Sarjassamme ehkä tyhmä kysymys mutta kuinka hyvin uskaltautuu purkkarilla mennä väylien ulkopuolelle?
Tarkoitan nyt alueita jotka ovat merikortissa valkoisia >10m ja syvyysmerkintöjä melko tiheään.
Tuntuu tyhmältä mennä tarkasti väyliä pitkin kun kortin mukaan voisi oikoa. Mutta onko oikominen kuitenkin aina jonkinlainen riski?
Väylien ulkopuoliset alueet
Cv34
25
1735
Vastaukset
- anna.palaa
Kunhan alue ei luotaamattomuuden takia ole valkoinen, voi valkoisella alueella täysin huoletta liikkua. Aina on tietenkin pienen pieni mahdollisuus, että sielläkin luotauslinjojen väliin olisi yksinäinen matala jäänyt, mutta voihan veneeseen iskeä salamakin, jopa todennäköisemmin. Varsinkin väylien reunat on jo erittäin tehokkaasti köleillä luodattuja. Väylien ulkopuolella sopii silti alle 10 m alueisiin suhtautua suurella varauksella.
- Kjvgl
Voi mennä ja kannattaakin mennä, jos aikoo purjehtiessaan suotuisia tuulia ja suuntia sujuvasti hyödyntää.
Elämässä on riskejä, mutta valkoisella vedellä ajelu merkittyjen väylien ulkopuolella on niistä pienimpiä.
Kartassa oleva väylää kuvaava viiva osoittaa vain suositellun kulkureitin keskikohtaa. Väylän leveyttä matalilla väylillä ei ole useinkaan edes määritelty ja kulkukelpoisen väylän leveys riippuu kunkin käyttämästä aluksesta. Kartasta on arvioitava, minkä verran on mahdollista oikoa, ja kuinka kaukana keskiviivasta uskaltaa ajella.
Suurin osa kulkukelpoisesta vedestä on muualla kuin väylillä. (Niin on kulkukelvottomastakin, ei silti.) Syvyysmittaukset väylien ulkopuolella eivät ole yhtä kattavia kuin väylillä.
Viitat ovat käteviä suunnistuksen apuna. Nekin voi tarpeen mukaan ohittaa haluamaltaan puolelta, jos vettä riittää.- Wiitta
En kyllä ohittaisi viittoja tuosta vaan väärältä puolelta. Viitta on usein matalan/karikon vieressä juuri ohjaamaan veneet pois siitä. Viitan lähellä oleva syvyysmerkintä jää helposti huomaamatta. Jos viitan ohittaa väärältä puolelta se on parempi tehdä tarpeeksi kaukana viitasta,
- eiollaniinhulluja
Wiitta kirjoitti:
En kyllä ohittaisi viittoja tuosta vaan väärältä puolelta. Viitta on usein matalan/karikon vieressä juuri ohjaamaan veneet pois siitä. Viitan lähellä oleva syvyysmerkintä jää helposti huomaamatta. Jos viitan ohittaa väärältä puolelta se on parempi tehdä tarpeeksi kaukana viitasta,
Kaikki tietää, että viitta on siellä sen matalan takia. Siksi kukaan ei ole niin hullu, ettei katsoisi, mikä se matala on. Joskus matala on pieni pläntti 6 m vettä, joskus laaja alle metrin matalikko. Viimeaikoina lateraaliviittoja tosin on paljon viljelty pareittain ja toinen on "turha", eli vettä voi viitan takana olla enemmän kuin väylällä.
- Kjvgl
Wiitta kirjoitti:
En kyllä ohittaisi viittoja tuosta vaan väärältä puolelta. Viitta on usein matalan/karikon vieressä juuri ohjaamaan veneet pois siitä. Viitan lähellä oleva syvyysmerkintä jää helposti huomaamatta. Jos viitan ohittaa väärältä puolelta se on parempi tehdä tarpeeksi kaukana viitasta,
Sanottiinko, että tuosta vain? Ei sanottu, vaan että jos vettä riittää. Tämä tietenkin tarkistetaan kartalta.
Se voiko ohittaa miltäkin puolelta riippuu täysin paikasta, eikä tuollaistakaan nyrkkisääntöä voi antaa, että silloin tulisi ohittaa mahdollisimman kaukaa, jos ei väylän puoli maita.
Päässiallinen purjehdusalueeni on täynnä veneeni syväyksen kannalta merkityksettömiä merimerkkejä. Viiden tai kymmenen metrin matalikko ei ole minulle matalikko, onpa täällä viittoja, joissa on väylän ”väärällä puolella” syvempää kuin väylällä. - MitaanTietamaton
Joskus vanhat merenkulkijat kertoivat, että menee aivan viitan vierestä, ellei tiedä kummalta puolen se tulisi ohittaa. Itse en tuota neuvoa antaisi, vaikka usein viitta ei ole ihan matalan kyljessä.
