Jos autoa käytetään työmatka-ajoon jossakin suuressa kaupungissa, niin kilometrejä ei välttämättä paljoa tule, mutta ajotunteja melkoisesti sisältäen paljon tyhjäkäyntiä, kiihdytyksiä ja jarrutuksia.
Ääriesimerkki voisi olla: työmatka 20 km ruuhkassa jossakin isossa kaupungissa ja aikaa menee 1 tunti suuntaansa. Vuodessa tämä tekee vajaa 9 000 km. Vastaavasti jos paljon maantieajoa siten että keskinopeus 60 km/h, niin samassa ajoajassa kilometrejä tulee vajaa 27 000. 10 vuoden kuluttua lukemat olisivat siis 90 000 km ja 270 000 km, ja haluttavuudessa käytettynä melkoinen ero.
Onko tuo 90 000 km ajettu auto tässä tapauksessa huomattavasti parempi hankinta kuin 270 000 ajettu? Tässä voisikin olla mielenkiintoinen testin aihe jollekin autolehdelle.
Ääriesimerkki voisi olla: työmatka 20 km ruuhkassa jossakin isossa kaupungissa ja aikaa menee 1 tunti suuntaansa. Vuodessa tämä tekee vajaa 9 000 km. Vastaavasti jos paljon maantieajoa siten että keskinopeus 60 km/h, niin samassa ajoajassa kilometrejä tulee vajaa 27 000. 10 vuoden kuluttua lukemat olisivat siis 90 000 km ja 270 000 km, ja haluttavuudessa käytettynä melkoinen ero.
Onko tuo 90 000 km ajettu auto tässä tapauksessa huomattavasti parempi hankinta kuin 270 000 ajettu? Tässä voisikin olla mielenkiintoinen testin aihe jollekin autolehdelle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
itse asun Helsingissä ja ajokilometrit sisältävät hyvin monimutkaisen kaavan mukaisesti erityyppistä ajoa. On kaupungissa matelua ja moottoritiellä suoran posotusta sekalaisesti. Auton kulumiseen vaikuttaa myös tiestön kunto ym.
Haluan vain tähdentää sitä että keskimääräisesti autot kokevat lähes samankaltaista rasitusta. Näin ollen kilometrimäärä sisältää paljon tietoa siitä kuinka paljon autoa on kulutettu. Lisäksi käytettyä ostaessa kannattaa käyttää ns. maalaisjärkeä.
Kylmäkäynnistykset ovat raskaita moottorille ja voimansiirrolle. Yksi kylmäkäynnistys vastaa 500 km ajoa. Voitelun toimivuus vaatii riittävää käyttölämpötilaa. Öljyjen parantuminen näkyy huoltovälien pidentymisenä ja siinä, ettei vaihtomoottoreita enää tarvita kun moottori kestää kaikki kilometrit mitä autolla normaalisti ajetaan sen 15 vuoden käyttöiän aikana.
Ulkonäöllä ja tekniikan toimivuudella ei ole suoraa riippuvuttaa. Omistajat, joille auto on käyttöä varten, ovat tarkkoja huolloista ym. mutteivat välitä pikku naarmuista maalipinnassa.
Noin 10 vuotiaassa autossa näkee jo metrien päästä onko autoa pidetty kuin omaa, vai ei.
Sillä on mielestäni enemmän merkitystä kuin se, että autolla on ajettu 150 000 vai 300 000. Nimittäin sellaista autoa jota on pidetty kohtuu hyvin ulkoisesti, todennäköisesti öljyt yms. kuluvat osat ovat vaihdettu aikanaan.
Suuret kilometrit alkaa näkyä ulkoisesti lopulta. Paskasti pidetty kaupunkiajettu auto saadaan puunattua siistiksi liikkeessä - vaikka teknisesti olisikin pommi.
paljonko koneen läpi on mennyt bensaa. Jos 90tkm ajettu on polttanut bensaa saman verran kuin 270tkm ajettu, niin silloin kannattaa ottaa se enemmän ajettu.
Myös, jos molempiin on vaihdettu kulutusosia (vetareita, renkaita, koiranluita, tms...) yhtä paljon, niin silloinkin enemmän ajettu on ollut kevyemmässä käytössä.
Omassa autossani matka-ajossa kulutus suurempi kuin kaupunkiajossa, joten mulla auto kuluu matkalla koneen osalta enemmän, mutta taajamien töyssyissä iskunvaimennus kuluu - ainakin talvella - luonnollisesti tasaista (Suomessako ;-) maantietä enemmän.
Riippuu paljon auton käytöstä.
Väitän, että jos auton penkki, ratti ja vaihdekeppi näyttää toisessa autossa uudelta ja toisessa kulahtaneilta (saman ikäisiä autoja ja ulkoisesti samannäköisiä), niin kannattaa ostaa se sisäisesti kauniimpi - olipa mittarilukemat, auton käyttö paikkakunta, tms. miten huonot tahansa sillä siistimmän näköisellä. Siisti auto on todennäköisemmin pidetty siististi kuin sisätiloiltaan epäsiisti. Tälleen peruslogiikalla ainakaan arvaus ei heittäne pahasti.
Toki saa olla erimieltä. En ole 100% varma tästä asiasta. Itse valitsen ulkonäön perusteella, koska kyseessä on koriste-esine(kin).
..autoissa muitakin kuluvia komponentteja kuin
moottori ja vaihteisto. Esim. pyöränlaakerien
kuluminen suoraan suhteessa ajokilometreihin
(poislukien pitkään seisotetut ajokit ja
susikomponentit).