Sekularisaatio johtaa taloudelliseen kasvuun

monipuolisesti!

Tässä yksi näkökulma maallistumiseen: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/07/05/seksuaaliset-oikeudet-lisaantyneet-maallistumisen-myota/

Luk.lis kirjoitti:

Tässä yksi näkökulma maallistumiseen: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/07/05/seksuaaliset-oikeudet-lisaantyneet-maallistumisen-myota/

Lue lisää

Maallistuminen lisää vapautta :-)

En tunne alaa, mutta tuo on julkaistu lehdessä, jonka julkaisija tunnetaan Science-lehdestä... Toisaalta tuon lehden oma jufo-luokitus oli yksi (ei kuitenkaan nolla). Alustavasti uskottavaa siis, mutta toki voi joku toinen tutkija kumotakin tuon.

jori.mantysalo kirjoitti:

En tunne alaa, mutta tuo on julkaistu lehdessä, jonka julkaisija tunnetaan Science-lehdestä... Toisaalta tuon lehden oma jufo-luokitus oli yksi (ei kuitenkaan nolla). Alustavasti uskottavaa siis, mutta toki voi joku toinen tutkija kumotakin tuon.

Lue lisää

"USKONNON ja vaurastumisen suhdetta ovat selvittäneet tutkijat englantilaisesta Bristolin yliopistosta ja amerikkalaisesta Tennesseen yliopistosta."

http://www.bristol.ac.uk/news/2018/july/secularisation-economic-growth.html
https://anthropology.utk.edu/bentley-publishes-study-confirming-link-between-secular-countries-and-future-economic-growth/

Varsin merkillistä kun ei vapaa-ajattlija luota yliopistotasoiseen tutkimukseen, joka on tehty jopa kahden arvostetun yliopiston tutkijoiden toimesta.

haloo.o.o.o kirjoitti:

"USKONNON ja vaurastumisen suhdetta ovat selvittäneet tutkijat englantilaisesta Bristolin yliopistosta ja amerikkalaisesta Tennesseen yliopistosta."

http://www.bristol.ac.uk/news/2018/july/secularisation-economic-growth.html
https://anthropology.utk.edu/bentley-publishes-study-confirming-link-between-secular-countries-and-future-economic-growth/

Varsin merkillistä kun ei vapaa-ajattlija luota yliopistotasoiseen tutkimukseen, joka on tehty jopa kahden arvostetun yliopiston tutkijoiden toimesta.

Lue lisää

Kuten kirjoitin, "alustavasti uskottavaa". Kuitenkin suhtaudun aina epäilyksellä asiaan, josta on tehty yksittäinen tutkimus -- todellinen tieteellinen tieto kuitenkin syntyy vasta kun useampi tutkija pohtii samaa asiaa. Vähimmillään haluan odottaa nähdäkseni tuleeko tähän kritiikkiä.

No kuten yllä kirjoitin, niin alustavasti uskottavaa. En nyt sanoisi että "todistettua" - katsotaan nyt ensin tuleeko tästä tiedeyhteisön sisältä kritiikkiä.

No nyt tuli ensimmäinen kritiikki: https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/maallistumistutkimusta-uutisoitiin-hatikoiden/

Ei tuossa kuitenkaan kerrota kuin että "kummatkin muutokset ovat voineet johtua jostakin erilaisella ajanjaksolla vaikuttavasta kolmannesta tekijästä", mikä on tietysti totta, mutta ei ole mitään veikkaustakaan tällaisesta syystä.

Sekulaari, ei-uskonnollinen järjestö- ja vapaaehtoistoiminta on Suomessa laajaa. Kyse on hyvästä "hyvän tekemisestä".

Kun ev.-lut. kirkko nyt mainostaa tekemisiään mm. seurakuntavaaleihin ja niiden ehdokashankintaan liittyen, on perusteltua nostaa esiin uskonnollisesti sitoutumattomien kansalaisjärjestöjen, ns. 3. sektorin tärkeää roolia Suomessa.

Mainittakoon, että niiden kokouksissa jo 15-vuotiaat jäsenet voivat osallistua päätöksentekoon. Järjestöihin voi vaikuttaa myös liittymällä jäseneksi ja osallistumalla syyskokouksiin.

