Rakasta Jumalaa yi kaieb ja lähimäistäsi niinkuin itsseäsi!" Jeesus
"TOINEN TOISENNE KUNNIOITTAMIIIISESSA KILPAILKAA KESKENÄNNE!" UUSI TESTAMENTTI
"TOINEN TOISENNE KUNNIOITTAMIIIISESSA KILPAILKAA KESKENÄNNE!" UUSI TESTAMENTTI
Suurin käsky!
kerty
63721
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Siis ei kannata rakastaa sitä, joka käskee rakastamaan itseään. Kuten Jumala. Rakkaus pitää myös ansaita.
Kukaan ei pakota sinua.
Minua vähän etoo ihmiset, jotka kuvittelevat olevansa rakastamisen arvoisia. Ja käsky rakastaa itseään on jo sairasta.
Minusta sinä olet etova.
Itse ajattelen niin, että rakkautta ei tarvitse ansaita. Mielestäni tulee rakastaa myös niitä, jotka eivät "ansaitse" rakkautta.
Sinua ei varmaan kukaan rakasta....
Olet väärässä.
En ainakaan käske rakastamaan itseäni. Se on niin alhaista.
Rakkautta ei ansaita. Vanhemmat kyllä rakastavat lastaan vaikka tämä ei ole aina rakastamisen arvoinen. Samoin tekee Jumala. Tämä on kristinuskossakin aivan perusasioita.
Niin on.
No minä ainakin rakastan tai pidän "Eerikatässämoi":sta. Hän on kiva kristitty ja kirjoittelee mukavia kirjoituksia, jotka menevät yleensä Jeesuksen antaman rakkauden kaksoiskäskyn mukaan! :) Muistaakseni tällä "Eerikatässämoi":lla on seitsemän lastenlasta, jotka kaikki taitavat omalla tavalla rakastaa häntä! :)
"Rakkauden kaksoiskäsky on kristillinen termi, jolla tarkoitetaan Jeesuksen Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa esittämää käskyä rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä kuin omaa itseä. Kokonaisuudessaan raamatunkohta kuuluu
»Kun fariseukset kuulivat, että Jeesus oli tukkinut saddukeuksilta suun, he kokoontuivat neuvonpitoon. Sitten yksi heistä, joka oli lainopettaja, kysyi Jeesukselta pannakseen hänet koetukselle: "Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.[1]»
Jeesuksen ensimmäinen käsky on Viidennestä Mooseksen kirjasta,[2] toinen Kolmannesta Mooseksen kirjasta.[3] Käskyn katsotaan useimmissa kristinuskon muodoissa muodostavan kristillisen etiikan perustan."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rakkauden_kaksoiskäsky
Muuten hyvä, mutta Raamatussa, Jumala ei rakasta ketään. Ehkä Jeesusta, joka oli "minun rakas poikani". Muille ei rakkautta herunut.
Eikä Jumala anna "kasvua". Jos mokaat, niin se on henki pois.
Sinulla on vääristynyt maailmankuva torre12?
torre12: "Muuten hyvä, mutta Raamatussa, Jumala ei rakasta ketään. Ehkä Jeesusta, joka oli "minun rakas poikani". Muille ei rakkautta herunut."
Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että on luonut sen. Kaikki mitä koet rakastavasi on tässä maailmassa Jumalan luomaa. Atomi-järjestelmä on kenties ollut ennen Jumalaa, mutta minusta koko maapallo elämineen on Jumalan luomaa. Jumala on maailmassa rakkaus. Tämä on minun maailmankuvani ja eroaa tyystin sinun maailmankuvastasi?
Koska jos Jumala on rakkaus niin minun tulee rakastaa kaikkia: esimerkiksi Sinua ja Tohtori Homoa. Tohtori Homo ihastui kerran ja pyrki seuraani. Hyväksyin hänet kaveriksi, vaikka tein täysin selväksi, että olin täysi hetero. Sen sijaan, jos joku Tohtori Homo esittää jotain Seta-propagandaa, jolla ei minun maailmankuvani mukaan ole perusteita - niin ei minun tarvitse hyväksyä sitä propagandaa, vaikka sen Tohtori Homon hyväksyisin kaveriksi. Aatteita ja vaatteita ei tarvitse hyväksyä, vaikka itse ihmistä rakastaisikin ja sallisi hänen tulla seuraansa?
