Kesälomalla privanumeroon tulevat työpuhelut

Kiitos kommentista! Olen itsekin äitiyslomasijainen ja vasta vuoden ollut talossa. Meillä firman kommunikointi on ihan alkeellista. Pomo ei tiedä oikeastaan kenenkään työstä juuri sen enempää. On vaan saanut sitoutuneet ja osaavat tyypit niitä hoitamaan ja luottaa, että homma hoituu. Jos ei hoidu, tulee huutoa :D Onneksi en ole joutunut siihen pisteeseen.

Työtä on itselle ihan liikaa ja puun ja kuoren välissä tietäen, että tämän uuden ihmisen kapasiteetti tai persoonalliset avut eivät riitä ihan kaikkeen, mutta nääntyen itse työtaakan alle, sanoin, että voisi jatkaa. Uuden tyypin opettaminen taas veisi multa työaikaa ja voimia. Toisaalta sitten taas virheiden korjaaminenkin vie aikaa ja pännii. Olisinko sitten saanut ihka uuden työparin työkkärin listoilta - tuskin. Ja jokaisen pitää oppia ja antaa siihen tilaisuus.

Perfektionisti... Taitaa olla siihen taipuvaisuutta, kyllä. Tykkään myös haastaa itseni ja oppia uutta ja saan siitä onnistumisentunteita, kun vaikka saankin jonkin projektin onnistumaan. Näin itsenäistä hommaa en ole aiemmin tehnyt ja myönnän tykkääväni siitä, että olen tarpeellinen. Mutta liika on liikaa.

Totta ehkä tuokin, että mikromanagerointi on ollut ehkä hieman liiallista. Olen tottunut siihen, että tuolla tietyt asiat vain pitää hoitaa piirua myöden oikein ja "pitää olla täydellinen" (vaikka en tällaisesta ajattelusta liiemmin oikeasti perusta). Tuossa työssä vaan myös näkee samantien (palaute asiakkailta), jos homma ei mene putkeen (tilaukset ja laskut mm). Oma työhistoria on jo niin erilaisia työtehtäviä sisältävä, että olen työitseluottamukseni kasvattanut. Uskon, että selviän ja opettelen, enkä hätkähdä vähästä. Tuo kesähessu on varsin kokematon työsaralla ja on ollut itselle opettelemista siinä, että mentoroi henkistä puolta. On pehmeän kannustava, mutta kuitenkin pitää vaatiakin, että opettelee kunnolla tekemään. Tunnistan samoja epävarmuuksia hänessä, mitä itse olen kokenut joskus. Mutta asenteella selviää ja itseluottamus kasvaa.

Jotkut ihmiset eivät vaan ole käytännön ihmisiä :) Ja ehkä pelkäävät ohjelmia ja konetta. Eli vaikka on ns. pälliohjeet, ne eivät tosiaan avaudu. Tai vaativat niin paljon toistoa toiston perään, että siihen tottuu. Toki olen paljon miettinyt sitä, että mitä ohjaajana olen tehnyt huonosti, jos toinen ei ole oppinut. Sama, kun syytän helposti enemmän johtoa kuin työntekijöitä huonosta tuloksesta. Johtajien tehtävä on johtaa työtä ja ihmisiä, jotta pääsisivät tulokseen. Toki tavoitteetkin pitäisi olla ensin määritelty.

Nyt kun lomat on ohi ja syksy alkaa, on aika katsoa työtehtävät ja niiden hoitamiset. Täytyy itsekin miettiä, mitkä hommat tulisivat tämän uuden hoitoon ja mihin suuntaudun ja kehitän enemmän itse.

Mutta että lisälomapäiviäkö on turha enää itkeä? :D