Lukija.huom kirjoitti:

Sekulaari, ei-uskonnollinen järjestö- ja vapaaehtoistoiminta on Suomessa laajaa. Kyse on hyvästä "hyvän tekemisestä".

Kun ev.-lut. kirkko nyt mainostaa tekemisiään mm. seurakuntavaaleihin ja niiden ehdokashankintaan liittyen, on perusteltua nostaa esiin uskonnollisesti sitoutumattomien kansalaisjärjestöjen, ns. 3. sektorin tärkeää roolia Suomessa.

Mainittakoon, että niiden kokouksissa jo 15-vuotiaat jäsenet voivat osallistua päätöksentekoon. Järjestöihin voi vaikuttaa myös liittymällä jäseneksi ja osallistumalla syyskokouksiin.

Lue lisää

Kolmannen sektorin merkitys on yhteiskunnallisesti suurempi kuin on sen osuus euroilla mitaten.

Sanonp kirjoitti:

Kolmannen sektorin merkitys on yhteiskunnallisesti suurempi kuin on sen osuus euroilla mitaten.

Se on syytä aina nostaa esiin, kun "eräs taho" kerskuu "hyvän tekemisellä".

Luin tämän kolmesti. En ymmärtänyt. Yrittäisitkö uudelleen ja selkeämmin.

Kolmannes!

Tuossa jää aika kevyeksi Suomen ~20,000 evlut työntekijää, ja osa heistäkin haudankaivajia, nuorisotyöntekijöitä yms.

Tyttöjen ja naisten koulutus, sivistys sekä rooli työelämässä. Merkittävä voimavara. Sekularismi on vapauttanut.

Juuri näin! Jos ei voi katsoa taivaalle, on pakko katsoa peiliin.

jori.mantysalo kirjoitti:

Juuri näin! Jos ei voi katsoa taivaalle, on pakko katsoa peiliin.

Sinänsä ihan totta tuo, mutta kyllä silti muutaman sekulaarinkin peili on asetettu siten, että sieltä näkyy jonkun muun kasvot.

Uskonto on ollut merkittävä henkinen tuki aikoina, jolloin asioille, varsinkaan niille ikäville, ei vielä ollut selitystä. Mutta kristinuskoon liittynyt ja joissain suunnissa vieläkin liittyvä irrationaalisuus ja lievä vihamielisyys tiedettä kohtaan juontanee juurensa jo antiikin maailmasta saakka.

Aika harvassa tämänkään päivän historian oppikirjassa muistetaan mainita, ja jos mainitaan, niin ikään kuin ohimennen, että antiikin loistavina nähdyt valtiot, demokratian kehtoina pidettyjä Kreikan kaupunkivaltioita myöten, olivat melkoisen epätasa-arvoisia ja perustuivat orjuudelle. Tosin käsitteekseni demokratian varsinainen kehto Ateena kuten muinaisin tasavaltalainen Roomakin vähemmän kuin monet muut.

Suuri osa ihmisiä koki itsensä osattomaksi aikansa filosofien viisauksista, jotka eivät mitenkään auttaneet heitä. Tässä on selvästi yhteys kovan linjan vallankumouksellisiin sosialisteihin. Keskuudessamme on edelleen heitä, jotka kokevat niin, ja todellisuudessa heillä on edelleen syytä siihen, vaikka tiede onkin saavuttanut niin paljon ja auttanut monessa asiassa. Olemme edelleen kaukana täydellisyydestä.

Koko Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisen ajan on eletty oikeistolaisen politiikan voittokulun aikaa, oikeastaan se alkoi jo sitä ennen, Thatchereistä ja Holkereista. Aluksi se tosiaan toi jotain tarpeellisia korjausia muutamiin asioihin, mutta viimeistään 1990-luvun lamasta eteenpäin se on tuottanut pelkkää haittaa, jakanut yhteiskuntaa voimakkaasti ja edelleenkään sillä ei ole tarjota yhtään mitään ratkaisua mihinkään, ei edes siihen velkaongelmaan, josta oikeistopoliitikot suutaan soittavat. Jokainen normaalilla järjellä varustettu ihminen käsittää, että maailmassa, jossa väestö edelleen kasvaa, ja tekee sen parhaassakin tapauksessa vielä jonkin aikaa, työttömyyden kaltaiset ongelmat eivät ratkea sillä, että kaikki parantavat kilpailukykyään. Eivätkä häviäjät välttämättä tyydy osaansa.