Kyllä "tykätä" voi myös ittestään.. vaikeaa se on sanoa että pitää.. kuullostaa käskyttämiseltä.. kuinka sitä niin vain käskystä aletaan mihinkään jos se ei nouse sisimmästä..-
Mutta eihän itseään nyt vihatakaan voi tai eikö tuntea mitään itseään kohtaan Torre? Pitäähän sitä tulla ittensä kanssa toimeen kun eroonkaan ei pääse ja siten myös pitää itsestään, ees vähäsen.
Eikö se siitä ala se muistakin tykkääminen, voisko rakastaminen olla myös hyväksymistä tms.
Vaikka sanana se voi kullostaa..niin latautuneelta, yliampuvalta..
Sanoissa on tietty lataus.. joskus ne tuntuvat aika mairealtakin.
Kuten sanassa "uskovakin" on heti tietty lataus, aika voimakaskin ja siitä tahtoo tulla tietynlainen mielikuva vaikkei tarttiskaan - niin.
"Atomi-järjestelmä on kenties ollut ennen Jumalaa,"
Eikö Jumala olekaan ollut aina ja Hän on kaiken Luoja? Jos ei ole kuka Hänet on luonut.
Sinulla näyttää olevan ihan omatekemä jumalasi.
Sanotaan, että tulkitsen Raamattu, sillä tavalla, että Jumala loi avaruutta: kuun, planeetta Maan ja auringon, mutta välttämättä hän ei luonut ideaa atomeista ja alkuaineista vaan ne olivat olemassa jo meidän universumimme ulkopuolella. Minusta Raamattua tulkiten Jumala ei ole tässä avaruudessa vaan Taivasten Valtakunnassa, joka kulkee avaruusjatkumossa rinnan meidän maailmankaikkeutemme?
Taas ateistilta väärä todistus Jumalasta:
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut.." Joh 3:16
Kiitos sanoistasi Faith.Hope.Love. Minäkin pidän sinusta :)
Oikeastaan olet jotenkin niin kiva, että olisi "enkelinä" kiva tavata joskus Taivaassa Viimeisen Tuomion jälkeen ylösnousseena. Kerran vuonna 2016 ihastuin yhteen nuoreen naiseen ja pyysin Jumalalta, että saan tavata hänet sitten Taivaassa. Jotenkin pidin mahdollisena sitä, että hän ja minä myös pääsemme Taivaaseen. Joten uskovaisena se Taivas on suuri haave! :)
Valitettavasti täällä aloittaja vääristelee Suurinta käskyä, joka on rakkauden kaksoiskäsky! :(
Siellähän me sitten tapaamme , Jumalan koko perheväki :)
Tai totta puhuen minusta tuntuu, että en pääse Taivaaseen. Silloin 2016 tuntui siltä, mutta nyt se tuntuu tosissaan siltä, että "yksin armosta". Usko saisi olla parempi ja se usko saisi näkyä paremmin hyvinä hedelminä. Hedelmistään puu tunnetaan, vaikka luterilaisuudessa teot eivät ole ratkaisevia. Pitäisi paremmin toteuttaa paremmin se suurin käsky: rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään. Tuon suurimman käskyn toteuttaminen käytännössä uskossa olisi jotain suurta: laki ja profeetat?
Sinun elämäsi ja uskosi vaikuttaa rakentuvan tunteille.
Missä Raamatussa sanotaan, että pitää t u n t e a pelastuvansa 🤓❓
Itse ymmärrän Raamatun sanaa niin, että usko tulee Jumalalta. Ja se uskon määräkin tulee Häneltä ja pienikin usko riittää.
Toki on hyvä pyrkiä seuraamaan Jeesuksen opetuksia ja tehdä se mikä itselle on mahdollista. Aina on myös mahdollista pyytää Jumalalta apua niihin asioihin, joissa ymmärtää olevansa keskeneräinen.
Ajattelen niinkin, että tuo rakastaminenkin on sellainen asia, ettei se puristamalla tule. Uskon suorittamisella ei taida olla pelastuksen kannalta juuri merkitystä.
Mihin se sitten rakentuu? Pelkkään kirjaimeen?
Mitä Raamattu sanoo. Otappas ihan itse selvää, äläkä kysele 😏
Arvasinkin ettei sinulla ole vastausta siihen.
Joh. 17 : 25. Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä tunnen sinut, ja nämä ovat tulleet tuntemaan, että sinä olet minut lähettänyt.
26. Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin, että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä."
