Toppitakiloitu teräsvene jossa saalingit suoraan sivulla ja pikkuvantit 2x/puoli. Olen kiristänyt rikin perstuntumalla niin piukkaan kuin olen uskaltanut, tietyissä olosuhteissa masto kuitenkin pumppaa ja tärisyttää koko venettä ikävästi parkissa oltaessa. Purjehtiessa en ole huomannut pumppausta. Onko neuvoja?:)
Maston pumppaus
SunnuntaiSeilori
39
1322
Vastaukset
- jo.loppuu.pumppaus
Mikäli masto on "parkissa" sivulta katsottuna viivasuora koitapa muuttaa tilannetta. Siis keskeltä pitäisi olla x mm taaempana kuin ala- ja yläpään välinen suora viiva.
Mittaa maston dimensio edestä taakse samalta korkeudelta keskeltä mastoa. x tulisi olla suunnilleen 0,4...1 % siitä, riippuen ko dimension ja maston pituuden suhteesta. - toinen.aloittelija
Eräs konsti on yrittää takastaagin kiristyksellä saada masto kaarelle sen verran, että pumppaus loppuu. Pumppaushan johtuu vortex-ilmiöstä, maston suojan puolella virtaus irtoaa vuoroin puolelta, vuoroin toiselta. Seldenillä on (ainakin on ollut) ison nostimella ylös vedettävä härpäke, joka muuttaa virtauksen niin, ettei syklistä irtoamista ja sen aiheuttamaa pumppausta synny.
- SunnuntaiSeilori
Takastaagin kiristyksellä maston taivuttaminen ei onnistu, etustaagi kun on samalla korkeudella. Ounastelen että nuo neljä alempaa vanttia vaikuttavat taivutukseen tässä tapauksessa, en kuitenkaan ymmärrä kumpaa kiristämällä, etummaisia vai takimmaisia saisin sen oikeaan 'taivutuskulmaan'. Tottakai etummaisia kiristämällä sen saisi teoriassa karrelle kuten pitää mutta kun asia ei toimi niin käytännössä, syystä jota en tiedä.
- näillä
Saahan sen toppirikinkin kaarelle kun ylhäällä on tukipisteet ja maston puolivälissä sekä myös juuressa on tukipisteet
- toinen.aloittelija
Peräharuksen kiristäminen , vaikkakin kiristää myös etuvanttia, siirtää maston toppia taaksepäin . Masto kun on tuettu keskivälistä etu- ja taka-alavanteilla, niin etualavantit kiristyvät myös ja masto taipuu kaarelle, kuten 'näillä' jo sanoi. Tolppahan usein on tukeva, eikä sitä uskalla paljoa taivuttaa (kaarelle on kyllä tässä liioittelua). Tällä voi yrittää, varmempi on se härpäke ison urassa.
- seppomartti
"keskeltä pitäisi olla x mm taaempana kuin ala- ja yläpään välinen suora viiva."
Olen tottunut tekemään päin vastoin eli keskikohta kaarelle eteenpäin eikä taaksepäin. Nimitettänee lepotilassa "prebendiksi".
"Pumppaushan johtuu vortex-ilmiöstä".
Tuulen voima ja vortex voivat minusta aiheuttaa värinän eli seisovan aallon takilassa, mikä äänellään häiritsee. Mutta jos masto tuulen voimasta notkuu niin enpä haluaisi olla veneessä. Niin vetelää mastoa ja rikausta ei ole tullut vielä vastaan. Voi tietenkin olla vaihtelevaa terminologaiaa eri ihmisillä koska pumpuista einole kyse. Mutta minulle maston "pumppaus" merkitsee maston notkumista aallokossa ja se on p itää pyrkiä estämään. Kerron tarinan. 70-luvulla ruotsalainen avomeriraaseri "Knock on wood" oli Pohjanmerellä matkalla Englantiin purjehduskilpailuun. Babystay irtosi kansikiinnityksestään ja masto rupesi "pumppaamaan". Masto tuli alas ja miehistö jätti veneen. Vortexeja ja vonkumista varmaan oli myrkyisellä merellä myös niin kauan kun masto oli ylhäällä.- HR312
Höpöä.
