallan aikana."
Punavankien suuri enemmistö vapautettiin jo 1918 ja loput myöhemmin.
"LahtariNatsit ovat aina rakastaneet kiusata suomalaisia ja ovat nauttneet kovasti kun suomalaisten määrä on vähentynyt, kuten se väheni suomalaisten kaatuessa Itä-karjalassa."
Suomalaisista sankarivainajista ovat riemuinneet vain stallarit.
"LahtariNatsien suureksi vitutukseksi Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden taistelutta, eivätkä suomalaiset suostuneet luovuttamaan sitä LahtariNatsien rajatta palvoman ja ihaileman Saksan jollekin virkaheittoprinssille."
Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden pakkoraossa. Suomen eduskunta ( vajaa) valitsi saksalaisen ruhtinaan Suomen kuninkaaksi lokakuussa 1918. Asia ei edennyt sen pidemmälle,
"LahtariNatsit ovat ikuisesti katkeria etteivät he voineet tappaa kaikkia suomalaisia eivätkä alistaa heitä sadististen ja tyhmien saksalaisten hirmuvallan alle. "
Stallarit ovat katleria siirtä, ettei Venäjä/Nl kyennyt tuhoamaan suomalaisia ja hävittämään meitä maan päältä. Stallarit toki antoivat sille tukensa.
"Suomen maakunnat olivat samassa asemassa kuin Ruotsin puolella. Samoin edustus valtiopäivillä."
Voi olla, mutta se ei ollut suomalaisten eli suomenkielisten edustus.
Asiaa voi verrata 1700-luvun Pohjois-amerikkaan. Ruotsinkieliset suomalaiset kokivat olevansa "itä-ruotsalaisia" kuten brittitaustaiset amerikkalaiset brittejä, tosian siirtokunnissa asuvia. Suomenkieliset ja intiaanit ( sekä saamelaiset) taas olivat jotakin muuta.
Kuten Israel Nesselius ( 1667–1739 ), Turun akatemian rehtori asian ilmaisi:
"Suomalaiset ( eli suomenkieliset) eivät ole ruotsalaisia, vaan valloitetun maan alamaisia!"
Nesselius varmasti toi julki yleisen ruotsalaisen käsityksen suomalaisista. Oli hänellä myös muita tavoitteita:
"Nesselius ehdotti Suomen sitomista tiukemmin emämaahan, ja tämän vuoksi muun muassa suomen kielen hävittämistä kaikkialta muualta paitsi Lapista. Tämä olisi voitu toteuttaa esimerkiksi väestönsiirroin. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Israel_Nesselius
Osana Ruotsia siis kohtalomme olisi ollut sama mitä sortokausien venäläiset suunnittelivat meille, suomalaisten sulauttaminen emämaan väestöön. Onneksi välissä oli myös sivistyneitä keisareita jotka takasivat autonomiamme ja suomenkielen aseman.
Pohjois-Amerikan julistauduttua itsenäiseksi v. 1776, myös Suomessa ruotsinkieliset säätyläiset kävivät pohtimaan samaa mahdollisuutta. Itsenäisyys oli mahdollista vain Venäjän suojassa autonomisena alueeena. Nyt vain kävi niin että "intiaanitkin" eli suomenkieliset alkoivat vaatia kielellisiä oikeuksiaan Suomessa.
Ei mikään rehtori määrää valtakunnan merkittävän osan kohtaloista.
"Nyt vain kävi niin että "intiaanitkin" eli suomenkieliset alkoivat vaatia kielellisiä oikeuksiaan Suomessa."
Suomen kielen aseman parantamista vaati ruotsinkielinen sivistyneistö. Keisari hyväksyi Snelmannin esityksen vähentämään kiinnostusta Ruotsin suuntaan.
" Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia."
Nesselius toi vain esille kanta-ruotsalaisten käsityksen suomalaisista ja suomenkielestä 1700-luvulla. Luuletko että käsitys meistä olisi ollut jotenkin toinen, myönteisempi? Sama suur-ruotsalainen halveksunta oli myös saamelaisia kohtaan.
Oli suomalaisilla eräs optio. Kun vaihtoi kotikielensä ja kielti juurensa, saatoi esiintyä ruotsalaisena, "viikinkinä"!