Hyvin arvasit, minä en halua keskustella sinun kanssasi 😂
Voimme tietenkin myös nairaa yhdessä 😂
Lainaan tuota tavaramerkkiäsi niin nauraminen käy helpommin 😂
Sanotaan, että uskoni ei ole ehkä tällä hetkellä riittävä. En myöskään ehkä Raamatun mukaan tarpeeksi tunnusta Jeesusta ihmisten edessä. Raamattuakin aloitan nyt käymään vasta todella läpi. Olen sen suurin piirtein lukenut kaksi kertaa, mutta siinä lukemisen tasossa on parannettavaa. En tällä hetkellä kuvittele mahdollisesti pääseväni Taivaaseen. Mutta Jumala voi suoda sen armon minulle tulevaisuudessa. Tätä tarkoitan: yksin armosta uskon kautta Jeesuksessa Kristuksessa. Sitten kun minulla on usko, toivo ja rakkaus - ninn voin saada armon ja päästä sinne Taivaaseen! :)
Uuden Testamentin olen käynyt läpi ehkä 10 kertaa, mutta se ei riitä!
Eerikatässämoi: "Ja se uskon määräkin tulee Häneltä ja pienikin usko riittää."
Uskon taidetaan määrittävän tulevan Pyhältä Hengeltä, mutta itse näen, että ihminen voi hyvin pitkälle ratkaista sen, että uskooko?
"Pyhä Henki tekee uskon eläväksi
Pyhä Henki välittää uskon.
Kristinuskon mukaan Jumala haluaa, että sanoma synnin ja kuoleman voittaneesta Kristuksesta tulee todelliseksi ihmisille kaikkina aikoina. Tämän Jumala tekee Pyhän Hengen avulla. Kun sanoma, evankeliumi, Kristuksesta leviää, se synnyttää uskoa. Syntyy ”Jumalan kansa”, kirkko. Yhteys Jumalaan synnyttää yhteyttä myös ihmisiin.
Uskontunnustuksessa ilmaistaan siksi myös usko kirkkoon, yhteyteen Jumalan kanssa. Tämä yhteys on Jumalan Hengen työtä. Jumalan Henki antaa ihmisille elämän ja osallisuuden Jumalan pyhyydestä. Kun seurakunta kokoontuu viettämään jumalanpalvelusta, kirkon olemus Jumalan kansana tulee näkyväksi.
Uskontunnustuksessa ilmaistaan myös usko syntien anteeksiantamiseen. Anteeksianto tarkoittaa, että rikkoutunut suhde Jumalan ja ihmisen välillä palautetaan ennalleen. Jumalan anteeksiantamuksen kautta ihminen saa ikuisen elämän."
https://evl.fi/tutki-uskoa/kolmiyhteinen-jumala/pyha-henki
Itse vuosia sitten ehdotin jumiksen jälkeen luterilaiselle nuorelle naispapille, että pappi rukoilee uskoni puolesta yhdessä kanssani. Nuori pappi sanoi, että hän ei ajattele uskon sillä tavalla syntyvän eli hän taisi olla sinun kanssasi samoilla linjoilla, mutta minä uskon rukoilun ja Jumalalle avautumisen vaikutukseen positiivisessa mielessä.
Olet lihan ja lain vallassa. Onko sinulla tullut mieleen rukoilla uudestisyntymistä ja Pyhän Hengen tulemista sinuun?
Mietippä tarkoin tämä, Room 10. 9-10 "Jos sinä siis tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, niin sinä pelastut,
sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan."
Itse en ole löytänyt Raamatusta sellaista kohtaa, jossa vaadittaisiin tietyn kokoinen tai määräinen usko. Ei niin, vaan kuten tuossa Roomalaiskirjeen kohdassa selvästi sanotaan, siinä puhutaan uskon kohteesta, Jeesuksesta ja siitä, että kun tämän Raamatun ilmoittaman Jeesuksen tunnustaa Herraksi, niin pelastuu.
Kyllä minä koin niin, että vuonna 2016 Pyhä Henki tuli ja olin muutaman kuukauden jonkinlaisessa uskonnollisessa hurmoksessa. Sen jälkeen tilanne vähän normaalisoitui. Koen olevani uskossa. Tosissaan pitäisi kyllä seurata Jumalaa ja hänen tahtoaan. Olen välillä eronnut luterilaisesta kirkosta ja tammikuussa 2018 liittynyt takaisin, kun en oikein pitänyt Hellareita tai Katolista parempina vaihtoehtoina. Joskus tammikuun lopussa vakaamukseni takia liityin KD:n eli otin heidän puoluekirjansa kristittynä. Jos en olisi kokenut itseäni kristityksi niin en varmasti olisi liittynyt heidän puolueensa tai takaisin luterilaisen kirkon jäseneksi.