Maston pumppaus satamassa on tavallinen ilmiö toppirikatulle yksisaalinkiselle mastolle. Katso Googlella vaikka "mast pumping" ja löydät vinkkejä fendarien roikottamisesta ja köysien kietomisesta pyörteen rikkomiseksi. Ei ole vaarallista, maston pumppaaminen purjehtiessa on ihan eri asia. On tuosta joku Seldenin dokumenttikin.
Maston uraan toi tosiaan hankkia sellaisen suikaleen, joka vedetään nostimella ylös ja joka rikkoo pumppaamista aiheuttavan pyörteen. Paras vinkki on vain oppia sietämään pientä värinää tietyllä tuulen suunnalla ja nopeudella, yleensä pumppaus alkaa kun tuuli on suoraan sivulta ja aika heikkoa. - HR312
No tässä vielä linkki tuohon Seldenin dokkariin. Oikea hakusana olikin "pumpingin" ohella "vibration".
http://www.seldenmast.com/files/1380900733/595-561-E.pdf
Nimim. "40 vuotta pumpannut ja yhä seiväs pystyssä" - Granadaadaa
HR312 kirjoitti:
Höpöä.
Maston pumppaus satamassa on tavallinen ilmiö toppirikatulle yksisaalinkiselle mastolle. Katso Googlella vaikka "mast pumping" ja löydät vinkkejä fendarien roikottamisesta ja köysien kietomisesta pyörteen rikkomiseksi. Ei ole vaarallista, maston pumppaaminen purjehtiessa on ihan eri asia. On tuosta joku Seldenin dokumenttikin.
Maston uraan toi tosiaan hankkia sellaisen suikaleen, joka vedetään nostimella ylös ja joka rikkoo pumppaamista aiheuttavan pyörteen. Paras vinkki on vain oppia sietämään pientä värinää tietyllä tuulen suunnalla ja nopeudella, yleensä pumppaus alkaa kun tuuli on suoraan sivulta ja aika heikkoa.Esim. Granada 31 "tyyppivika" on ko. maston pumppaus, ja kun masto "värisee" niin se tuntuu koko veneessä. Eikä siihen auta mikään maston taivutus tai vanttien tai staagien kireyden säätö. Ehkä ne lepparit ison nostimella mastoon voi auttaa mutta ei ole kokeiltu vaan hyväksytty että vene malttamattomana kuopii jalkaa kun tuuli viriää :D
- SunnuntaiSeilori
HR312 kirjoitti:
Höpöä.
Maston pumppaus satamassa on tavallinen ilmiö toppirikatulle yksisaalinkiselle mastolle. Katso Googlella vaikka "mast pumping" ja löydät vinkkejä fendarien roikottamisesta ja köysien kietomisesta pyörteen rikkomiseksi. Ei ole vaarallista, maston pumppaaminen purjehtiessa on ihan eri asia. On tuosta joku Seldenin dokumenttikin.
Maston uraan toi tosiaan hankkia sellaisen suikaleen, joka vedetään nostimella ylös ja joka rikkoo pumppaamista aiheuttavan pyörteen. Paras vinkki on vain oppia sietämään pientä värinää tietyllä tuulen suunnalla ja nopeudella, yleensä pumppaus alkaa kun tuuli on suoraan sivulta ja aika heikkoa.Kiitos!
- HR312
SunnuntaiSeilori kirjoitti:
Kiitos!
Ole hyvä, itse selvittelin tuon ilmiön syytä silloin kun tämä Rassy-pas*a tuli hankittua. Olisi pitänyt ostas Bavaria.
Toppirikisessä käytetään babystaagia pumppauksen estämiseen.
- Seglare2
Tässä nyt puhutaan kahdesta ihan eri asiasta: pumppaus vs. värinä.