Näin toimikin iso osa nykyisten suomenruotsalaisten esi-vanhemmista. Jotkut koulutetut valitsivat toisen tien ja kävivät vaatimaan kansansa kielelle oikeuksia.
"Suomen kielen aseman parantamista vaati ruotsinkielinen sivistyneistö. "
Eräs sitkeästi viljelty harhakäsitys. Suomenkielen aseman parantamista vaatinut sivistyneistö oli kyllä ruotsinkielen taitoista. Tämä taas ei ole sama asia kuin kotikieli ( eihän englantia osaava ole välttämättä "englanninkielinen"). Tosin Ruotsissa v. 1809 ja Suomessa 1880-luvulle saakka kaikki ruotsinkieltä osaavat luettiin "ruotsinkielisiksi" mm. kaikki virkamiehet perheineen. Suomenkielen aseman parannusta siis vaati lähinnä suomenkielisten sukujen edustajat jotka olivat sivistäneet itseään ruotsinkielllä, koska suomenkielistä sivistystä ei ollut tarjolla. Ensimmäinen suomenkielinen tohtorin väitöskirja on v. 1858.
Snellman itse on poikkeus säännöstä, hänen taustansa on täysin ruotsinkielinen.
""Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia.""
Väärin siteerattu.
Oikeastaan tämä Adolf Arwidssonin ( 1791-1858) lause kuului:
"Ruotsalaisia emme enää ole, venäläiseksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia!"
Sinänsä paljastavaa että tätä lausetta markkoinoidaan ( väärässä) muodossa jossa suomalaiset eivät voisi olla "ruotsalaisia", mutta voisivat tulla "venäläisiksi"!
Venäjän tavoite sortokausilla oli venäläistää Suomi ja peruuttaa autonomia. Se oli suomalaisille sortokausilla selvää. Maailmansota keskeytti toimet ja johti Suomen itsenäisyyteen punikkien ja stallarien ikuiseksi kiukuksi.
Heille olisi onni koittanut Venäjä/NL:n osana.
"Turussa ja Viipurissa oli keskiajalla suomenkielien kauppaporvaristo. Tällöin sivistyksen kieli oli latina, ei ruotsi. Suomen alistaminen siirtomaaksi alkoi vasta Ruotsin suurvaltakaudella."
Pienten kaupunkien porvaristo oli pääasiassa saksalaista. Se oli kaupan kieli. Vähitellen porvaristo ruotsalaistui.
Suomen hallinnon kehittäminen kulki täysin samaa tahtia muun Ruotsin kanssa. Maakunnat perustetiin 1634 samoin oikeuksin muiden kanssa.
Erityisesti 1700-luvulla Suomen maakuntiin panostettiin jopa muuta maata enemmän.
Suomen kohtaloksi koitui Ruotsin typerä ulkopolitiikka, joka 1700-luvulla jatkuvasti haastoi riitaa ylivoimaiseksi kasvaneen Venäjän kanssa.
Stallari: "Ruotsissa väestö kasvoi huimasti, Suomessa taas elettiin ajoittain sukupuuton partaalla, kokonaisia kyliä autioitui, kun ruotsalaisten linnanleirit ja verotus vei suomalaisten elintarvikkeet. "
Ruotsisa elinolot olivat paremmat. Siinä syy.
Linnaleirit loppuivat 1600-luvun alussa. Verotulot jäivät pääasiassa Suomeen.
"Nämä toi jatkuvat sodat suomalaisten riesaksi, venäläisten kostot seurasivat toisiaan, suomalaiset asekuntoiset miehet olivat viety vieraille maille puolustamaan Ruotsin etuja."
Sodat käytiin suurvalta-aikana pääasiassa kaukana Suomesta. Enimmät tappiot kärsittiin talvileireissä, ei taisteluissa.
1700-luvulla taisteltiin pääasiassa Suomen alueella. Iso Vihaa lukuunottamatta väestö- ja miestappiot olivat pienet.
osaltaan tasaveroisuuden.
Suomen säädyt anoivat Venäjän keisarin suojelusta ja vakuuttivat uskollisuuttaan.
Niin ei tee siirtomaa, vaan arvostaan ja omalaatuisuudestaan tietoinen valtakunna osa.
Algeria oli osa Ranskaa, ei siirtomaa. Tosin algerialaiset itse olivat eri mieltä.