Olen tässä mielenkiinnosta lukenut tätä palstaa ja huolestunut koko ajan enemmän.
Mieheni petti minua pari vuotta sitten. Sovimme asian ja olen tässä yrittänyt antaa anteeksi ja unohtaa. Ajattelinkin, että kyllä tämä tästä.
Nyt, kun olen erehtynyt tätä palstaa lukemaan. Olen alkanut epäillä, että ehkä mies rakastikin sitä toista. Ehkä rakkauden vakuuttelut minulle eivät olletkaan aitoja vaan kaikki oli lasten vuoksi. Niin kuin tuo toinen nainen silloin tekstaili.
Nyt vaan on alkanut tuntua, että ehkäpä nämä kakkoset ovat oikeassa. Ehkäpä miehemme eivät rakastakkaan meitä vaimoja. Vaan jäävät lasten ja omaisuuden vuoksi kotiin valehtelemaan.
Pystyyköhän sitä enää koskaan saamaan tätä suhdetta kuntoon. Nyt näyttää, että olen ottanut takapakkia kymmenen askelta.
Olen itsekkin joskus ollut suhteessa varattuun mieheen, mutta en olisi voinut kuvitella käyttäytyväni niin ala-arvoisesti kuin monet kakkos naiset täällä kirjoittelevat ja tämä meidän kolmiodraaman kakkonen käyttäytyi.
Ryhdistäytykää naiset ja lopettakaa toistenne syyttely ei se helppoa ole olla ykkönen kuin ei kakkonenkaan.
Teiltä jotka ryhdytte suhteeseen varatun miehen kanssa toivoisin kuitenkin, että miettisitte seurauksia vähän pidemmälle kuin omaan alapäähänne. Meilläkin tämä suhde näyttää kaikesta yrityksestä huolimatta menevän päin… ja meillä on kaksi pikkuista. Olin raskaana miehen suhteen aikana ja hämmästelen syvästi miten kukaan nainen voi tuossa tilanteessa päättää kiilata väliin ja vielä ryhtyä arvostelemaan minua siitä, että kiristän miehen lapsilla pysymään kotona.
Lienee helpommalla pääsee, jos aloittaa oman elämänsä alusta. Pakka repun ja lapset ja lähtee etsiskelemään luotettavaa miestä.
Mieheni petti minua pari vuotta sitten. Sovimme asian ja olen tässä yrittänyt antaa anteeksi ja unohtaa. Ajattelinkin, että kyllä tämä tästä.
Nyt, kun olen erehtynyt tätä palstaa lukemaan. Olen alkanut epäillä, että ehkä mies rakastikin sitä toista. Ehkä rakkauden vakuuttelut minulle eivät olletkaan aitoja vaan kaikki oli lasten vuoksi. Niin kuin tuo toinen nainen silloin tekstaili.
Nyt vaan on alkanut tuntua, että ehkäpä nämä kakkoset ovat oikeassa. Ehkäpä miehemme eivät rakastakkaan meitä vaimoja. Vaan jäävät lasten ja omaisuuden vuoksi kotiin valehtelemaan.
Pystyyköhän sitä enää koskaan saamaan tätä suhdetta kuntoon. Nyt näyttää, että olen ottanut takapakkia kymmenen askelta.
Olen itsekkin joskus ollut suhteessa varattuun mieheen, mutta en olisi voinut kuvitella käyttäytyväni niin ala-arvoisesti kuin monet kakkos naiset täällä kirjoittelevat ja tämä meidän kolmiodraaman kakkonen käyttäytyi.
Ryhdistäytykää naiset ja lopettakaa toistenne syyttely ei se helppoa ole olla ykkönen kuin ei kakkonenkaan.
Teiltä jotka ryhdytte suhteeseen varatun miehen kanssa toivoisin kuitenkin, että miettisitte seurauksia vähän pidemmälle kuin omaan alapäähänne. Meilläkin tämä suhde näyttää kaikesta yrityksestä huolimatta menevän päin… ja meillä on kaksi pikkuista. Olin raskaana miehen suhteen aikana ja hämmästelen syvästi miten kukaan nainen voi tuossa tilanteessa päättää kiilata väliin ja vielä ryhtyä arvostelemaan minua siitä, että kiristän miehen lapsilla pysymään kotona.