Otetaan esimerkki maalla seisovista teräsputkisista savupiipuista. Ne eivät tuulen vaikutuksesta pumppaa mutta värinän estämiseksi niihin hitsataan sellainen kierteinen soiro joka rikkoo tuulen virtauksen.- AeroMystiikkaa
Puhut asiaa. Ilman tuota spiraalia pyöreässä savupiipussa, se hajoaa melko nopeasti.
Tuota spiraalia käytetetään myös vinoköysisiltojen kannattimien päällä suojaaman niitä värinältä. Värinä varmaan edellyttää, että mastoprofiiliin vapaan osuuden pituus ja muoto ovat sopivat tietyntaajuiselle värinälle. Babystaagilla saa maston vapaan pätkän jännitettyä niin, ettei se värise ainakaan alkuperäisellä taajuudella.
AeroMystiikkaa kirjoitti:
Puhut asiaa. Ilman tuota spiraalia pyöreässä savupiipussa, se hajoaa melko nopeasti.
Tuota spiraalia käytetetään myös vinoköysisiltojen kannattimien päällä suojaaman niitä värinältä.Ei se ainakaan nykyään niin ole. Kaipa niiden värinätaajuudet osataan nykyisin laskea.
- Jurristikko
Nyt sitten pitäisi olla joku kirjanoppinut kertomassa milloin on kyse pumppauksesta ja milloin värinästä. Samoinhan se masto käyttäytyy, mutta kyse on taajuudesta. Tuulen aiheuttama "värinä" on siksi matalataajuista ja voimakasta että sana värinä voi tuntua tässä yhteydestä liian hempeältä ilmaisulta. Pumppaus ei sekään ole hyvä, taajuus on siihen liian suuri. Mutta kuten aiemmin todettiin, esim. englanninkielistä aineistoa löytyy sekä hakusanoilla mast pumping että mast vibration.
Mitä pirun välii tuolla sanalla ees on tässä yhteydessä, jos ilmiön kanssa tekemisiin joutuneet ymmärtävät asian. Ne taas jotka eivät ikinä ole nukkuneet veneessä jossa masto pumppaa tai värisee satamassa, voisivat pysyä pois keskustelusta, sorry vaa... - seppomartti
Kuten arvelin,terminologia voi ollavaihteleva koka pumpuista tai pumppaamisesta ei ole kyse..Edellä kerroin esimerkin. Jos maston "pumppauas" tarkoittaa notkumista, kuten minun terminologiassani, on se vaarallista muttei häiritsevän kuuloista vaan pikemminkin kuulumatonta. Jos se "pumppaus" on tuulen aiheuttamaa värinää takilassa niin ilmiö on vaaraton mutta häiritsevä. Alus on silloin ilmeisesti kuin kielisoitin. Masto kuin kitaran kaula ja vaijerit kieliä. Babystay olisi talla ja runko kaikupohjana. Kiritystä muuttamalla pitäisi olla mahdollista vaikuttaa jaksolukuun.
Ei muistu mieleen kuin Ohlsson 29, jonka takila ulisi tuulessa laiturissa ja tärinä tuntui sisälle. Soittimen virittely vaikutti ääneen ja usein hiljenikin. Maston massa on niin iso, että epäillä sopii maston värähtelyä moisella hertsiluvulla äänen tuottamiseksi. Kielisoittimen kieli värähtelee seisovalla aallolla ja kielessä on solmukohta tai - kohtia. Vaijerit tuntuisi todennäköisemmältä äänilähteeltä vaikka aiheuttava tuulipyörre olisi mastosta peräisin.