"Jeesuksesta ja siitä, että kun tämän Raamatun ilmoittaman Jeesuksen tunnustaa Herraksi, niin pelastuu."
Tuo on väärin, sillä Vuorisaarnan Jeesuksen mukaan sinne taivaseen pääsee se, joka tekee taivaallisen Isän tahdon. Herraksi sanomalla ei pelastu.
"Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. 22 Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.' 23 Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: 'En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!' "
http://raamattu.fi/1992/Matt.7.html
No tiedätkö sinä kohdallasi mikä on taivaallisen Isän tahto? Jos et sitä tiedä, niin sittenhän sinun on turha kysellä pelastuksen perään.
Eikö tämäkään Johanneksen kirjoittama sitten merkitse sinulle mitään? Joh 17:3 "Iankaikkinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan tosi Jumalan, ja Jeesuksen Kristuksen, jonka sinä olet lähettänyt."
"No tiedätkö sinä kohdallasi mikä on taivaallisen Isän tahto? Jos et sitä tiedä, niin sittenhän sinun on turha kysellä pelastuksen perään."
Sanotaan, että käyn nyt Raamatun läpi ennen kuin aloitan sivuaineena syyskuussa teologianopiskelun. Huomenna en kirjoittele juurikaan täällä vaan kuuntelen Raamattua. Myös sitä. Sana opettaa Raamatun pohjalta taivaallisen Isän tahtoa. Jeesus on opettaja ja Raamattu. Seuraamalla Jeesuksen opetuksia tavoitan Jumalan tahdon? Oikeastaan uskossa pitää syntyä ehkä ainakin kerran uudelleen, sillä Jeesuksen mukaan uutta viiniä ei voi laittaa vanhaan leiliin vaan uuteen. Kenties olen osin syntynyt uudestaan, mutta osa siitä prosessissa on vielä edessä ja kenties kestää koko loppuiän? Jumalan tahto on rakkauden kaksoiskäskyn seuraaminen! :) :)
Eerika on kiva noin 60-vuotias seitsemän lapsen isoäiti, joka taitaa kuulua vapaakirkkoon. En näe häntä minään eksyttäjänä. Enemmän ärsyttää jotkut puskista ei-vahvistetuilla-nimimerkeillä kirjoittelevat. Tietysti vapaakirkkolaisen kantoihin tulee luterilaisen suhtautua kriittisesti, vaikka hän luterilaisella palstalla kirjoittelee.
Hyvää jatkoa, sillä jätän kirjoittelun täällä vähemmälle. Vielä yksi päivä jonkinlaista lomaa ja sitten pitäisi keskittyä lähes jouluun asti yliopisto-opiskeluun. Pääpaino on teologialla, sivuaineena.
Mikäköhän sinuakin riepoo??
Jos minä olen eksyttäjä, voisi ajatella, että olisit kertonut oikean laidan, en kuitenkaan huomaa, että niin olisit tehnyt. Oletko näitä "väärin sammutettu"- tyyppejä?
Vaikuttaa kovalta suorittamiselta🤔
Ei se ole suorittamista vaan käytännön pakkoa. Ei tuloksia tule teologianopinnoista hyvässä mielessä ellei Raamattu ole käyty ennen niitä läpi? Raamatulle ja elävälle uskolle sen pitäisi perustua eikä teologiselle fariseushapatukselle, josta Jeesus taisi aikalaisiaan varoittaa? Lisäksi Raamattu pitäisi tuntea hyvin läpi, jotta saa teologian "Raamattutuntemustentin" läpi. Lisäksi monta kertaa käyn Uuden Testamentin läpi, jotta osaisin Jeesuksen opetukset. Oikeastaan käyn läpi lähinnä Evankeliumit.
Jaak.14:26 Biblia (1776) Jos joku tule minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.
Oleellista tuossa on:"...niin kuin itseäsi". Eli ensin täytyy kyetä rakastamaan terveellä tavalla itseään että voi rakastaa muita. Moni ei hoksaa tuota.
Hyvä neuvo kun skippaa sen jumalakohdan.