- MitaanTietamaton
Siis riskejä on aina, mutta ne pitää vain olla hallinnassa. Saaristomerellä kartan syvyysmerkinnät ovat pitäneet hyvin paikkansa, jopa ihan navigoinnin apuna. Virheet ovat yleensä olleet oikeaan suuntaan eli reaalimaailmassa on syvempää kuin kartalla, mutta myös matalampaa on löytynyt. Alueiden kartoituksen ajankohdissa on eroja, mikä heijastuu datan luotettavuudessa. Väylät on tietysti harattu tarkemmin.
Toleranssit on pidettävä., sillä esim. tässä lähellä on merkattu pari vedenalaista kiveä luotojen väliin, mutta niiden sijainti ei ole ihan kohdillaan. Naapuri on niistä MKL:lle tuloksetta huomauttanut. Itse asiassa ne ovat kalliokumpareita 60-70 cm syvyydellä.
Surkeata väylien ulkopuolella on poistuminen tai liittyminen merkattuun väylään. Joitakin kertoja on toinen veneilijä joutunut väylän ulkopuolelle hapuilemaan, kun on luullut meidän olevan merkatulla väylällä. Siksi ei viitsi oikaista viittojen väärältä puoleltakaan.- Kjvgl
Kiveä merkkaavan rastin (tai nurinkurusen T:n) koko kartalla on 50 metriä, ja voidaan sillä isompaakin matalikkoa kuvata, joten marginaaleja on tosiaan hyvä jättää.
Kahden lähekkäisen luodon välissä oleva rasti tarkoittaa minulle, ettei ole syytä oikaista, ellei ole nimenomaista paikallustuntemusta paikasta. - MitaanTietamaton
Plotterien kanssa zoomatessa kivien merkit vektorikartoilla menevät näennäisen tarkaksi. Kiven sijaintitietoonkin suhtaudun jonkinasteisella varauksella.
- rasterikartta
MitaanTietamaton kirjoitti:
Plotterien kanssa zoomatessa kivien merkit vektorikartoilla menevät näennäisen tarkaksi. Kiven sijaintitietoonkin suhtaudun jonkinasteisella varauksella.
Ilmaisessa Sailmatessä on puhelimeen latautuvat rasterikartat jotka ovat täsmälleen samat kuin paperikartat, eli kuin lukisit ruudulta paperikarttaa näkyy livenä oma sijaintisi kartalla.
- mikä.ilo
rasterikartta kirjoitti:
Ilmaisessa Sailmatessä on puhelimeen latautuvat rasterikartat jotka ovat täsmälleen samat kuin paperikartat, eli kuin lukisit ruudulta paperikarttaa näkyy livenä oma sijaintisi kartalla.
Mutta sitten karttaa näkee vain juuri kännykän näytön verran kerrallaan. Padinkin näyttö on hyvin pieni jopa silloin, kun vain pitää tietää, kuinka ulso väylältä voi/kannattaa mennä. Vektorikartassa ulommas zoomatessa poistuu karttamerkintöjä, rasterikartassa ne menevät lukukelvottomiksi.
- Hulnf
rasterikartta kirjoitti:
Ilmaisessa Sailmatessä on puhelimeen latautuvat rasterikartat jotka ovat täsmälleen samat kuin paperikartat, eli kuin lukisit ruudulta paperikarttaa näkyy livenä oma sijaintisi kartalla.
Ongelma piilee siinä, että gps:n antama sijainti on tarkempi, kuin pohjaksrtta, olipa se rasteri - tai vektorikartta. Rasti voi merkitä fudiskentäb kokoista matalikkoa 50 metrin tarkkuudella. Rantaviiva on vain summittain siinä, mihin se on karttaan metkitty.
- Latasin
mikä.ilo kirjoitti:
Mutta sitten karttaa näkee vain juuri kännykän näytön verran kerrallaan. Padinkin näyttö on hyvin pieni jopa silloin, kun vain pitää tietää, kuinka ulso väylältä voi/kannattaa mennä. Vektorikartassa ulommas zoomatessa poistuu karttamerkintöjä, rasterikartassa ne menevät lukukelvottomiksi.
Ei muuten mene Sailmaten rasterikartat lukukelvottomaksi eikä pikselöidy vaikka zoomaan ihan lähelle. Niin lähelle että sen lähemmäksi ei olisi enää mitään mieltä edes zoomata 7 tuuman näytölläni.
- mikä.ilo
Latasin kirjoitti:
Ei muuten mene Sailmaten rasterikartat lukukelvottomaksi eikä pikselöidy vaikka zoomaan ihan lähelle. Niin lähelle että sen lähemmäksi ei olisi enää mitään mieltä edes zoomata 7 tuuman näytölläni.