Siinä teille on iltaharrastus viritellä instrumenttia. Fendarit vanttien ja staagien väliin ja tyveen vaimentamaan. Väriseekä masto yksinkin?. - Jurristikko
seppomartti kirjoitti:
Kuten arvelin,terminologia voi ollavaihteleva koka pumpuista tai pumppaamisesta ei ole kyse..Edellä kerroin esimerkin. Jos maston "pumppauas" tarkoittaa notkumista, kuten minun terminologiassani, on se vaarallista muttei häiritsevän kuuloista vaan pikemminkin kuulumatonta. Jos se "pumppaus" on tuulen aiheuttamaa värinää takilassa niin ilmiö on vaaraton mutta häiritsevä. Alus on silloin ilmeisesti kuin kielisoitin. Masto kuin kitaran kaula ja vaijerit kieliä. Babystay olisi talla ja runko kaikupohjana. Kiritystä muuttamalla pitäisi olla mahdollista vaikuttaa jaksolukuun.
Ei muistu mieleen kuin Ohlsson 29, jonka takila ulisi tuulessa laiturissa ja tärinä tuntui sisälle. Soittimen virittely vaikutti ääneen ja usein hiljenikin. Maston massa on niin iso, että epäillä sopii maston värähtelyä moisella hertsiluvulla äänen tuottamiseksi. Kielisoittimen kieli värähtelee seisovalla aallolla ja kielessä on solmukohta tai - kohtia. Vaijerit tuntuisi todennäköisemmältä äänilähteeltä vaikka aiheuttava tuulipyörre olisi mastosta peräisin.
Siinä teille on iltaharrastus viritellä instrumenttia. Fendarit vanttien ja staagien väliin ja tyveen vaimentamaan. Väriseekä masto yksinkin?.Sorry, mutta et tiedä mistä on kyse. Kun masto pumppaa/värisee satamassa, niin ei se todellakaan ulise, vaan taajuus voisi olla luokkaa 5-10 Hz. Termi "tutina" voisi olla tuon pumppauksen ja värinän väliltä oikea kompromissi?
- toinen.aloittelija
seppomartti kirjoitti:
Kuten arvelin,terminologia voi ollavaihteleva koka pumpuista tai pumppaamisesta ei ole kyse..Edellä kerroin esimerkin. Jos maston "pumppauas" tarkoittaa notkumista, kuten minun terminologiassani, on se vaarallista muttei häiritsevän kuuloista vaan pikemminkin kuulumatonta. Jos se "pumppaus" on tuulen aiheuttamaa värinää takilassa niin ilmiö on vaaraton mutta häiritsevä. Alus on silloin ilmeisesti kuin kielisoitin. Masto kuin kitaran kaula ja vaijerit kieliä. Babystay olisi talla ja runko kaikupohjana. Kiritystä muuttamalla pitäisi olla mahdollista vaikuttaa jaksolukuun.
Ei muistu mieleen kuin Ohlsson 29, jonka takila ulisi tuulessa laiturissa ja tärinä tuntui sisälle. Soittimen virittely vaikutti ääneen ja usein hiljenikin. Maston massa on niin iso, että epäillä sopii maston värähtelyä moisella hertsiluvulla äänen tuottamiseksi. Kielisoittimen kieli värähtelee seisovalla aallolla ja kielessä on solmukohta tai - kohtia. Vaijerit tuntuisi todennäköisemmältä äänilähteeltä vaikka aiheuttava tuulipyörre olisi mastosta peräisin.
Siinä teille on iltaharrastus viritellä instrumenttia. Fendarit vanttien ja staagien väliin ja tyveen vaimentamaan. Väriseekä masto yksinkin?.On tosiaan kokemuksen mukaan kaksi eri ilmiötä: vanttien värinä (korkea taajuus) ja maston pumppaus (matala taajuus).
Tuulen tullessa suoraan edestä (meidän tapauksessa noin 4 m/s), eli ankkurissa ollessa, alkavat toppivantit värähdellä (juuri kuin kitaran kielet), ja ääni kuulostaa kuin pienellä perämoottorilla ajettaisiin lähistöllä kohtuu kovilla kierroksilla. Värinän saa loppumaan virittämällä spinnun nostimen lepäämään bvantteja vasten.