Minä ajattelen niin, kuten tuossa käskyssäkin sanotaan, että Jumalan rakastaminen menee kaiken yli ja on kaikista tärkeintä. Se antaa pohjan myös lähimmäisen rakastamiselle. Onhan ihminen Jumalan kuva. Lähden siitä, että rakkauden lähde on Jumalassa. Emme me itsestämme rakkautta lähimmäiseen voi itsestämme paljonkaan puristaa. Monestihan ihminen näkee lähimmäisessä sen puolen, mitä itsessä vastustaa. Usein silloin kun tekee mieli arvostella toista ja kun kääntää sen asian muotoon, mutta hänkin on Jumalalle rakas, arvostelu loppuu siihen.
Mutta eikö ole sairasta käskeä rakastamaan itseään. Sehän on kuin Pohjois-Koreassa palvontaa.
Täällähän monella uskovalla tuo "rakasta Jumalaa yli kaiken" tarkoittaa pelkästään helvetillä peloittelulla homoja ja tasa-arvoista avioliittoa kannattavia kohtaan.
Onko se itsensä rakastaminenkaan aina niin itsestään selvää. Monet tuhoaa terveytensä ja sosiaaliset suhteensa päihteillä. On liikalihavuutta ja kaikenlaista itsensä tuhoamiskeinoja.
Ehkä se itsensä rakastamiskehoitus ei olekaan niin tarpeetonta. Minusta itsensä rakastaminen Jumalan kuvana on eri asia kuin itserakkaus, mikä taas lähtee siitä pullistelusta, että tässä oltaisiin jotain parempaa ihmistä kuin tuo toinen.
Lisäksi masentuneisuuden yleisyys itsetuhouksineen lännessä kertoo omaa karua kieltään siitä kuinka itseä "rakastetaan".
Vain terveellä kristillisellä pohjalla voi rakastaa lähimmäistään. Maallisten "rakkaus" on laskelmoivaa.
"eri asia kuin itserakkaus"
Niin, se tarkoittaa minustakin eri asiaa kuin itserakkaus. Hyvin sanottu!
Minusta täällä se puoli korostuu kun täällä keskustellaan asioista asiana, mutta eihän täällä kukaan tiedä sitä, kuinka rakastavasti ihminen käytännössä toimii.
Eihän uskova voi alkaa väittämään toista, mitä Jumalan Sana sanoo, jos ko. asia on täällä keskustelun alla.
Ei se minusta ole rehellistä myönnellä ja vääristellä Jumalan Sanaa, vain ihmisiä miellyttääkseen.
Tulkinta, mitä esim. lähimmäisen rakastaminen Raamatussa tarkoittaa, aiheuttaa kai suurinta epäselvyyttä. Joillekin se on afrikkalaisten lasten pyyteetöntä ruoka, juoma ja lääkintäapua, joillekin sekin merkitsee ensisijaisesti heidän käännyttämistään esim. helluntalaiseksi.
Laita toki todisteta, että helluntailaiseksi kääntyminen olisi ollut ehto avun saamiselle.
Nimittelijälle, kyttääjälle ja kierolle multinikille en yleensä vastaa.
Hieno kohta raamatussa,toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne,tämän pappi luki aikoinaan meidänkin vihkitilaisuudessa.Toinen hieno lause joka on jäänyt syvälle mieleen,kaikki erilaisia,kaikki samanarvoisia.
Oli miten oli, mutta rakkaus ei ole yksiselitteinen asia, se sisältää myös omistushalun ja mustasukkaisuuden, josta syystä syntyy myös tappamista ja monenlaista hulluutta.
Rabbi Hillelin sanonta: " Älä tee toiselle sitä, mitä et halua itsellesi tehtävän " , on parempi .
"...rakkaus ei ole yksiselitteinen asia, se sisältää myös omistushalun ja mustasukkaisuuden, josta syystä syntyy myös tappamista ja monenlaista hulluutta. "
Se rakkaus, josta Raamattu puhuu, se sanoo, että "rakkaus ei tee lähimmäiselleen mitään pahaa" eli ei synnytä tappamista eikä mitään hulluutta. Ja sellainen rakkaus vuodatetaan uskoville Pyhän Hengen kautta. Ihminen ei omasta sisimmästään sllaista kykene puristamaan, vaan Jeesus sen lahjoittaa omilleen.