Aivan totta tietenkin kirjoitat. Mutta minä kirjoitinkin zoomauksesta ulos, en lähemmäksi. Rasterikartan luettavuus on parhaimmillaan rannikkokartoissa ja huononee siitä pienempään kokoon mentäessä. Jo karttasarjoissa edessä näkyvät kohteet ovat usein toisella karttalehdellä ja kännykän näyttö on vain pieni murto-osa karttasarjan lehdestä.
- Latasin
mikä.ilo kirjoitti:
Aivan totta tietenkin kirjoitat. Mutta minä kirjoitinkin zoomauksesta ulos, en lähemmäksi. Rasterikartan luettavuus on parhaimmillaan rannikkokartoissa ja huononee siitä pienempään kokoon mentäessä. Jo karttasarjoissa edessä näkyvät kohteet ovat usein toisella karttalehdellä ja kännykän näyttö on vain pieni murto-osa karttasarjan lehdestä.
Rannikkokarttojahan nämä Suomen rannikon karttasarjat nimenomaan ovatkin jotka saa ladattua kaikki ilmaiseksi Sailmateen. Paperikarttaakin voi halutessaan pitää myös esillä, mutta sitähän ei tämän kanssa ei tarvitse vilkaista kuin harvakseltaan jos lainkaan.
- MitaanTietamaton
Sailmateen on skannattu karttasarjan lehdet eikä rannikkokarttojen lehdet näin pilkun tarkempana tutkijana. Tämän huomaa siitä, että lehtien rajalla viitat saattavat joko hävitä tai tulla tuplana riippuen skannausjärjestyksestä Sailmateen.
Sailmatessa on hoidettu viksusti rasterikartan zoomaus siinä mielessä, että zoomtasoja on rajoitetusti ja ne käyttävät eri datatiedostoja. Karttaa ei voi siis zoomata yli niin, että se pikselöityisi.
Kartan luettavuutta on parannettu suurissa mittakaavoissa tuomalla osa paikannimistä omana tasonaan kartan päälle, jolloin suttupohjasta huolimatta tietää, mihin kohtaan kartan zoomaa tarkemmaksi.
- Rohkeastivaan
Ensin oli meri, sitten kehitettiin veneitä, sen jälkeen luotiin väyliä helpottamaan veneilyä, ei kahlitsemaan sitä. Rohkeasti kartanlukua ja löydät uusia mahdollisuuksia väylien ulkopuolelta.
Aika paljon tulee mentyä väylien ulkopuolella. Ilmakuvista kuten Google earth voi myös kareja tarkastaa. Minulla on pitkäkölinen vene, johon hyvin epätodennäköisesti tulee vuotoja, mikä lisää itsevarmuutta. Ruotsin puolella väyliä on vähemmän, joten on pakkokin itse miettiä reittejä.
- Holkkiman
Tästä alkuun, kirjassa on myös tietoa aiheesta
https://satamakirja.fi/kauppa/suuri-reittikirja/ - PelkkääViivaa
Luoviminen ainakin sujuu kehnosti jos yrittää pysytellä väyläviivalla. Itse viime kesänä ajelin koneellakin tuulettomina päivinä mahdollisimman kaukana väylistä, kun varsinkin suurin osa matalasyväyksisistä moottoriveneistä ajelee orjallisesti viivaa pitkin, ja sesonkina suosituimmilla väylillä liikennettä ja peräaaltoa piisaa..
- kryssari
Vuoden 1981 viittauudistuksen jälkeen on asennettu lukuisa määrä viittoja, jotka ovat lähinnä väylän paikan opastimia eivätkä varoita matalikoista. MKH:n ohjeistokin meni suunnilleen niin että asennetaan viitta aina mailin välein, vaikka olisi kuinka syvää.
Tällaisilla alueilla voi huoletta kulkea kartan mukaan viitoista välittämättä.
Toki suuri osa viitoista ovat edelleen varoittamassa matalikoista. Ikävä kyllä päältäpäin ei näy, kumpaa lajiin kuuluvat (paitsi siellä, missä on älytty käyttää keskiviivan merkkejä kuten vaikka Porkkalan Röda Kon oikaisuväylällä).
Itse purjehdin yleensä huoletta valkoisen veden alueella, mutta tuntemattomilla vesillä harvoin menen alle 5 metrin alueille. - kryssari
Vuoden 1981 viittauudistuksen jälkeen on asennettu lukuisa määrä viittoja, jotka ovat lähinnä väylän paikan opastimia eivätkä varoita matalikoista. MKH:n ohjeistokin meni suunnilleen niin että asennetaan viitta aina mailin välein, vaikka olisi kuinka syvää.
Tällaisilla alueilla voi huoletta kulkea kartan mukaan viitoista välittämättä.