Aloittajan kysymä pumppaus esiintyy sopivalla suoraan sivulta tulevalla tuulella, muttei ole meillä esiintynyt aikoihin. Olen kyllä nähnyt tapauksia, jossa masto on alkanut pumppaamaan niin, että koko riki rytkyy ja vene tärisee. Taajuus on varmaan tuota 5-10 Hz luokkaa.
Kulussa ei kumpaakaan noista ole esiintynyt. - AeroMystiikkaa
Bossu kirjoitti:
Ei se ainakaan nykyään niin ole. Kaipa niiden värinätaajuudet osataan nykyisin laskea.
Kyllä se vain on vakava asia, eikä siinä auta mitkään laskelmat. Asiasta löytyy aika mittavasti dokumetaatiota.
Nykyisin testataan kaikki korkeammat rakennelmat tuulitunnelissa, ennenkuin tökätään ensimmäistäkään lapionpistoa työmaalla. - seppomartti
toinen.aloittelija kirjoitti:
On tosiaan kokemuksen mukaan kaksi eri ilmiötä: vanttien värinä (korkea taajuus) ja maston pumppaus (matala taajuus).
Tuulen tullessa suoraan edestä (meidän tapauksessa noin 4 m/s), eli ankkurissa ollessa, alkavat toppivantit värähdellä (juuri kuin kitaran kielet), ja ääni kuulostaa kuin pienellä perämoottorilla ajettaisiin lähistöllä kohtuu kovilla kierroksilla. Värinän saa loppumaan virittämällä spinnun nostimen lepäämään bvantteja vasten.
Aloittajan kysymä pumppaus esiintyy sopivalla suoraan sivulta tulevalla tuulella, muttei ole meillä esiintynyt aikoihin. Olen kyllä nähnyt tapauksia, jossa masto on alkanut pumppaamaan niin, että koko riki rytkyy ja vene tärisee. Taajuus on varmaan tuota 5-10 Hz luokkaa.
Kulussa ei kumpaakaan noista ole esiintynyt.Jos masto tärisee tuulen voimasta siten, että koko vene "rytkyy" 5-10Hz, on kyseessä kolmas ja minulle tuntematon "pumppauksen" muoto. Eiköhän selitys ole liian vetelä riki. Esimerkiksi suora tai värään suuntaan taivutettu masto, liian vähän pänniä seisovassa takilassa, liian vetelä mastoprofiili? Tähän spekulointiin sopii, ettei ilmiö esiinny purjehtiessa.
- toinen.aloittelija
seppomartti kirjoitti:
Jos masto tärisee tuulen voimasta siten, että koko vene "rytkyy" 5-10Hz, on kyseessä kolmas ja minulle tuntematon "pumppauksen" muoto. Eiköhän selitys ole liian vetelä riki. Esimerkiksi suora tai värään suuntaan taivutettu masto, liian vähän pänniä seisovassa takilassa, liian vetelä mastoprofiili? Tähän spekulointiin sopii, ettei ilmiö esiinny purjehtiessa.
Muistikuva omassa veneessä pumppuksen pienestä ohimenevästä alusta saattaa olla vesillelaskun jälkeen, ennenkuin vantit on kiristetty purjehtiessa.
Satamassa olen nähnyt varsin voimakasta ja äänekästä rikin pumppausta, tuuli on tuolloin ollut kovempi. Riki on varmastikin vetelä ja mastoprofiili kapeahko. Luulen, että siinä on kyseessä sopivat tuuliolosuhteet ja maston sopivan pituiset osuudet resonanssin syntymiseen, eikä tuo pumppaaminen ole ollut pitkäkestoista. - Granadaadaa
seppomartti kirjoitti:
Jos masto tärisee tuulen voimasta siten, että koko vene "rytkyy" 5-10Hz, on kyseessä kolmas ja minulle tuntematon "pumppauksen" muoto. Eiköhän selitys ole liian vetelä riki. Esimerkiksi suora tai värään suuntaan taivutettu masto, liian vähän pänniä seisovassa takilassa, liian vetelä mastoprofiili? Tähän spekulointiin sopii, ettei ilmiö esiinny purjehtiessa.