Jo pelkästään se, että entistä suurempi osa ihmisitä elää lähes kokonaan tukien varassa, johtaa fatalismin lisääntymiseen. Samalla väestöpohjamme on muuttamassa nopeammin kuin ainakaan pariin sataan vuoteen on muuttunut. Uskonnollisiin perinteisiin nojaavan nationalismin nousu Itä-Euroopassa ei ole mikään hetkessä ohimenevä ilmiö. Eivätkä läntiset "populistit" ole mikään kirottu vitsaus, vaan lyötyjen ja sorrettujen ääni. Ja ainoa toivo muutoksesta.

Mitä tämä tilanne muistuttaakaan? Aivan niin, kristinuskon syntymän aikoja. Ei ketään lohduta viisaus, josta ei ole apua itselle. Maailma on rakentumassa suuntaan, joka ei ainakaan suosi rationalismin voimistumista.

Kun aikoinaan näin Iranin vallankumouksen, en oikein voinut käsittää sitä. Miksi suhteellisen nykyaikainen ja länsimaistunut maa halusi palata kivikautiseen uskonnolliseen kulttuuriin, vieläpä yliopisto-opiskeiljoidensa johdolla. Ajattelin Irania jotenkin poikkeuksena. Ei se ole. Nyt näitä vastaavia liikkeitä nousee entistä laajemmin, ja ne kaikki ovat tavalla tai toisella läntisen politiikan ja "vapaan" talousjärjestelmän tuottamia, selvimpinä esimerkkeinä tästä Arabikevään Egyptin ja Libyan poliittiselle kartoille tuomat islamistit. Globalisaatio, vapaan kilpailun ilmentymänä, tasaa kärsimystä maailmassa: se on tuomassa kolmannessa maailmassa vallineen epätasa-arvon ja kurjuuden länsimaiden sisälle.

Suuresti ylistettu ja palvottu globalisaatio on ollut tolkutonta hulluutta ja tyhmyyttä. Protektionistisin keinoin koko maapallon laajuinen kehitys olisi ollut nopeampaa ja tuottanut merkittävästi vähemmän ongelmia. Ja se olisi antanut mahdollisuuden myös ohjata kehitystä ilmastoystävällisemmin. Mutta kylmän sodan päättyminen teki kaikesta poliittista, myös talouspolitiikasta. Yritysjohtajista ja jopa läpimädistä keinottelijoista tuli suurten sotapäälliköiden veroisia kansallissankareita ja kaikkien alojen asiantuntijoita. He eivät tiedä taloudesta mitään, lukuunottamatta sitä oman toimialansa kapeaa sektoria, jossa he kyllä saattavat olla hyvinkin taitavia toimijoita. Mutta sen suuremmista kokonaisuuksista heillä ei ole mitään käsitystä, ensiksi siksi, etteivät ne kiinnosta heitä ja toiseksi siksi, etteivät asiat niillä sektoreilla ole vain suht yksinkertaista pikkupoikien naurettavaa nokkapokkaa, jota yritysten välinen tyhmä, mutta toki välttämätön kilpailu on.

Rationalismi... enpä suuresti löisi vetoa sen puolesta muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana. Osittain siksi, että rationaalisuuden nimiin vannoneet ovat jälleen kerran, kuten ajanlaskun alunkin maailmassa, pilanneet sen maineen... SILKALLA TYPERYYDELLÄÄN.

Mutta se lienee aina väistämätöntä, sillä juuri kuten Raamattu sanoo: kovin rajallinen ja lyhyt on ihmisen järki. Ja se on siinä täysin oikeasas aivan riippumatta siitä, kuka sen on kirjoittanut tai onko Jumalaa edes olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinänsä ihan totta tuo, mutta kyllä silti muutaman sekulaarinkin peili on asetettu siten, että sieltä näkyy jonkun muun kasvot.

Uskonto on ollut merkittävä henkinen tuki aikoina, jolloin asioille, varsinkaan niille ikäville, ei vielä ollut selitystä. Mutta kristinuskoon liittynyt ja joissain suunnissa vieläkin liittyvä irrationaalisuus ja lievä vihamielisyys tiedettä kohtaan juontanee juurensa jo antiikin maailmasta saakka.