Lienee helpommalla pääsee, jos aloittaa oman elämänsä alusta. Pakka repun ja lapset ja lähtee etsiskelemään luotettavaa miestä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onko systeemi eli työelämä, asunnot lainoineen, terveysjärjestelmät jne. sokaissut ihmiset tuntemasta toisen rakkautta.Kaikki tuntuu vaan joltakin systeemissä olemiselta. Etkö voi ollenkaan luottaa kokemukseen siitä, mitä on olla rakastettu? Pelkkä sanallinenkaan vakuuttelu ei näytä riittävän, kuten toteat. Itselleni eräs rakkauden tuntomerkki on se, että oppii tuntemaan toista ihmistä persoonallisesti. Huomaa sen, milloin hän on aidosti mukana. Jos ihminen toimii vapaaehtoisesti, tuntee vapautta, omanarvontunnetta jne., niin silloin hän tuntuu aidolta ja ehkä myös osaa osoittaa rakkautta. Tietysti on myöskin toinen puoli eli teeskentely, valehtelu, kaikenlainen jurmuilu jne., mutta jotakin aitoa pitää olla saanut osakseen, että voi tunnistaa rakkauden. Että tältä pohjalta...
Hienoa että olette sopineet asian ja annoit anteeksi. Teillä on kaikki edellytykset luoda yhä parempi suhde toisiinne. Ymmärrän että yhä mietit rakastiko miehesi sitä toista. Muista, ettei anteeksianto ole tunteen asia. Kiusalliset ajatukset ja tunteet saattavat vaivata sinua pitkäänkin, mutta sen ei tarvitse olla este suhteenne jatkumiselle. "Alusta" aloittaminen voi tuntua houkuttelevalta, mutta ei elämää oikeasti voi aloittaa alusta - menneisyys kulkee mukana tavalla tai toisella. Voit tehdä paljon suhteenne eteen, jopa riippumatta miehesi tunteista, jos pidät kiinni siitä että olet antanut anteeksi. Tunteet tulevat sitten joskus perässä. Tästä tiedän monta onnellista esimerkkiä. Ja pyydä Jumalalta apua asian työstämiseen - hän on uskollinen, vaikka me olemme uskottomia - piispatkin.
terveisin eräs avio-uskollinen pappi ja isä
tulipahan vain mieleen, että tuskin monikaan nainen "kiilaa" toisten parisuhteeseen, varsinkaan jos tietää miehen vaimon olevan raskaana. Yleensähän suhteet alkavat miehen kerrottua löpinöitä siitä, kuinka oma suhde on niin huono ja nainen on siinä olkapäänä. Tai sitten mies ei kerro ollenkaan, että on naimisissa. Tuskin ensimmäisinä kertoina ainakaan puhuu raskaana olevasta vaimosta. Joten jos siinä vaiheessa kun toinen nainen on jo ehtinyt henkisesti kiintyä paljastuu, että vaimo on raskaana, niin ei sitä enää järjellä pysty heikoimmat luovuttamaan.
Kaikki naiset eivät ole kylmäverisyyttään kakkosnaisina, vaan ovat pahemman kerran retkahtaneet miehen valheisiin (joita mies ehkä itsekin uskoo tosiksi) ja omiin toiveisiinsa.
Mitä kirjoittamaasi asiaan muuten tulee, niin jos miehesi on ollut nyt uskollinen, niin luultavasti hän on tosiaan päässyt ihastuksestaan toiseen yli ja on ihan aidoista syistä sinun kanssasi. Tunteethan voivat hetkellisesti olla tosi vahvoja toista naista kohtaan, mutta se tuttu kumppani yhteisen historian kanssa silti on se varsinainen rakkaus.
Kakkoset ja ykköset, pah. Monet ihmiset, eivät edes varatut miehet, osaa tehdä eroa ihastuksen ja rakastamisen välillä. Palava himo ja värinä ovat - ei millään pahalla - ihastuksen, eivät rakastamisen tunnusmerkkejä. Kaikki tutkimukset viittaavat siihen, että rinnakkaissuhteet eivät ole kestäviä muuttuessaan pääsuhteiksi. Miksikö näin? Koska ihastus ja rakastaminen eivät ole sama asia. Rakkauteen kuuluu arjen jakaminen ja anteeksi nyt vaan, sellaista harvoin rinnaikkaissuhteessa koetaan. Poikkeuksia tietysti on, mutta ei ole mitään syytä uskoa että miehesi suhde olisi ollut yksi näistä rinnakkaissuhteista jolla olisi ollut potentiaalia edetä vierekkäisiin hautapaikkoihin.