Mitäpä tarkoittaa vetelä riki? Granada 31, kaksilla saalingeilla ja vantit tiukalla ei ole kovin "vetelä" mutta masto tärisyttää venettä satamassa kun tuulee sopivasti. Tämä on ko. venetyypin takilan ominaisuus, kuten esim. sailguiden omistajakommenteista voi lukea: "Tendens till att masten "pumpar" i natthamn = störande", "Masten med doble salingshorn begynner lett å pumpe øvre saling i havn pga. vind", "Masten pumpar vid kraftig vind även när man ligger still, detta är störande för nattsömnen" joten kyse ei ole vain minun trimmaamasta takilasta
Granadaadaa kirjoitti:
Mitäpä tarkoittaa vetelä riki? Granada 31, kaksilla saalingeilla ja vantit tiukalla ei ole kovin "vetelä" mutta masto tärisyttää venettä satamassa kun tuulee sopivasti. Tämä on ko. venetyypin takilan ominaisuus, kuten esim. sailguiden omistajakommenteista voi lukea: "Tendens till att masten "pumpar" i natthamn = störande", "Masten med doble salingshorn begynner lett å pumpe øvre saling i havn pga. vind", "Masten pumpar vid kraftig vind även när man ligger still, detta är störande för nattsömnen" joten kyse ei ole vain minun trimmaamasta takilasta
Siinä ei näytä olevan babystaagia. Se voisi tilannetta parantaa, edes irroitettavana.
- Granadaadaa
Bossu kirjoitti:
Siinä ei näytä olevan babystaagia. Se voisi tilannetta parantaa, edes irroitettavana.
Babystaagin korvaavat eteen suuntautuvat alavantit. Tietysti jos baby olisi mastossa ylempänä kun alasaalingeista lähtevät vantit, niin ongelma ratkeaisi luultavimmin. Yhden omistajakommentin mukaan masto tutisee yläsaalinkien kohdalta eli olisiko jänneväli alavantit/saalingit ja toppi/etustaagi. Siltä väliltä ei ole eteen/taakse tuentaa. Voip olla näin tai voip olla olemattannii...
- seppomartti
Mutta sehän on normaali järjestelmä, ettei kaksisaalinkisessa mastossa o!e alemman saalingin ja topin välillä mitään.. Eikä pumppua laisinkaan. Arvoitus ei ratkea ruotsin kieleen vaihtamalla. Jos venettä heiluttava tutina osuisi kohdalleni kiristäisin takilaa ja tarkistaisin maston raken ja kaarevuuden.
Esimerkkinä mainittu Granada 31 tuskin on takilaltaan ainutlaatuinen. Maston valmistajia Euroopassa ei ole monia ja yleensä mastot ovat toistensa kaltaisia kunkin aikakauden mukaan. - Granadaadaa
seppomartti kirjoitti:
Mutta sehän on normaali järjestelmä, ettei kaksisaalinkisessa mastossa o!e alemman saalingin ja topin välillä mitään.. Eikä pumppua laisinkaan. Arvoitus ei ratkea ruotsin kieleen vaihtamalla. Jos venettä heiluttava tutina osuisi kohdalleni kiristäisin takilaa ja tarkistaisin maston raken ja kaarevuuden.
Esimerkkinä mainittu Granada 31 tuskin on takilaltaan ainutlaatuinen. Maston valmistajia Euroopassa ei ole monia ja yleensä mastot ovat toistensa kaltaisia kunkin aikakauden mukaan.Arvoitus ei ratkea, vaihtoi sitten ruotsiin tai tanskaan. Kyse oli ko. venetyypin omistajien kommenteista. Sen perusteella Granadan takila (Isomat) tutisee hyvinkin yleisesti, eikä kellään ollut ratkaisua asiaan. Tässä on nyt se ero, että minä puhun kokemuksesta, sinä oletuksista ja teoriasta. Tietenkin mastoa on trimmattu, on rakea ja kaarvuutta (alaetuvanteilla sitä saa ja takastaagin säätö on vakiona). Ei auta.
