Eräs miespuolinen kertoi minulle, että joskus vain yksinkertaisesti tulee se hetki, jolloin suhteen täytyy päättyä. Rakkaus on ikuista, mutta kohteet vaihtelee. Haloo, minä tyhmä luulin, että mitä pitempään ihmiset on yhdessä, niin sitä kiintyneempiä he ovat toisiinsa. Mutta; ilmeisesti asia on täysin päinvastoin. Jossain vaiheessa "entinen on kulutettu loppuun" ja otetaan seuraava?
Menee yli hilseen, niin että pölisee
Pauliina
3524
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Asenteesta se on kiinni. Jos ajattelee, että jossain vaiheessa jokainen suhde loppuu, niin helppohan se on sitten luovuttaa, kun tulee vastoinkäymisiä. Jos taas ajattelee, että suhteen eteen on joskus tehtävä töitäkin, niin sitten on mahdollista elää yhdessä koko loppuelämä.
Jokainen suhde muuttuu joskus rutiiniksi. Silloin se joko päättyy tai muuttuu. Nykyaikaan vallitse "heti mulle kaikki nyt" asenne jossa juostaan mielihyvän perässä. Kun yhden suhteen intohimo päättyy, hylätään se suhde ja etsitään seuraava, ja niin edelleen.
Ne, jotka kestävät suhteen väljähtymisen, pysyvät yhdessä. Yhdessä olemisesta tulee yhdessä elämistä. Arkea, niin kuin sanotaan. Nykyajan fiiliksiä hakevassa ja ihannoivassa maailmassa arki on ihmisille myrkkyä.
yhden miehen kouluttanut itselleni mieleiseksi. Rakkaudesta se alkoi, mutta tulihan se arki niinkuin jokaisessa avioliitossa. Kun kuitenkin opimme puolin ja toisin toistemme tavoille, niin miksi alkaa uudestaan opettamaan toista ja muuttamaan omia tapojani. Vaikka kuinka usein vaihtaisi kumppania, niin samat arkirutiinit tulee uudessakin suhteessa. Itsellä siinä tulee ongelma muuttua kunkin mieleiseksi tai alistua toisen tavoille. Keksikää jotakin muuta vaihtelua elämäänne kuin ukon/eukon vaihtaminen. Ennen oli kyläileminen hyvää vaihtelua, mutta kun se on nykyaikana vähentynyt, niin etsikää sellainen molempia kiinnostava harrastus. Ja jos on lapsia, harrastusta on jo niissä itsessään.