Toki suuri osa viitoista ovat edelleen varoittamassa matalikoista. Ikävä kyllä päältäpäin ei näy, kumpaa lajiin kuuluvat (paitsi siellä, missä on älytty käyttää keskiviivan merkkejä kuten vaikka Porkkalan Röda Kon oikaisuväylällä).
Itse purjehdin yleensä huoletta valkoisen veden alueella, mutta tuntemattomilla vesillä harvoin menen alle 5 metrin alueille. - sepoilmari
Väylien ulkopuolella olet aina onnesi varassa. Vain väylillä taataan tietty määrä vettä. Kukin arvoi itse riskinkantokykynsä. Huonolla kelillä, tuntemattomalla alueella ja isoilla nopeuksilla riskit kasvavat. Myös paikka vaikuttaa. Paikoissa joissa liikkuu paljon veneitä väylien ulkopuolellakin, on kivet jo löydetty. Muista että väylien ulkopuolella voi syvyydet olla harattu 50 metrin välein ja siihen väliin voi mahtua muutakin kuin sitä tasaista syvyyttä, joka on siihen merkattu. Ja katsokaapa te asiaa vähättelevät hylkyjen määrää, joka Suomen alevesiltä löytyy. Ovat menneet väylien ulkopuolella...
- pysy.väylillä
Tunnettu tai tuntematon alue, yli 10 m syvyyksillä riski ajaa kiveen on aivan siedettävä. Hylkyjen määrä kertoo navigoinnin vaikeustasosta ennen gps-aikakautta, ei muuta. Eivät laivat kartoittamattomille kiville ajaneet, vaan ajoivat harhaan. 10 m syvyyskäyrän sisäpuolella voikin odottaa löytävänsä harvojen luotauslinjojen väliin jääneen kiven. Väylät on harattu, muu alue vain luodattu.
- Kjvgl
pysy.väylillä kirjoitti:
Tunnettu tai tuntematon alue, yli 10 m syvyyksillä riski ajaa kiveen on aivan siedettävä. Hylkyjen määrä kertoo navigoinnin vaikeustasosta ennen gps-aikakautta, ei muuta. Eivät laivat kartoittamattomille kiville ajaneet, vaan ajoivat harhaan. 10 m syvyyskäyrän sisäpuolella voikin odottaa löytävänsä harvojen luotauslinjojen väliin jääneen kiven. Väylät on harattu, muu alue vain luodattu.
En nyt muista teoksen nimeä, mutta viitisen - kymmenisen (?) vuotta sitten julkaistiin Suomenlahdelta ensimmäisen kartoituskierroksen kartat jostain 1700-muvun alusta, jossa nuo ensimmäiset luotauslinjat näkyvät. Hieno kirja, tuttuja kiviä jo siellä.
Jäätä pitkin ovat linjoja kulkeneet, reiät kairanneet ja lukemat kirjanneet ylös. Kuulostaa vaivalloiselta, luulisi kiusauksena olla jossain vaiheessa arpoa tulos, ”sanotaan kaheksan syltä, ja nyt himaan”.
Oli miten oli, niin suurempi todennäköisyys on ajaa karttaan merkitylle kivelle navigointivirheen vuoksi, kuin osua valkoisella vedellä aivan uuteen matalaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Missä kokoomuksen naiset?
Hähmäistä ukkotarinaa kuultu koko viikonloppu. Kukaan ei ole kokoomuksessa edes yrittänyt pitää naisten puolta. Jopa1584490Finland is now Petter place
Audin B-ryhmän ralliautolla saatiin kansa voimaan hyvin. Kiitos kokoomus huumoripläjäyksestä.392518Ilman Stadia Suomessa ei olisi kunnon lihajalosteita
HK, Helsingin makkaratehdas, Votkin, mitä näitä nyt onkaan. Böndellä ei ole kunnollisia jalostajia.1442167Jorma Lind kuollut
Ylen uutisankkurina 40 vuotta toiminut Jorma Lind on kuollut 85-vuotiaana. https://yle.fi/a/74-20230265 ARVl on näet291279- 691139
Toivon että kuulut elämääni
Mutta aika näyttää miten läheisesti. Lupaan kertoa jossain sivulauseessa, kun muutan paikkaa.711102En unohda sua
En vaan unohda sua. Eikä se näköjään ole tarkoituskaan. Rakastan sua sitten omalla tavalla kauempaa kun mikään muu ei on39993Mahdatko ymmärtää sitä
Mä en selviä jollei me jutella kunnolla. Tarvitsen sua siihen. Etkä sä voi sitä tietää kun en ole ilmaissut mutta olen63936- 48889
Kyllä nainenkin voi ottaa yhteyttä
Ja on ihan kiva jos ottaa yhteyttä mieheen. Minä ainakin olisin onnessani jos nainen ottaisi yhteyttä. mies108865