Ehkä kyse on mitoituksista. Granadan masto on lyhyt, erikoisen lyhyt kaksisaalikiseen takilaan. Kannella seisovana ehken 12 m (merenpinnasta 14).
Teoriaa tosiaan löytyy googlella "mast pumping" ja "mast vibration" hakusanoilla. Mitkään niiden tarjoamista ratkaisuista eivät ole samoja kuin sinun, vaan esim. ison nostimella leppareita mastoon tms. virtauksen häirintäkeinoja.
Vaikka olet kokenut, et ole kaikkea kokenut, eikä sinun tarvitse kaikkea tietää eikä neuvoa. Tässä yksi esimerkki siitä.
- Vois-imee
Vöi hälllwetti se maston pumppaus on ihånåå ...
- joofan
Spinnupuomin nostinköyden kun laittaa mahdollisiman taakse varvaslistaan ja vetää tiukkaan ,
niin vapina kyllä loppuu - Gullervo18
Minulla on toppirikinen purjevene. Pikkuvantit 4 kpl tulee mastolla samaan kohtaan, joten on hankala saada samaa kireyttä kaikkiin neljään. Hankin vaijerin jännitysmittarin ja sen jälkeen homma onnistui. Kun kireys on saatu säädettyä mittarin ohjeiden mukaan, mitaan dikitaalisella työntömitalla vanttiruuvin kierteiden väli. Näin voi suraavana vuonna mittaamalla palauttaa oikea kireys vaijereihin. Samalla mittarilla saadaan myös takastaagiin oikea kireys. Tämän jälkeen pitäisi vapinat loppua.
Gullervo18- mikä.on.oikea
Mikä on toppirikissä takastaagin oikea kireys? Omassa toppirikisessä ainakin takastaagi oli tärkeä säätökohde.
- TS36
Vaikken omaa suuremmalti kokemusta toppirikisistä, tarkkailisin maston suoruutta sivusuunnassa purjehtiessa.
- Gullervo18
Peruskireys on jännitemittarilla 15% murtolujuudesta. Minulla on käytössä Loos & Co jänitemittari. Perinteinen tapa on laittaa vaijeriin 2m mitta ja kiristää sen veran vanttiruvia, että vaijeri venyy 3 mm 2m matkalla. Eli takastaagi kiristetään käsin niin taukalle kun saadaan. Sitten takastaagiin 2 m mitta (esim. timnpurin taittomitta) yläpäästä lukkopihdillä vaijeriin kiinni ja siten merkitään teipillä mitan alapää. Vvanttiruuvia kiristetään niin kauan että saadaan 3 mm rako teipin ja mitan alapään väliin.
Gullervo18 - hytkyyy
Ei pidä paikkaansa että maston matalataajuuksinen pumppaaminen veneen parkissa ollessa johtuisi väärin kiristetystä rikistä tms...
Omassa toppirikisessä retkiveneessä on kahdet alavantit eteen ja taakse ylävantit ja alemmat ylävantit (D1 D2). Takila on viritetty ns. kovan kelin trimmiin eli kireälle. Prebendiä on sopivat määrät ja näin pois päin. Vanttimittarillakin tänä vuonna tarkistin, vaikka yleensä vedän tän matolaatikon trimmit vaan perstuntumalla ja jätän tarkemmat mittailut kisaveneisiin
Joka tapauksessa masto hytkyy vain ja ainoastaan kun vene on parkissa ja tuuli on sivusta n. 4-6 m/s. Voi pumpata tällöin aika kovaakin, resonoi runkoon ja aiheuttaa unettomia öitä keulahytissä. Takastaagin kiristämisellä tai löysäämisellä ei ole vaikutusta. Viime kesänä koko riki oli hieman löysemmällä, en osaa sanoa oliko eroa. Pumppaamisen lopettaa 2-3 fendarin vetäminen peräkkäin mastoon stuuran fallilla. Munkin veneessä on Isomatin masto (14 m). Eli ketjun aloittajalle: Et ole luulosairas.- Granadaadaa
Kiitos tästä kommentista. Aloin jo väsymään, kun ei jaksa tolkuttaa ettei se ole säädöistä kiinni vaan on tietyn rikityypin ominaisuus.