Rakkauden kaksoiskäsky on varmaan eniten hyljyksitty käsky kirkon piirissä.
Tätä käskyä kyllä toitetaan, mutta ei pidetä alkuunkaan.
Jumalan ja Hänen tahtonsa rakastaminen jätetään kokonaan selittelijöiden ja tulkitsijoiden väänneltäväsi.
Mitä tulee lähimmäisten rakastamiseen luterilaisten keskuudessa, niin nuorten räyhäämiset ja aineiden käytöt, perhe- ja avioriidat, työpaikka- ja koulukiusaamiset puhuvat omaa karua kieltään. Eikä tarvitse edes mennä rikollisuuksiin, joista liikenne- ja verorikokset ovat niitä yleisimpiä.
Jokaisessa saarnassa esiintyvä muinaisten juutalaisten panettelu, ei mitenkää sovi yhteen lähimmäisen rakkauden kanssa, ja jos ei pysty rakastamaan teoissa, on se pelkkää kilisevää kultaa ja helisevää vaskea koko tekopyhä puhe lähimmäisen rakkaudesta.
Jos esittää kristillisyyttä kohtaan kritiikkiä, niin jopa on itku ja pillitys vainoamisesta ja meidän sortamisesta ja antikristillisyydestä sun muusta paholaisesta ja saatanasta.
Älä siis tee toiselle sitä, mitä et halua itsellesi tehtävän.
Siinä koko Toora ja profeetat, sanoi Hillel.
Eiköhan tilanne ole kuitenkin niin päin, että juutalaiset eivät halua uskoa mitä VT:ssa puhutaan. Ja Jeesus sanoi kerran aikalaisilleen, Joh 5:39 "Te tutkitte Kirjoituksia, koska luulette, että teillä on niissä iankaikkinen elämä, ja juuri ne todistavat minusta."
Eikä tämä ole mitään panettelua juutalaisia kohtaan, kun heille todistetaan Jeesuksesta, joka on lihaksi tullut Jumlan sana ja josta koko juutalaistenkin hyväksymä VT puhuu aivan kuten Jeesus sanoi, että "kirjoitukset juuri todistavat hänestä"
Meidän herramme on noussut Juudasta, sanoo Paavali.
Eikä puhu yksilötapauksesta vaan sukukunnasta. Juudan sukukunnasta.
Minusta on aika absurdia vaatia, että ihmisen pitäisi rakastaa "yli kaiken" jotakin sellaista olentoa, jonka olemusta hän ei edes puoliksi ymmärrä. Vaatimus on täysin irrationaalinen.
Jos joku alkaa tosiasiassa julistaa rakastavansa Jumalaa enemmän kuin vaikkapa omia lapsiaan, tilanne on omituinen.
"Jos joku alkaa tosiasiassa julistaa rakastavansa Jumalaa enemmän kuin vaikkapa omia lapsiaan, tilanne on omituinen."
Ei ehka sittenkaan. ihmisen pitaa tulla mallinsa kaltaiseksi, jumalaiseksi. Tosin vaatimus koskee kaikkia. Myos lapsia.
Kaiken alku, ja jumaluus mika sen takana olisi on kuten pitaa jumaluudelle ollakkin: Irrationaalista irrationaalisempi.
Sen sijaan kaikkeus, sen jumalaisuus, jumalaisuuden "manifestaatio" on ymmarrettava nahtavissa oleva ja rakastettava rakkaus.
"hieroglyfi"
Höpötystä.
Käsky rakastaa lähimmäistään niinkuin itseään tarkoittaa sitä että kun on yksi omena ja sinulla on kaveri mukana, sinä annat puolet kaverillesi. Jos rakastaisitte kumpikin toistanne enemmän kuin itseänne, omena jäisi syömättä, kun kumpikaan ei haluaisi itselleen palasta.
Ihminen joutuu harvoin tilanteeseen jossa ei voi jakaa keskenään. Kenties jos on vain yksi laskuvarjo, mutta silloinkin voivat molemmat hypätä sillä ja selvitä jalan murtumisella, jos on pakko.
Itsensä rakastaminen antaa toiselle myös mahdollisuuden osoittaa rakkauttaan.
Jos äiti uhraa kaiken lastensa puolesta, näistä tulee itsekkäitä. Jos hän opettaa lapsensa jakamaan kanssaan, lapset oppivat ottamaan huomioon äitinsä.
"Äiti, sinäkin varmaan pidät mansikoista"?