Aika harvassa tämänkään päivän historian oppikirjassa muistetaan mainita, ja jos mainitaan, niin ikään kuin ohimennen, että antiikin loistavina nähdyt valtiot, demokratian kehtoina pidettyjä Kreikan kaupunkivaltioita myöten, olivat melkoisen epätasa-arvoisia ja perustuivat orjuudelle. Tosin käsitteekseni demokratian varsinainen kehto Ateena kuten muinaisin tasavaltalainen Roomakin vähemmän kuin monet muut.

Suuri osa ihmisiä koki itsensä osattomaksi aikansa filosofien viisauksista, jotka eivät mitenkään auttaneet heitä. Tässä on selvästi yhteys kovan linjan vallankumouksellisiin sosialisteihin. Keskuudessamme on edelleen heitä, jotka kokevat niin, ja todellisuudessa heillä on edelleen syytä siihen, vaikka tiede onkin saavuttanut niin paljon ja auttanut monessa asiassa. Olemme edelleen kaukana täydellisyydestä.

Koko Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisen ajan on eletty oikeistolaisen politiikan voittokulun aikaa, oikeastaan se alkoi jo sitä ennen, Thatchereistä ja Holkereista. Aluksi se tosiaan toi jotain tarpeellisia korjausia muutamiin asioihin, mutta viimeistään 1990-luvun lamasta eteenpäin se on tuottanut pelkkää haittaa, jakanut yhteiskuntaa voimakkaasti ja edelleenkään sillä ei ole tarjota yhtään mitään ratkaisua mihinkään, ei edes siihen velkaongelmaan, josta oikeistopoliitikot suutaan soittavat. Jokainen normaalilla järjellä varustettu ihminen käsittää, että maailmassa, jossa väestö edelleen kasvaa, ja tekee sen parhaassakin tapauksessa vielä jonkin aikaa, työttömyyden kaltaiset ongelmat eivät ratkea sillä, että kaikki parantavat kilpailukykyään. Eivätkä häviäjät välttämättä tyydy osaansa.

Jo pelkästään se, että entistä suurempi osa ihmisitä elää lähes kokonaan tukien varassa, johtaa fatalismin lisääntymiseen. Samalla väestöpohjamme on muuttamassa nopeammin kuin ainakaan pariin sataan vuoteen on muuttunut. Uskonnollisiin perinteisiin nojaavan nationalismin nousu Itä-Euroopassa ei ole mikään hetkessä ohimenevä ilmiö. Eivätkä läntiset "populistit" ole mikään kirottu vitsaus, vaan lyötyjen ja sorrettujen ääni. Ja ainoa toivo muutoksesta.

Mitä tämä tilanne muistuttaakaan? Aivan niin, kristinuskon syntymän aikoja. Ei ketään lohduta viisaus, josta ei ole apua itselle. Maailma on rakentumassa suuntaan, joka ei ainakaan suosi rationalismin voimistumista.

Kun aikoinaan näin Iranin vallankumouksen, en oikein voinut käsittää sitä. Miksi suhteellisen nykyaikainen ja länsimaistunut maa halusi palata kivikautiseen uskonnolliseen kulttuuriin, vieläpä yliopisto-opiskeiljoidensa johdolla. Ajattelin Irania jotenkin poikkeuksena. Ei se ole. Nyt näitä vastaavia liikkeitä nousee entistä laajemmin, ja ne kaikki ovat tavalla tai toisella läntisen politiikan ja "vapaan" talousjärjestelmän tuottamia, selvimpinä esimerkkeinä tästä Arabikevään Egyptin ja Libyan poliittiselle kartoille tuomat islamistit. Globalisaatio, vapaan kilpailun ilmentymänä, tasaa kärsimystä maailmassa: se on tuomassa kolmannessa maailmassa vallineen epätasa-arvon ja kurjuuden länsimaiden sisälle.