Silti nämä vaan jatkavat: "tiukkaa vantit", "vedä spinnufalli kireälle taakse", "väännä mastoa", "lisää rakea"...
Hohhoijaa - tyypit joilla ei ole omakohtaista kokemusta rikistä, joka tutisee satamassa, luulevat tietävänsä mutta minä tiedän heidän luulevansa :-/
Tuo fendarit mastoon on kait yleisin ratkaisu, joka toimii. On kait myös ihan tuota tarkoitusta varten kehitettyjä mastoon vedettäviä lärpäkkeitä. Myös (spinnun) nostimen kiertäminen (useita kierroksia) maston ympäri voi olla toimiva. En ole kokeillut Granadassa, alasaalingit ovat aika alhaalla.
Teoriaa asiasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Vortex_shedding - HR312
Itselläni hytkyy Hallberg Rassyn Seldenin masto. Toppiriki, saalingit sivuilla. Ruotsissa näkee välillä vastaavissa mastoissa fendereitä, välillä sitä purjekankaista suikaletta joka rikkoo pyörteet. Itse olen antanut vaan hytkyä.
- seppomartti
Yo tutisevista mastoista ei ole yllä aivan tyhjentävää rakenneselostusta mutta rohkenen ehdottaa teoreettiselta pohjalta ratkaisua arvoitukseen. Oletan, että kyse on kaksisaalinkisista mastoista, inline saalingeista ja huonosta suunnittelusta.
Nykyiset kaksisaalinkiset mastot eivät tutise, vaikka samat tuulen pyöteet niissäkin toppirikeissä vaikuttavat. Molemmat taakse suunnatut saalinkiparit tunkevat mastoa eteenpäin. Saalingin tyveen kiinnitetyt vantit vetävät taaksepäin. Mastopitki on 4-5 korkeudesta tuetut ja stabiilit. Prebend on säädettävissä.
Saalingit sivulle suunnattuna eivät tue samalla mekanismilla. Oletan , mutten tiedä kun ei ole yllä mainintaa, että ylemmän saalinkiparin korkeudella on vain D2, mikä ei tue mastoa eteen-taakse. Oleellinen elementti ko mastotyypiussä on väliharus ja check stay. Näillä maston yläosa normaalisti tuetaan. Jos on kolmesaalinkinen riki niin tuenta on ylimmässä tai molemmissa ( 2x väliharus barduuna check stay) Joskus harvoin näkee timantteja ylemmän saalingin tasossa.
Jos ylempi saalinkipari on tuettu vain D2:lla niin notkumisen estäminen tai värähtely kölin suunnassa on ilmeisesti mahdotonta estää. Minusta se olisi suunnitteluvirhe. Mahtaa olla myös vaikea taivuttaa yläosaa, pikemminkin reivattu isopurje pitäisi vetää mastoa kaarelle taaksepäin.
Arvasinko teoreettisessa pähkäilyssä oikein yläsaalingin seudun tuennan? Jos arvasin niin arvoitus on ratkaistu. - Anonyymi
Mainuttu 5-10Hz taajuus...sille välille osuminen on lähellä,tai täysin planeetta maan omaa hertsiä eli schumannin resonanssia joka on 7.38Hz.
Tulipa vain mieleeni...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https3103513En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e831659- 431500
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan561415En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o271280Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej471240Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(491202Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change61180- 261137
Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka1771129