Vihaan tätä palstaa lähtökohtaisesti kaiken turhan pskn ja nyymien provoilun takia mutta kirjotan nyt silti ensimmäistä ja viimeistä kertaa.
Koitan pitää kyselyt minimissä, en kerkeä vastauksia muutenkaan lukemaan montaa päivää.
Tilanteeni on ajautunut vihdoin lopulta ja viimein siihen pisteeseen kun itsemurhan ajattelu ei ole enää ns. ’haaveilua.’
Taloudellinen tilanne on pahassa pulassa, eikä oma vaan läheisten, joka on omaa syytäni. Vuoden kamppailun jälkeen pyysin apua taholta jolla on rahaa, mutta hän kieltäytyi. Ja kyllä, minun tapauksessa raha olisi antanut toisen vaihtoehdon.
Nyt olen tehnyt rikosilmoitukset itsestäni, selittänyt allekirjoitusten kera oman vikani jotta läheiseni ei joudu maksamaan minun tekemiä rikoksia (=indentiteettivarkaus, törkeä petos jne). Jälkeeni jää oman maailmani tärkein ja rakkain tytär, jonka vuoksi sinnittelin näinkin pitkään.
Kirjoitin hänelle kirjeen jonka saa tai ei saa, (ei ole minun käsissäni se päätös) hieman vanhempana.
Muistakaa te ’lapselliset’ ja lapsettomat myös, aina on joku asia mikä saa jaksamaan vielä seuraavan päivään. Sitten kun jaksamus loppuu, älkää tunteko pahaa oloa. Miksi elää loppuelämää kärsien vaan jotta muiden ei tarvisi surra?
Ja kirjoittakaa ulos ajatukset, kirjeenä, runona, minä vaan. On parempi lähteä kun kaikki ajatukset on sanottu.
Jos joku kerkeää tämän lukea ennen kuin poistun, ja haluaa yksityisesti jotain sanoa/kertoa niin email on [email protected]
Koitan pitää kyselyt minimissä, en kerkeä vastauksia muutenkaan lukemaan montaa päivää.
Tilanteeni on ajautunut vihdoin lopulta ja viimein siihen pisteeseen kun itsemurhan ajattelu ei ole enää ns. ’haaveilua.’
Taloudellinen tilanne on pahassa pulassa, eikä oma vaan läheisten, joka on omaa syytäni. Vuoden kamppailun jälkeen pyysin apua taholta jolla on rahaa, mutta hän kieltäytyi. Ja kyllä, minun tapauksessa raha olisi antanut toisen vaihtoehdon.
Nyt olen tehnyt rikosilmoitukset itsestäni, selittänyt allekirjoitusten kera oman vikani jotta läheiseni ei joudu maksamaan minun tekemiä rikoksia (=indentiteettivarkaus, törkeä petos jne). Jälkeeni jää oman maailmani tärkein ja rakkain tytär, jonka vuoksi sinnittelin näinkin pitkään.
Kirjoitin hänelle kirjeen jonka saa tai ei saa, (ei ole minun käsissäni se päätös) hieman vanhempana.
Muistakaa te ’lapselliset’ ja lapsettomat myös, aina on joku asia mikä saa jaksamaan vielä seuraavan päivään. Sitten kun jaksamus loppuu, älkää tunteko pahaa oloa. Miksi elää loppuelämää kärsien vaan jotta muiden ei tarvisi surra?
Ja kirjoittakaa ulos ajatukset, kirjeenä, runona, minä vaan. On parempi lähteä kun kaikki ajatukset on sanottu.
Jos joku kerkeää tämän lukea ennen kuin poistun, ja haluaa yksityisesti jotain sanoa/kertoa niin email on [email protected]
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kirjoituksesi sai minut kyyneliin. Toivotan sinulle levollista lähtöä ja jaksamista rakkaillesi. Olen itsekin vakavasti miettinyt itsemurhaa mutta uskallus ei riitä, vielä sinnittelen täällä rakkaan pienen poikani takia. Ehkä joku päivä kun jaksaminen loppuu eikä oman hengen ottaminen pelota niin kovasti minäkin jätän tämän surkean elämäni taakse.
Typerää tehdä itsari pelkän rahan takia. Se on vain paperia jolle on annettu nimellinen arvo. Se on lopulta vain tekosyy. Ottakaa itseänne niskasta ja hoitakaa virheenne. Ei se varmasti ole helppoa mutta palkitsee lopussa.
Kuolema ei ole ratkaisu mihinkään ja oikeasti te ette halua kuolla vaan päättää kärsimyksenne ja onnistua elämässänne. Elämä jatkuu kuoleman jälkeen ja asioiden korjaaminen sitten onkin todella vaikeaa. Muistakaa että vain parhaimpia koetellaan.
Parhaimpia koetellaan? Siinä on kuule parhaus kaukana kun oot elänyt lapsuuden perhe-helvetissä johon kuluu väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, nöyryyttämistä ja kaikkea muuta mitä siihen ei pitäisi kuulua.
Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.
Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.
Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä. Ainoastaan tähän helvettiin ihminen tuomitsee itsensä ja luulee, että itsemurha on ulospääsykeino. Tosiasiassa se on sisäänkäynti pahempaan todellisuuteen kuin se, josta ihminen yritti paeta itsemurhalla.
Pidä hauska viikko etelän maissa. Juo,syö ja naiskentele. Sen jälkeen elämä maistuu ja kirkastuu.
Sinne meni ap.
Paikkaan josta ei palata kertomaan terveisiä.
"... molemmilla puolilla on mulla tuttuja" (Jaakko Teppo)
Kepeät mullat haudallaan!
Muistakaa kirjoittaa jäähyväiskirje Sipilälle :) [email protected]
Saattaisi auttaa muita kärsiviä, jos Sipilällä olisi yhtään inhimillisyyden rippeitä jäljellä. Hän kun on leikannut mm. lääkekorvauksista ja muutenkin lisännyt huono-osaisimpien ahdinkoa.
Vaikuttaa "allun" provojuttujen jatkumolta tääkin aloitus. Addiktinhan pelastaa terveempi vain addiktikohde.
Alluhan on sodanjaloista vanhempiensa tuomana kärrätty.
Tuota...kun se minustakin kirjoittaa koko nimelläni Anjalankoski palstalla, laitan edes hänen oikean v.v nimilyhennyksen.
tl.