Suuresti ylistettu ja palvottu globalisaatio on ollut tolkutonta hulluutta ja tyhmyyttä. Protektionistisin keinoin koko maapallon laajuinen kehitys olisi ollut nopeampaa ja tuottanut merkittävästi vähemmän ongelmia. Ja se olisi antanut mahdollisuuden myös ohjata kehitystä ilmastoystävällisemmin. Mutta kylmän sodan päättyminen teki kaikesta poliittista, myös talouspolitiikasta. Yritysjohtajista ja jopa läpimädistä keinottelijoista tuli suurten sotapäälliköiden veroisia kansallissankareita ja kaikkien alojen asiantuntijoita. He eivät tiedä taloudesta mitään, lukuunottamatta sitä oman toimialansa kapeaa sektoria, jossa he kyllä saattavat olla hyvinkin taitavia toimijoita. Mutta sen suuremmista kokonaisuuksista heillä ei ole mitään käsitystä, ensiksi siksi, etteivät ne kiinnosta heitä ja toiseksi siksi, etteivät asiat niillä sektoreilla ole vain suht yksinkertaista pikkupoikien naurettavaa nokkapokkaa, jota yritysten välinen tyhmä, mutta toki välttämätön kilpailu on.

Rationalismi... enpä suuresti löisi vetoa sen puolesta muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana. Osittain siksi, että rationaalisuuden nimiin vannoneet ovat jälleen kerran, kuten ajanlaskun alunkin maailmassa, pilanneet sen maineen... SILKALLA TYPERYYDELLÄÄN.

Mutta se lienee aina väistämätöntä, sillä juuri kuten Raamattu sanoo: kovin rajallinen ja lyhyt on ihmisen järki. Ja se on siinä täysin oikeasas aivan riippumatta siitä, kuka sen on kirjoittanut tai onko Jumalaa edes olemassa.

Lue lisää

Hyvää pohdintaa. Kilpailukyky on tosiaan aina suhteellinen käsite. Toisaalta kyseessä ei ole nollasummapelikään -- on parempi, että opitaan miten kymmenen työntekijää tekee auton samassa ajassa kuin aiemmin viisitoista. Silloin viisi muuta voi viettää vapaata lastensa kanssa, ulkoiluttaa vanhuksia jne.

NL:sta tiedämme, että taloudellisen vallan keskittyminen yhteen poliittisen vallan kanssa ei johda hyvään. Samoin hintasignaali toimii, eikä kaivosmiehen tarvitse tietää miten malmia lopulta käytetään peltikaton tai raastinraudan valmistamiseen.

Demokratian suhteen tietysti ihan triviaalijuttuna naisten äänioikeus ei ole kuin reilun sadan vuoden ikäinen juttu. Ei se nyt varsin kansanvaltaa ole, jos heti alkuunsa puolet kansasta suljetaan pois.

jori.mantysalo kirjoitti:

Hyvää pohdintaa. Kilpailukyky on tosiaan aina suhteellinen käsite. Toisaalta kyseessä ei ole nollasummapelikään -- on parempi, että opitaan miten kymmenen työntekijää tekee auton samassa ajassa kuin aiemmin viisitoista. Silloin viisi muuta voi viettää vapaata lastensa kanssa, ulkoiluttaa vanhuksia jne.

NL:sta tiedämme, että taloudellisen vallan keskittyminen yhteen poliittisen vallan kanssa ei johda hyvään. Samoin hintasignaali toimii, eikä kaivosmiehen tarvitse tietää miten malmia lopulta käytetään peltikaton tai raastinraudan valmistamiseen.

Demokratian suhteen tietysti ihan triviaalijuttuna naisten äänioikeus ei ole kuin reilun sadan vuoden ikäinen juttu. Ei se nyt varsin kansanvaltaa ole, jos heti alkuunsa puolet kansasta suljetaan pois.

Lue lisää

Kilpailukyky ei mitään muuta olekaan kuin suhteellista. Itse asiassa koko maailmankaikkeudessamme suurin osa asioista on suhteellisia, ja kaiken lisäksi ihmisen aivot pystyvät käsittämään vain ja ainoastaan suhteellisia asioita, vaikka jotkut fanaatikot, uskonnolliset tai EK:n palkkaamat, usein muuta väittävätkin. Koska heiltä puuttuu, heh heh, suhteellisuuden tajua.

