4 vuotta ja 34 päivää, kaiken se kestää..

Kun tapasimme sokkotrefeillä 7.4.14 oli kaunis kevätilta, ja elämäni alkanut uudestaan tavatessamme ja rakastueasamme. Nyt kirjoitan tätä vuodatusta ehkä hieman katkeroituneena, ja nostan maljan elämälle. Miksi jätit minut 4v:n jälkeen, miksi et halunnut olla s.suhteessa eron jälkeen, miksi et halua olla ystäväni enää, miksi et halua puhua minulle ja estit minut fb:ssä. Olen todella yksin, mietin olenko kadottanut itseni enkä löydä enää ikinä ketään tästä maailmasta joka haluaisi olla kanssani jne, katsoa kun vanhenen ja rypistyn ja lihon tai ehkä laihdun kun ruokahalut kadonneet yllätys vaan.. Minulla ei ole ketään kelle puhua tunteista tällätavoin. Haluan vain kirjoittaa, vuodattaa pari kyyneltä. Jokatapauksesa kiitos näistä neljästä vuodesta. Uskolla, toivolla, ja rakkaudella. T