Kilpailukyvyn kasvattaminen ei koskaan ole ollut mitään rakettitiedettä. Se on niin yksinkertainen asia, että jopa liikaa häkää pönttöönsä vetänyt virkapuutto diplomi-insinööri keksii ratkaisun: pidennetään työaikaa. Seuraavaksi voidaankin sitten kokeilla vaikkapa ruoskaa työnvauhdittajana ja kas, sehän parantaisi työllisyystilannetakin kun tarvittaisiin ruoskijoita työpaikoille. Vakavammin ilmaisten kilpailukyvyn kasvattaminen ei tosiaan ole mikään nollasummapeli, vaan täystyöllisyyden vallitessa summa on positiivinen ja työttömyyden vallitessa negatiivinen, ja sitä enemmän mitä heikompi AY-liike on, jolloin kiusaus kasvattaa tuotantoa muuten kuin rationalisoimalla lisääntyy. Silkkaan voitontavoitteluun perustuva liike-elämä ilman keinoja rajoittavia instituutioita aiheuttaa markkinatalouteen aina työvoimanylitarjontaan liittyvän deflatorisen tendenssin, joka hidastaa kasvua ja elintason kohoamista. Voimakas AY-liike taas ruoskii yhteiskunnan voimakkaaseen kasvuun, joka tapahtuu nimenomaan teknologisin innovaatioin ja hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Puheet siitä, että palkkojen alentaminen parantaisi työllisyyttä, ovat täydellistä roskaa. Vapaassa markkinataloudessa palkkojen alenema viedään hintoihin ja sen jälkeen ollaan suhteellisesti taas samassa tilanteessa kuin oltiin ennen palkkojen alentamista paitsi että ihmisten velat ja niiden korot eivät ole alentuneet. Seurauksena on luottokriisi ja sen aiheuttama taantuma. Periaatteessa savimajatyöläisiä vastaan voidaan kilpailukykyä parantaa omaa palkkatasoa laskemalla, mutta käytännössä se ei vaikuta mitään, ellei elintasoa tiputeta samalle savimajatasolle tai kustanneta erotusta yhteiskunnan ottamana velkana, millä nykyinen vapaa globaali markkinatalous kaikissa länsimaissa rahoitetaankin, Saksaa ja Japania myöten. Elintason pudottaminen Intian "tuottavalle" tasolle meidän oloissamme tarkoittaisi massakuolemia, ilmastostamme johtuen. Sellaista on se "raudankova talousrealismi" kilpailukykypuheiden takana, ja ilmeisesti tarpeelliset tullirajat, jotka olisivat taanneet nopeamman ja tasaisemman kasvun koko tänä aikana, kun olemme pelleilleet tämän globalisaation kanssa, muodossa tai toisessa palaavat.

Poliittisen ja taloudellisen vallan liitosta taisi kirjoittaa jo sellainen herra kuin Karl Marx jotain. Asiahan on niin hauskasti, että se mitä hän nimitti valtiokapitalismiksi on tosiaan todellisuutta vaikkapa nykypäivän USA:ssa, mutta monilta käytännön sovellutuksiltaan se yllättävän vähän poikkeaa kommunismista. Ja senhän me näemme jo nyt Suomessakin. Tässä on nyt reilut 20 vuotta "menty länteen" ja "opeteltu markkinataloutta" niin, että me emme koskaan YYA-aikana olleet niin idässä markkinoiden osalta tai niin lähellä kommunistista talousjärjestelmää kuin olemme nyt. Yhteiskunta rahoittaa liike-elämää tavalla, jota ei olisi koskaan hyväksytty niinä aikoina, ja niinpä sellaisia rahavirtoja nähtiin silloin vain itärajan takana.

Naiset ovat olleet yllättävän mukautuvainen ryhmä suostuessaan alistettuun asemaansa. Naiset ovat enemmistönä uskonnollisessa toiminnassa ja aika paljon on vielä kertomatta siitä, että heidän osuutensa myös kristinuskon syntyyn oli suurempi kuin uskonnollisten tekstien perusteella voisi luulla. Niissä kun ei mainita varakkaita roomalaisia sotilaiden leskiä, jotka tukivat kristittyjä näiden pasifististen ajatusten vuoksi.

Kun kuuntelee julkista keskustelua, ja varsinkin jos seuraa sitä netissä... mihin ihmiset yleensä niitä aivoiksi kutsuttuja klönttejään käyttävät? Ilmeisesti pääasiassa painamaan niskanikamiaan kasaan. Hyvin harvalla tuntuu olevan mitään järjellistä sanottavaa ja heilläkään ei koko aikaa.

Aivan, bkt:n lisäksi on hyviä elämän laadun mittareita. Ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapaus on yksi tärkeää mittari.